Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu muiden hyvinvointialueiden tavoin tasapainottamaan talouttaan tänä ja edelleen ensi vuonna. Tehtävä on äärimmäisen vaikea tilanteessa, jossa kustannukset nousevat eri syistä, mutta rahoitus ei kasva vastaavasti. Hyvinvointialueen rahoitusta vähentää myös noin 50 miljoonan siirtymätasaus.
Hyvinvointialue on suunnitellut ensi vuodelle joukon toimenpiteitä, joilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta talouteen. Aluehallitus käsittelee talousarviota ja tasapainotustoimia kokouksessaan ensi viikon maanantaina. Talouden sopeuttamistarve ei pääty tähän, sillä valtio edellyttää lainanottovaltuuspäätöksen ehdoksi jo uutta suunnitelmaa toimista, joilla hyvinvointialue tasapainottaa talouttaan seuraavina vuosina.
Aluevaltuutetut ovat ottaneet kantaa sopeutustoimenpiteiden valmisteluun työn eri vaiheissa. Käytyjen keskustelujen pohjalta hyvinvointialue ei aio esittää henkilöstöohjelmansa toteutuksesta karsimista, koska sote- ja pelastusalan ammattilaisista on kova pula ja ohjelman toimet tähtäävät tilanteen korjaamiseen. Hyvinvointialue ei suunnittele myöskään henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia, vaan hakee henkilöstökuluista säästöä epätarkoituksenmukaista ja kallista vuokratyötä sekä ylityötä ja erilliskorvauksia karsimalla. Myöskään ikääntyneiden entuudestaan tiukkoja tehostetun palveluasumisen pääsykriteerejä ei ehdoteta kiristettäviksi. Aluevaltuutetut osallistuvat tasapainotusurakkaan karsimalla kokouskuluja sekä pienentämällä valtuustoryhmille jaettavaa ryhmärahaa.
Vuoden 2024 suunnittelukehys on tässä vaiheessa vuotta laadittu noin 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nollatuloksen saavuttaminen ei ollut realistinen vaihtoehto ensi vuonna. Tältä vuodelta ja vuodelta 2024 kertyvät alijäämä on katettava seuraavien vuosien aikana tekemällä vastaavaa määrä ylijäämää.
Toiminnan uudelleenjärjestelyjä ja tilankäytön tiivistystä
Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialan tasapainottamistavoite on yhteensä 6,3 miljoonaa euroa. Tavoitteeseen pyritään uudistamalla laboratoriotutkimusten näytteenotto- ja tutkimusmenetelmiä ja parantamalla näytteenottoverkoston tehokkuutta. Ostopalveluiden määrää ja vuokratyövoiman käyttöä vähennetään. Henkilöstön tekemien lisätöiden määrää on supistettava. Muutokset saattavat hidastaa hoitoonpääsyä ja aiheuttaa riskin hoitojonojen kasvulle, mutta riskiä pienennetään uudistamalla samanaikaisesti toimintamalleja tehokkaammiksi useissa eri yksiköissä. Ensihoitoa yhtenäistetään siirtämällä se kokonaisuudessaan terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toiminnaksi. Lisäksi toimintaa sopeutetaan yhden hengen yöyksikön poistolla.
Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialalla sopeuttamistarve on noin 4,5 miljoonaa euroa. Toimialalla supistetaan henkilöstön ostopalvelujen käyttöä, lisätöiden määrää sekä palvelujen hankintaa. Tämä saattaa heijastua muutoksina muun muassa palveluaikoihin. Lisäksi tarkastellaan työn tekemisen käytäntöjä, kuten päällekkäisten työvuorojen osuuksia, viikonloppuna tehtäviä töitä sekä varallaolokäytäntöjä. Toimitilojen käyttöä on tarkoitus tiivistää, sekä tarkistaa asiakasmaksuja ja ottaa käyttöön palauttamattomien apuvälineiden maksu. Toimialalla toteutettavaan ikääntyneiden palvelujen järjestämissuunnitelmaan liittyy merkittävä määrä palveluprosessien kehittämistä, ja tätä työtä jatketaan osana sopeuttamista.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialan sopeutustavoite on noin 4 miljoonaa euroa. Palveluiden tuotantotapoja ja palvelupisteiden toimintaa on tarkoitus uudistaa toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä digiratkaisuja hyödyntämällä. Henkilöstöresurssien supistaminen saattaa aiheuttaa käsittelyaikojen ja palvelujen odotusaikojen pidentymistä. Sopeuttamisesityksissä on myös asiakkaiden etuuksia pienentäviä muutoksia. Oman toiminnan kehittämisellä ja laajentamisella toimiala vähentää ostopalvelujen tarvetta.
Loppuvuonna vielä 2,5 miljoonan säästöhaku
Pelastustoimen palveluiden toimialalla sopeutustarve on 383 000 euroa, mikä toteutetaan karsimalla harkinnan mukaan palvelujen ostoja vain välttämättömiin, pidentämällä priorisoinnin perusteella pelastustoiminnassa käytettävän kaluston ja muun irtaimiston käyttöikää sekä vähentämällä muita ostoja ainoastaan välttämättömiin tarpeisiin.
Tukipalveluiden toimiala tuottaa muiden toimialojen tarpeisiin nimensä mukaisesti toimintaa tukevia palveluita kuten henkilöstö-, ict-, toimitila-, turvallisuus- ja välinehuoltopalveluita. Niistä nipistäminen laajassa mitassa olisi johtanut kustannusten kasvuun tai lisäsäästöjen tarpeeseen muilla toimialoilla, joten toimialan tasapainotustavoite on tällä hetkellä noin 450 000 euroa.
Hyvinvointialue etsii vielä loppuvuoden aikana noin 2,5 miljoonan euron edestä lisätoimia, joilla talouden tasapainotukselle asetettu kokonaistavoite saavutetaan. Toimiin voi sisältyä esimerkiksi vuokrahenkilöstön, palveluiden oston ja lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentämistä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion suunnittelukehystä vuodelle 2024 käsiteltiin aluevaltuuston kokouksessa 11. syyskuuta. Talousarvion suunnittelukehys on tällä hetkellä 25,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Valmistelun tavoitteena on alun perin ollut realistinen talousarvio ilman alijäämää, mutta tavoite on haasteellinen toimintaympäristössä, jossa saatava valtionrahoitus ja kaikki toimintaan liittyvät kustannuspaineet eivät ole selvillä.
Aluehallitus asetti toimialoille kesäkuussa 1,8 prosentin eli 18 miljoonan euron tasapainotusvaateen, joka on huomioitu laskelmassa. Myös palkkaharmonisointi ja palvelutarpeen kasvu sisältyvät lukuihin.
– Suunnittelukehyksen pohjana on heinäkuun tulosennuste. Siinä on huomioitu uusin valtion rahoituslaskelma, joka julkaistiin elokuun lopussa. Rahoituslaskelma tulee vielä täsmentymään tänä vuonna kahdesti talousarvion valmistelun aikana. Oletuksena on, että rahoitus hiukan parantuu, talousjohtaja Antti Niemi kommentoi.
Valtionrahoituksen taso ensi vuodelle on tällä hetkellä 903 miljoonaa euroa.
Suunnittelukehys ei sisällä hankerahoitusta. Hankerahoitus voidaan huomioida kehyksen ylittävänä, mutta se ei saa heikentää tulosta.
Aluevaltuusto merkitsi esitetyn suunnittelukehyksen tiedoksi. Hallintosäännön mukaisesti aluehallitus oli jo hyväksynyt suunnittelukehyksen edellisessä kokouksessaan. Seuraavaksi aluehallitus käsittelee ehdotettuja sopeuttamistoimia. Talousarviokirja esitellään viimeistään joulukuun aluevaltuustossa.
Kokouksessa myönnettiin myös ero Minna Lampiselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsenen luottamustoimesta. Täydennysvaalissa hänen tilalleen valittiin Sinikka Ruuska.
Hyvinvointialue turvaa päijäthämäläisten kiireellisen psykiatrisen osastohoidon keskittymällä akuuttihoitoon elokuun alusta lähtien. Kiireellistä psykiatrista apua tarvitessaan päijäthämäläiset hakeutuvat hoitoon aivan kuten tähänkin asti.
Elokuun alusta lähtien psykiatrista vuodeosastohoitoa antaa neljä 12-paikkaista akuuttiosastoa. Käytännössä akuuttihoitoon keskittyminen tarkoittaa sitä, että potilaan osastohoito voidaan aina aloittaa lähellä, omassa keskussairaalassa. Kun hoito on jo edennyt pidemmälle, kuntouttava osastohoito järjestyy tarvittaessa toisella hyvinvointialueella.
Psykiatrisen osastohoidon muutoksen taustalla on valtakunnallinen vaje psykiatrian erikoislääkäreistä. Päijät-Hämeessä vaikeutuvaa tilannetta ennakoitiin jo varhain keväällä. Näköpiirissä oli jo tuolloin, että virkasuhteisia lääkäreitä ei elokuusta alkaen ole riittävästi varmistamaan laadukasta ja turvallista osastohoitoa nykyiselle potilasmäärälle. Osastopaikkojen vähentäminen ja jäljelle jäävien keskittyminen akuuttihoitoon valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi.
Vammaispalvelulainsäädännön tuleva uudistus, palvelujen kysynnän kasvu ja henkilöstön saatavuuden haasteet lisäävät tarvetta Päijät-Hämeen vammaispalvelujen uudistamiselle. Alueen asukkaita ja sidosryhmiä kutsutaan nyt mukaan kehittämiseen. Kyselyyn vastaamalla sidosryhmät, asiakkaat, heidän läheisensä ja omaisensa voivat vaikuttaa ja antaa arvokasta tietoa palvelujen uudistamiseen.
Päijät-Hämeen vammaispalveluja on kehitetty jo useamman vuoden ajan, ja palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat hyvinvointialueiden vertailussa maltilliset. Kustannus- ja asiakasmäärät ovat kuitenkin kasvussa, mikä lisää tarvetta uudistaa toimintaa.
Kyselyn pohjana kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelut on tänä keväänä laatinut kehittämissuunnitelman. Se sisältää viisi teemaa, joiden pohjalta toimintaa uudistetaan kustannustehokkaasti yksilöllisiä tarpeita ja osallisuutta tukien viiden vuoden aikana.
Keskeistä suunnitelman laatimisessa on se, että yksittäisten palveluiden kehittämisestä siirrytään palveluiden kokonaisuuden suunnitteluun. Vammaispalvelujen kehittäminen jatkuu kesän ja syksyn aikana konkreettisten toimenpiteiden suunnittelulla.
Kehittämissuunnitelman teemat ovat:
1) Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta
2) Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja riittävään osaamisen kehittämiseen
3) Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan siten, että ne vastaavat niin asiakkaiden kuin uudistuvan lainsäädännön tarpeisiin
4) Vammaispalvelujen kustannus- ja investointipainetta hallitaan paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden
5) Toimialat ylittävän ja aluetasoisen yhteistyön suunnitelmallisella kehittämisellä mahdollistetaan kokonaistaloudelliset ja asiakkaiden erityistarpeisiin vastaavat palvelut
Lisätietoa kehittämissuunnitelmasta saat diaesityksestä sekä tallenteesta, joissa käydään läpi tarkemmin kehittämissuunnitelman sisältöä.
Kysely on verkkosivuilla ja vastaamisaikaa on 15.8.2023 asti
Kehittämissuunnitelmaa esittelevä tallenne (siirryt YouTubeen)
Tutustu kehittämissuunnitelmaa esittelevään diasarjaan: Päijät-Häme – Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma materiaali sidosryhmille. (pdf-tiedosto)
Asiakkaat saavat osan viime vuoden laskujen maksumuistutuksista viiveellä. Asiakkailta ei näistä laskuista peritä tavanomaista viivästyskorkoa.
Hyvinvointialueen viime vuoden laskuja koskevien maksumuistutusten lähettäminen on ollut tauolla helmikuun alusta lähtien. Tänä aikana on varmistettu se, että asiakkaille kuuluvat hyvitykset viime vuoden laskuista on huomioitu eivätkä asiakkaat ole saaneet aiheettomia maksumuistutuksia. Viive laskujen hyvittämisessä johtui järjestelmävaihdoksesta.
Hyvitykset asiakkaille on nyt tehty ja maksumuistutusten lähettäminen käynnistetään uudelleen 15. kesäkuuta. Jos asiakas maksaa laskun maksumuistutuksen eräpäivään mennessä, häneltä ei peritä viivästyskorkoa. Jos saatava siirtyy perintään, viivästyskorko tulee maksettavaksi laskun alkuperäisestä eräpäivästä alkaen.
Tavanomaisesta poikkeava käytäntö koskee ainoastaan viime vuoden asiakasmaksuja, joiden maksumuistutusten lähettäminen on ollut keskeytettynä 1.2.-15.6.2023. Kuluvan vuoden asiakasmaksuihin sovelletaan normaalia asiakasmaksulaissa säädettyä viivästyskorkokäytäntöä.
Laskun maksamiseen liittyviin kyselyihin vastaa:
Provincian maksuntarkkailu
puh. 03 821 4019
sähköposti: maksuntarkkailu.hva@provincia.fi
Laskun sisältöä koskeviin tiedusteluihin vastaa:
Laskutuksen asiakaspalvelu
puh. 03 819 3999 (ti-to klo 9–11)
sähköposti: laskutus@paijatha.fi
Suomen hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat toivovat suomalaisilta malttia ja rakentavaa keskustelua julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen kehittämisestä.
Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alussa, mutta puheenjohtajat vakuuttavat, että julkiset sote- ja pela-palvelut toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Sen takeina ovat yli 200000 ammattilaisen osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko.
Valtava hallinnollinen fuusio ei ole sujunut kaikkialla ongelmitta. Viiden ensimmäisen kuukauden jälkeen uskallamme kuitenkin sanoa, että tilanne on parempi kuin yleinen keskustelu antaa ymmärtää.
Julkisuuskuvassa yksittäiset kielteiset ilmiöt painottuvat. Maksamme edelleen koronavuosien tuottamaa hoitovelkaa, joka on jonouttanut palvelut ja uuvuttanut henkilöstöä.
Muutos kohti parempaa on silti alkanut. Muutos on välttämätöntä, eikä sille ole vaihtoehtoja. Uudistumisen täytyy kohdistua sekä rakenteisiin että toimintatapoihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen juuttui välillä yli vuosikymmeneksi, kun kaikki tahot odottivat sote-uudistuksen valmistumista. Sinä aikana monet ongelmat kärjistyivät, ja viime vuodenvaihteessa ne siirtyivät ratkaisemattomina uusille hyvinvointialueille.
Lähtökohta ei ole helppo, sillä edessämme on samaan aikaan sekä kiristyvä talous että pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä.
Olosuhteet ja alkuasetelmat ovat eri hyvinvointialueilla hyvin erilaisia. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama tavoite, vaikuttavuuden lisääminen. Tulevaisuudessa meidän on saatava samalla rahalla enemmän ja parempia tuloksia. Vain siten voimme turvata palveluiden kehittymisen ja hyvät työolot eri puolilla maata.
Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Turussa 31.5.–1.6.2023.
Puheenjohtajat kommentoivat mielellään hyvinvointialueiden tilannetta ja vastaavat niiden kehittämiseen liittyviin kysymyksiin.
Syömishäiriöiden Käypä hoito -suosituksen mukaan diagnosoituja syömishäiriöitä on muutamalla prosentilla väestöstä, mutta uusimpien tutkimusten mukaan syömishäiriöt ovat tiedettyä yleisempiä. Helsingin yliopiston vuonna 2020 julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisista nuorista jopa yli 10 prosenttia on sairastanut syömishäiriön varhaisaikuisuuteen mennessä.
Korona-aikana syömishäiriöiden ilmaantuvuus kasvoi merkittävästi, tutkimusten mukaan jopa kaksin- tai kolminkertaistui pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Tämä kehitys oli havaittavissa myös Päijät-Hämeessä.
Millä tavoin vanhempi voi ottaa puheeksi lapsen huolta aiheuttavat syömistottumukset?
Kerro lapsellesi huolestasi ja havainnoistasi rauhalliseen ja neutraaliin sävyyn, esim. ”olen huomannut, että…” tai ”minua huolestuttaa se, että…”. Valitse keskustelulle rauhallinen hetki ja paikka. Keskustelun tueksi kannattaa etsiä tietoa syömishäiriöistä ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen. Älä tuomitse tai kritisoi lastasi, vaan yritä pysyä rauhallisena ja kärsivällisenä. Syömishäiriöön sairastunut ei voi käytökselleen mitään, joten kritisoiminen ja syyllistäminen on turhaa.
On tärkeää tiedostaa, että syömishäiriöön sairastunut on usein sairaudentunnoton eli hän ei tiedosta tai myönnä omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Älä kuitenkaan hylkää sairastunutta, sillä hän tarvitsee apuasi, vaikka ei sitä välttämättä alkuun pystykään itse myöntämään.
Jos haluaa ottaa puheeksi esimerkiksi ystävän tai kumppanin huolta herättävän syömiskäyttäytymisen, kannattaa tutustua seuraavaan sivustoon: Miten voin auttaa syömishäiriöstä kärsivää? | Mielenterveystalo.fi.
Miten läheinen voi auttaa ja tukea syömishäiriöön sairastunutta?
Jotta läheinen voi auttaa ja tukea sairastunutta, on hänen tärkeää ymmärtää, mitä syömishäiriöt ovat ja minkälaista käyttäytymistä ne aiheuttavat. Tietoa voi saada esimerkiksi Mielenterveystalon tai Syömishäiriöliiton sivuilta tai terveydenhuollon ammattilaisilta. Erityisesti vanhempien, joiden alaikäinen lapsi on sairastunut syömishäiriöön, olisi tärkeää saada asiantuntevaa tukea ja ohjausta terveydenhuollon ammattilaisilta.
Syömishäiriöön sairastuneella voi olla taipumus ohjailla koko perheen ruokailuja, esimerkiksi mitä kaupasta ostetaan tai mitä ruokaa tehdään. Läheisten on hyvä olla valppaina ja varmistaa, ettei syömishäiriö ala hallita koko perhettä. Perheen ruokailutottumukset kannattaa pitää mahdollisimman samankaltaisina kuin ne olivat ennen syömishäiriötä.
Jotta läheinen jaksaa auttaa sairastunutta, on hänen tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan. Kalenterista kannattaa varata aikaa asioille, jotka tuottavat iloa ja auttavat lataamaan omia voimia. Myös toisten vanhempien antama vertaistuki voi auttaa jaksamaan.
Milloin ja mistä pitäisi hakea apua?
Apua kannattaa hakea heti, kun epäily syömishäiriöstä herää. Sairastuneen omaa toipumishalua ei kannata jäädä odottelemaan, sillä syömishäiriötä sairastava ei useinkaan tiedosta omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Lasten ja nuorten kannattaa hakeutua koulu- tai opiskelijaterveydenhuoltoon ja aikuisten puolestaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon, joissa ammattilaiset arvioivat tilanteen ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin erikoissairaanhoidon pariin.
Millaisia ryhmiä Päijät-Hämeessä on tarjolla syömishäiriötä sairastaville tai heidän läheisilleen?
Hoidon piirissä oleville on tarjolla erilaisia ryhmiä, kuten Irti ahminnasta -ryhmä. Syömishäiriöliiton alueyhdistys Sisä-Suomen SYLI ry puolestaan järjestää Lahdessa avoimia vertaistukiryhmiä sekä syömishäiriöön sairastuneille että syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Tarkempaa tietoa Lahdessa järjestettävissä vertaistukiryhmistä löytyy täältä Lahti » Sisä-Suomen SYLI ry (sisasuomensyli.fi). Vertaistukiryhmiä ja muuta vertaistukitoimintaa on saatavilla myös etänä, lisätietoa löytyy täältä Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta – Syömishäiriöliitto-SYLI ry (syomishairioliitto.fi).
Mistä voi etsiä lisätietoa syömishäiriöistä?
Lisätietoa syömishäiriöistä ja niiden hoidosta löytyy muun muassa seuraavilta sivuilta:
- Syömishäiriöliitto: Tietoa, tukea, ruoka- ja kehorauhaa | Syömishäiriöliitto (syomishairioliitto.fi)
- Mielenterveystalo: Perustietoa syömishäiriöistä | Mielenterveystalo.fi. Mielenterveystalon sivuilta löytyy mm. läheisille suunnattu verkkokurssi, joka antaa syömishäiriöön sairastuneen läheiselle keinoja sairastuneen tukemiseen kohti toipumista.
- Syömishäiriöiden perhepohjainen hoito: Maudsleyn menetelmä – syömishäiriöiden perhepohjainen hoito (maudsleyperheet.blogspot.com)
Jenna Hakala ja Marjaana Puustisen
Kirjoittajat työskentelevät ravitsemusterapeutteina Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ravitsemusyksikössä.
Maanantaina 5. kesäkuuta yli 20 lastensuojelun perheterapeuttia eri puolilta Suomea verkostoituu Lahdessa Nikkilän toimintayksikössä. Perhekuntoutusohjaajat Eija Kastarinen lastensuojelun toimintayksiköstä Salpakankaalta ja Sari Karttunen-Shilman Nikkilän yksiköstä esittelevät vierailijoille, miten systeemistä työmuotoa hyödynnetään lastensuojelussa Päijät-Hämeessä.
Kastarinen ja Karttunen-Shilman vastaavat vanhemmuustyöskentelystä omissa lastensuojelulaitoksissaan sekä osallistuvat sosiaalityön systeemisiin tiimeihin perheterapeutteina. Lisäksi Kastarinen toimii systeemisen työotteen kouluttajana Päijät-Hämeen alueella.
Mitä on systeeminen työ ja miten sitä hyödynnetään lastensuojelussa?
Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Eri palveluissa toimivat työntekijät ovat myös osa perheen systeemiä, ja heidän valintojensa vaikutukset lapseen ja perheeseen huomioidaan.
Työskentelyssä panostetaan luottamuksen rakentamiseen asiakassuhteessa. Yhdessä lapsi, perhe, sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset tai läheiset etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
– Käytännön työssä olemme huomanneet, että asiakkaiden sekä työntekijöiden ymmärrys asiakasperheiden omasta tilanteesta on lisääntynyt. Tämä lisää myös mahdollisuuksia muutokseen, sanoo perhekuntoutusohjaaja Eija Kastarinen.
Verkostoitumisen kimmokkeena alkujaan Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke
Päijät-Hämeessä systeemistä työmuotoa lähdettiin kehittämään ja jalkauttamaan lastensuojelun tiimeihin Tulevaisuuden lastensuojelu –hankkeen puitteissa vuosina 2020–2022.
Työmuotoa kehitetään edelleen alueellamme. Myös kesäkuussa kokoontuvaa perheterapeuttien verkostoa aloiteltiin hankkeen aikana, ja hankkeen loppuessa vuonna 2022 verkosto laajeni käsittämään kaikki hyvinvointialueet. Verkosto tarjoaa vertaistukea sekä ideoita ja oppia omaan työhön perheterapeuttina toimiessa.
Päijäthämäläiset ovat ottaneet Päijät-Sote -sovelluksen odotettua ripeämmässä tahdissa omakseen. Kahden viikon aikana sovelluksen on jo rekisteröinyt yli 10 000 käyttäjää. Tavoitteena on, että joka kolmas päijäthämäläinen ottaa uuden sovelluksen käyttöön vuoden loppuun mennessä.
– Kiinnostus on ylittänyt odotuksemme. Selvästi tällaiselle digitaaliselle, nopealle ajasta ja paikasta riippumattomalle terveyspalvelulle on kysyntää. Ilahduttavaa on se, että sovelluksen on löytänyt myös moni ensimmäistä kertaa digitaalisia terveyspalveluja käyttävä, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Sovelluksen palveluista suosituin on ollut digiklinikka. Asiakkaat ovat löytäneet palvelun jopa niin hyvin, että ajoittain on syntynyt ruuhkaa. Nyt digiklinikan hoitotiimeihin on saatu lisää vahvistusta ja ruuhka on helpottanut.
Suosiota selittää se, että moniin oireisiin saa digiklinikalta apua ilman ajanvarausta ja ilman fyysistä tutkimusta.
– Esimerkiksi siitepölyallergian, silmätulehduksen, ihottuman tai oksennustaudin kaltaisten oireiden toteamiseen ja hoitoon ei vaadita fyysistä tutkimusta. Asiakas kuvailee oireitaan, lähettää esimerkiksi kuvan silmätulehduksesta, ja saa tarvittaessa reseptin vaivan hoitoon.
Asiakkaan kannalta palvelu on nopeaa ja paikasta riippumatonta, kun yhteyden hoitoalan ammattilaiseen saa puhelimella tai tietokoneella vaikka kotisohvalta tai mökiltä.
Aikaa sovelluksella ei pääse varaamaan
Omat ajanvaraukset voi sovelluksella tarkistaa ja aikoja voi myös sitä kautta perua. Uutta aikaa sovelluksella ei kuitenkaan pääse varaamaan, vaan on otettava yhteys hoitavaan yksikköön.
Sovelluksella voi asioida toisen puolesta, jos lisää esimerkiksi lapsen omaan perheprofiiliinsa. Laboratoriotulokset ja omat hoitokertomukset löytyvät niin ikään sovelluksella.
Digiklinikka on käytössä Lahdessa, Iitissä, Kärkölässä ja Hartolassa joka päivä vuorokauden ympäri. Asikkalassa, Hollolassa, Heinolassa ja Padasjoella asuvat saavat apua oireisiin kello 6-22 kaikkina viikonpäivinä.
Digiklinikan palvelut saa käyttöönsä lataamalla Päijät-Sote -sovelluksen tai asioimalla sovelluksessa tietokoneella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi/.
Ohje Päijät-Sote-sovelluksen käyttöönottoon löytyy osoitteesta paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus.
Lisätietoja:
tulosaluejohtaja Pertti Sopanen, 044 482 3171
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilun projektitiimi on käynnistänyt Kysy seksuaalisuudesta – me vastaamme -somekampanjan.
Tavoitteena on, että päijäthämäläiset nuoret, nuorten vanhemmat ja nuorten kanssa toimivat aikuiset ja kasvattajat pääsevät anonyymisti kysymään seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista. Näin pyritään vastaamaan ajankohtaisiin seksuaalineuvonnallisiin ja -kasvatuksellisiin tarpeisiin.
Seksuaalisuuteen liittyvän kysymyksen tai postaustoiveen voi esittää Webropol-lomakkeella
Kysymyksiin vastaavat seksuaalineuvojiksi opiskelevat asiantuntijalääkäri Anniina Malava ja asiantuntija Emilia Majaluoma Instagram-tileillään @yleislaakari.anniina ja @seksuaalineuvojaemilia.
Lisäksi asiantuntijat jalkautuvat toukokuun aikana kouluihin ja nuorisotiloille. 12.5., 23.5., 26.5. ja 30.5. päiville on vielä vapaita aikoja, jolloin heitä voi pyytää vierailulle esimerkiksi koululle, nuorisotilaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Toiveen vierailuajankohdasta voi esittää sähköpostitse emilia.majaluoma@paijatha.fi, samalla voi esittää aihetoiveen siitä, mistä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvästä asiasta tietoa kaivataan.
Päijät-Hämeen alueen alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn kokeilusta on mahdollista saada lisätietoa 6. kesäkuuta 2023 klo 8.30–9.15, jolloin järjestetään kaikille avoin Vuosi maksutonta ehkäisyä takana, mitä on saatu aikaan? -webinaari.
Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilu on käynnissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa. Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet maksutta vuoden 2023 loppuun saakka. Maksuttomuus koskee kaikkia ehkäisyvälineitä eli ehkäisypillereitä, -laastareita, -renkaita, kapseleita, kierukoita ja kondomeja. Maksutta on saatavilla myös suuseksisuojia. Nuori saa maksuttoman ehkäisyn koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta tai ehkäisyneuvolasta.
Lisätietoja:
Asiantuntija Emilia Majaluoma, emilia.majaluoma@paijatha.fi, 044 077 3071
Asiantuntijalääkäri Anniina Malava, anniina.malava@paijatha.fi, 044 7802 465