Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää uusia toimenpiteitä alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin pääsyn parantamiseksi, hoitotakuun toteuttamiseksi ja jonojen purkamiseksi.

Perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen jonotilanteeseen on puututtava pikaisesti, koska aiemmin tehdyt lisäresursoinnit eivät ole tuoneet ongelmiin riittävää helpotusta. Palveluja hankitaan kevään 2023 aikana yksityisiltä palveluntuottajilta jonotilanteen lievittämiseksi ja palveluihin pääsyn saamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Lisäksi hyvinvointialueen teettämän ulkoisen arvioinnin suositusten pohjalta käynnistetään omahoito-ohjelmien ja interventionavigaattorin käyttöönoton valmistelu sekä hoito- ja palveluketjujen, konsultaatiokäytäntöjen ja hoidon porrastuksen kehittäminen. Myös opiskeluhuoltopalvelujen osuutta tarkastellaan osana kokonaisuutta. 

Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin jonotti tammikuun puolivälissä pikkulapsi- ja alakouluikäisiä noin 180 ja nuorisoikäisiä noin 150.

Alaikäisten mielenterveyspalvelujen kehittämistyön tueksi hankittiin viime vuonna valmistunut ulkoinen arviointi, jonka toteutti nuorisopsykiatrian emeritusprofessori Mauri Marttunen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi viime vuoden lopussa hyvinvointialuetta edeltäneelle Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle huomautuksen siitä, että 6–17-vuotiaiden mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen hoitoon pääsy ei ole toteutunut terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla.

Aluehallitus käsitteli alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen kehittämistä ja palvelujen jonotilannetta kokouksessaan 6. helmikuuta. Selvitys jonotilanteen kehittymisestä ja ulkoisen arvioinnin pohjalta laaditut toimenpiteet tuodaan aluehallitukselle toukokuun loppuun mennessä. Aluehallitus edellytti myös, että sille raportoidaan jo ennen toukokuun loppua säännöllisesti, miten käyttöön otettavat toimenpiteet alkavat purra.

Aluehallitus nimesi kokouksessaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston. Jatkossa alueelliseen nuorisovaltuustoon kuuluvat Saimi Vesterinen (Asikkala), Adele Saine (Hartola), Anselmi Rainio (Heinola), Henna Hyytiä (Hollola), Matias Päivä (Lahti), Pyry Paatos (Kärkölä), Eden Nevalainen (Iitti), Tiia Soikkeli (Orimattila), Leevi Korkeela (Padasjoki) ja Enni Ahonen (Sysmä). Lisäksi suoran haun kautta mukaan valittiin Aino Liljaniemi, Atso Tillgren ja Ronja Lind. Nuorisovaltuutetuilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa teemalla ”Hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Kenenkään ei tarvitse olla täysin terve tai valmis voidakseen kokea myös elämän hyviä puolia. Jopa joka toisella meistä on jokin mielenterveyden häiriö jossakin vaiheessa elämää. Häiriöt eivät poista oikeuttamme hyvinvointiin, elämänlaatuun, osallisuuteen ja yhteisöön kuulumiseen. Mielenterveys ei ole pysyvä ominaisuus, vaan se muotoutuu koko elämämme ajan. Mielen hyvinvointia voidaan edistää jokaisessa kohtaamisessa. Tähän tarvitsemme mielenterveysosaamista.  

Mielenterveys rakentaa hyvinvointia

Mielenterveys on keskeinen hyvinvointia rakentava tekijä niin henkilökohtaisella, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla. Se on hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja fyysisen terveyden perusta. Mielenterveyttä voidaan lähestyä eri näkökulmista. Se on elämänlaatua ja toimintakykyä tukeva voimavara, mutta tarkastelun kohteena ovat usein myös psyykkiset oireet ja sairaudet. Yhteisöllisiä mielenterveyden suojatekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, yhteisön tuki sekä suvaitsevaisuus. Yksilön mielenterveyttä suojaavat puolestaan esimerkiksi itseluottamus, myönteinen minäkuva, vuorovaikutustaidot, turvallisuuden tunne sekä oppimis- ja palautumiskyky. Mielen hyvinvointi on ihmisen oma kokemus, ja sitä voi kokea myös ihminen, jolla on mielenterveyden häiriötä.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kärsimystä ja kustannuksia

Mielen oireet eivät aina merkitse häiriötä tai sairastumista, vaan ne voivat olla normaaleja ja ohimeneviä reaktioita kuormittavaan elämäntilanteeseen. Ne voivat kuitenkin pitkittyä ja uhata vakavasti ihmisen toimintakykyä. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja ovat merkittävä syrjinnän ja syrjäytymisen riski. Sen lisäksi, että ne vaikuttavat ihmisten arkeen, mielenterveyden häiriöt aiheuttavat myös kustannuksia. Ne lisäävät palvelujen tarvetta ja käyttöä sekä vaikuttavat työn tuottavuuteen. Häiriöt mielenterveydessä ovat suuri kansaterveydellinen haaste. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään niiden perusteella. On nurinkurista, että viime vuosikymmeninä väestön elinajanodote ja fyysinen terveys ovat kohentuneet, mutta mielenterveyden osalta vastaavaa kehitystä ei ole tapahtunut. Mielenterveys on yhteinen pääomamme, josta huolehtiminen lisää myös yhteisöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia.

Mielenterveysosaamisella edistetään mielenterveyttä

Mielenterveysosaamista tulee olla meistä jokaisella. Se rakentuu tiedosta ja ymmärryksestä mielenterveydestä voimavarana ja terveyden osa-alueena, mielenterveyden suoja- ja riskitekijöistä sekä keinoista vahvistaa mielenterveyttä. Lisäksi se sisältää tietämyksen mielenterveyden häiriöistä ja siitä, mistä niihin voi saada apua. Mielenterveysosaamista vahvistamalla voimme edistää paitsi omaa mielenterveyttämme, myös muiden mielenterveyttä kaikessa vuorovaikutuksessa. Mielenterveysosaamista voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksilla, mutta myös vahvistamalla käytäntöjä sekä monialaiseen verkostomaiseen työskentelyyn että yhteiseen työhön työyhteisöissä. Mielenterveysosaamiseen kuuluu, että ammattilaiset voivat tukea myös toinen toisiaan.

Päijät-Hämeessä kehitetään mielenterveysosaamisen johtamista

Mielenterveysosaamista on viimeiset kaksi vuotta vahvistettu Päijät-Hämeessä, Myrskylässä ja Pukkilassa käynnissä olevassa Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hankkeessa. Hanke toteuttaa alueellamme kansallista mielenterveysstrategiaa, ja siinä on eri tavoin koulutettu alueemme ammattilaisia. Toiminta perustuu ajatukselle, että voimme edistää mielenterveyttä jokaisessa kohtaamisessa. Mielenterveysosaaminen on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveysalalla sekä kunnissa ja kolmannella sektorilla vuorovaikutustyötä tekevillä ammattilaisilla. He kohtaavat päivittäin suuren määrän alueemme asukkaita. Vuorovaikutustyö on usein henkisesti kuormittavaa, joten työntekijöiden omasta mielenterveydestä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Mielenterveysosaamisen vahvistaminen perustuu ajatukselle, että ammattilaisten osaaminen lisää niin heidän itsensä kuin asukkaiden hyvinvointia. Jotta mielenterveysosaamisen vahvistaminen olisi tavoitteellista ja suunnitelmallista, sitä tulee johtaa. Hankkeessa kehitetään alueelle mielenterveysosaamisen johtamisen mallia, jota pilotoidaan eri työyhteisöissä kevään 2023 aikana.

Mielenterveysosaamisen vahvistamista vuorovaikutustyötä tekeville

Kaikilla Päijät-Hämeen alueen ammattilaisilla on ollut mahdollisuus osallistua Yhdessä mielessä -hankkeen järjestämään maksuttomaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -peruskoulutukseen ja siihen liittyviin keskusteluhetkiin verkossa. Lisäksi eri ammattiryhmille on järjestetty kohdennettua ja räätälöityä koulutusta. Nyt mielenterveysviikolla järjestetään Kohtaajana kriisitilanteissa -seminaari, joka täyttyi nopeasti yli 200:sta paikallisesta vuorovaikutustyön tekijästä. Seminaarissa alueemme ammattilaiset kertovat ja käyvät keskustelua kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta eri näkökulmista. Mielenterveysviikon teemaa mukaillen pohdimme tilaisuudessa, miten ammattilaiset voivat kriisejä kohdatessaan tukea hyvän alkamista ennen vaikeuksien loppumista.

Emma Rautava
projektisuunnittelija, Yhdessä mielessä – mielenterveysosaaminen paikalliseksi pääomaksi (2021–2023) -hanke
Sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Lisätietoa Yhdessä mielessä -hankkeesta verkkosivuiltamme. Omaan tahtiin suoritettavaan Yhdessä mielessä, resilienssiä arkeen -verkkokoulutuksen voi ilmoittautua Päijät-Soten koulutuskalenterin kautta. Kurssi on avoinna Pätevässä vuoden 2022 loppuun asti.   

Tekstissä on käytetty lähteenä Kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa vuosille 2020–2030.

Päijät-Sotessa hyödynnetään uutta terapianavigaattoria, joka mahdollistaa nopean, sujuvan ja yhdenmukaisen hoidon tarpeen arvion asiakkaalle. Päijät-Soten alueella on suuri tarve mielen hyvinvointia tukeville, erityisesti matalan kynnyksen palveluille. Terapianavigaattorin uskotaan olevan vastaus ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja avun tehokkaaseen käynnistämiseen. Terapianavigaattori on kaikkien käytössä maksutta osoitteessa terapianavigaattori.kuurahealth.com.

Terapianavigaattori on Suomen parhaiden asiantuntijoiden yhdessä kehittämä nettipohjainen psykososiaalisen hoidon tarpeen arvion työkalu, joka auttaa maksutta ketä tahansa löytämään parhaiten toimivan avun elämän karikoissa. Usein apu löytyy mielenterveystalo.fi -palvelusta, joka toimii navigaattoriin liittyvänä omahoidon alustana. 

– Terapianavigaattorin kaltaista palvelua on varmasti moni kaivannut ja mielessään ideoinut. Vihdoin sosiaali- ja terveysalan uudistuksen myötä yhteistyöalueemme Terapiat etulinjaan – ja Tulevaisuuden sote-keskus -hanke mahdollisti rahoituksen ja toteutuksen. Seurannan mukaan yli 50 prosenttia voi saada avun tällä hoidon tarpeen arviolla ja omahoidolla. Ammattilaisilla jää siten enemmän aikaa auttaa isommista ongelmista kärsiviä, kertoo mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija Mikko Haara Päijät-Soten Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.

Tavoitteena on yhdenmukaistaa, sujuvoittaa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoa heti ensikontaktista lähtien.​ Terapianavigaattorin ensijäsennyksen jälkeen toimintamalliin kuuluu matalan kynnyksen tuki ja ohjaus omahoitoon, jota toteuttavat sote-keskusten ohjattuun omahoitoon koulutetut ammattilaiset. Lisäksi toimintamalliin kuuluu sote-keskusten mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten tarjoama lyhytterapia. Terapianavigaattori auttaa tunnistamaan myös tarkempaa arviota ja intensiivisempää hoitoa vaativat tilanteet.

Apuna myös sote-alan ammattilaisille 

Sote-ammattilaisia Terapianavigaattori auttaa keräämällä ennakoivasti tietoa, jota asiakkaan auttamiseksi tarvitaan hoidon tarpeen arvioinnissa. Asiakas itse päättää, haluaako hän antaa tietonsa ammattilaisen käyttöön täytettyään Terapianavigaattorin. 

– Joillekin riittävät yhteenveto omasta tilanteesta ja itsenäisesti toteutettavat mielenterveystalo.fi palvelun omahoito-ohjelmat, eikä yhteydenottoa terveydenhuollon ammattihenkilöön tarvita. Terapianavigaattori on anonyymi ja kaikista muista tietojärjestelmistä erillinen sovellus, joka ei käynnistä suoraan mitään hoitoprosessia, Haara kertoo.

Terapianavigaattori ei sovellu päivystyksellistä apua vaativiin tilanteisiin, kuten psykoosin tai itsetuhoisuuden arvioon. Näissä tilanteissa tulee ottaa viipymättä yhteyttä suoraan terveydenhuollon ammattilaiseen tai yleiseen hätänumeroon 112. Terapianavigaattori ei myöskään ole yleispsykiatrinen arviointityökalu.

Terapianavigaattori on työkalu jokaiselle 

Mielenterveys- ja päihdetyön systeeminen kehittäminen on Päijät-Soten alueella yksi Tulevaisuuden sote-keskushankkeen toimenpide- ja kehittämiskokonaisuus. Sote-keskuksissa mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiset työskentelevät yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa niin kutsutussa moniammatillisessa tiimityömallissa.

– Ehkäisevän työn näkökulmasta mielenterveys, lähisuhdeväkivalta, päihteet ja toiminnalliset riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, liittyvät usein toisiinsa. Puheeksi ottaminen ja asiakkaan avun tarpeen tiedostaminen ovat tärkeitä askeleita jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Terapianavigaattori toimii avun tarpeen tunnistamisen työkaluna jo varhaisessa vaiheessa.

Päijät-Sotessa Terapianavigaattorista halutaan tehdä paitsi kaikille alueen asukkaille tuttu, myös organisaation työntekijöiden työkalu työtehtävästä riippumatta.
– Tavoitteena on saada jokainen meillä huomaamaan, ottamaan puheeksi ja ohjaamaan navigaattorin täyttöön, jos huomaa mahdollisesti psykososiaalisesta hoidon tarpeen arviosta olevan hyötyä. 

Terapianavigaattori muuttaa omalta osaltaan sanoista teoiksi valtakunnalliset tavoitteet yhdenvertaisista, kaikkien saatavilla olevista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Terapianavigaattori ja sen käytön laadun ja vaikuttavuuden seuranta on kehitetty osana Terapiat etulinjaan -hanketta. Terapiat etulinjaan -hanke on yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteiskehittämishanke, jolla toteutetaan mielenterveysstrategiaa ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa. Hanketta koordinoi HUS psykiatria