Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 2.1 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuusmallin kehittämiseen. Rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Hankerahalla kehitetään hoidon jatkuvuusmallia, joka pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Jatkuvuusmallin kehittäminen jatkaa moniammatillisen tiimimallin kehittämistä kohti omalääkäri/omahoitaja- työpari työskentelyn toimintatapaa. Hankkeessa tullaan lisäksi suunnittelemaan ammatinharjoittajapilottimalli.
– Hoidon jatkuvuusmallin kehittämishanke Päijät-Hämeessä on jatkumo Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeelle, jossa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua, kertoo avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Hoidon jatkuvuusmallin digitaalisten ratkaisujen toteutuksessa painopiste on pitkälti olemassa olevien digiratkaisujen käytön laajentamisessa ja joiltakin osin jatkokehittämisessä tukemaan hoidon jatkuvuutta. Digitalisaation kehittämisen painopiste on digitaalisten toimintaprosessien kehittämisessä, datan hallinnan parantamisessa ja ammattilaisten osaamisen uudistamisessa.
Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on jo käynnissä Suomen kestävän kasvun ohjelman hanke sekä Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteinen kestävän kasvun ohjelman tutkimushanke. Yhteensä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus Suomen kestävän kasvun ohjelmasta vuosille 2023–2025 on noin 14 miljoonaa euroa.
Lisätietoa: Pertti Sopanen, pertti.sopanen@paijatha.fi, p. 044 482 317
Hyvinvointialue on käynnistänyt kilpailutuksen neuvottelumenettelyllä Lahden sote-keskuksen pitkäaikaisista vuokratiloista. Ilmoittautumisen kilpailutukseen osallistumisesta jätti kolme tarjoajaa, joista yksi ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia. Neuvottelumenettelyyn valittiin Cibus Grocery Finland Oy ja LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky. Vuokratilojen hankinnalla hyvinvointialue haluaa turvata alueen asukkaiden palvelut saavutettavasti ja taloudellisesti.
Neuvotteluihin perustuen hyvinvointialue valmistelee vuokratilojen hankinnan lopullisen tarjouspyynnön, johon neuvottelukumppanit voivat antaa tarjouksen. Tarkoituksena on hyödyntää tarjoajien osaamista hankinnan valmistelussa ja siten luoda mahdollisuudet tarjota hyvinvointialueen tarpeita palveleva toimitilaratkaisu tarjouskilpailussa.
Neuvottelumenettely on monivaiheinen, ja arvioitu lopullisten tarjousten jättöpäivä on lokakuun puolivälissä. Aluehallituksen päätettäväksi hankinta etenisi näillä näkymin marraskuun puolivälissä.
– Säästöpaine kaikilla hyvinvointialueilla on äärimmäisen kova. Kaikkein tärkeintä on turvata asukkaille mahdollisimman hyvät palvelut ja käyttää rajalliset eurot mahdollisimman järkevästi, toteaa toimitilajohtaja Johanna Aitamurto.
– Hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi ja asukkaiden palvelutuotannon turvaamiseksi on Lahden sote-keskuksen kohdalla tarve toimintaan paremmin soveltuville, saavutettavammille ja edullisemmille tiloille aiempaakin suurempi, jatkaa Aitamurto.
Hyvinvointialue on selvitellyt sote-keskuksen nykyisten tilojen osalta mahdollisuuksia muuttaa tiloja olemassa olevaan vuokrasopimukseen perustuen. Harjukadulla sijaitsevissa, Lahden entisen kaupunginsairaalan tiloissa on nykyiseen tarpeeseen nähden turhan paljon hukkatilaa, kuten käytäviä ja sairaalatoiminnan jäänteenä varastotiloja sekä muita rakenteita. Nämä tilat eivät sovellu hyvinvointialueen muuhunkaan toimintaan sellaisenaan, eikä merkittäviä vuokrasopimusmuutoksia ole mahdollista toteuttaa ilman uutta hankintaa.
Nykyisten vuokrakustannusten vähentämiseksi hyvinvointialue on esittänyt vuokranantajalle tilojen kehittämistä paremmin hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi, vuokra-alan pienentämistä ja tiloista osan luovuttamista vuokrattavaksi esimerkiksi Lahden kaupungin nuorisotoimen käyttöön Lahden tilakeskukselle heidän esittämän toiveensa mukaisesti.
Lahden sote-keskuksen uusien toimitilojen hankinta keskeytettiin viime syksynä, koska määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Tuolloin hyvinvointialue etsi kilpailutuksella paikkaa uudisrakennukselle, johon Lahden sote-keskus olisi siirtynyt pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.
Avoin hankintamenettely osoittautui hankalaksi tarjoajille, koska tarjoajilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa tarjouspyynnön valmisteluun ja sen vaatimuksiin. Markkinavuoropuheluissa saadun palautteen perusteella hankintaa päätettiin siksi jatkaa neuvottelumenettelyllä.
Sote-keskuksen vuokratilan hankinta on herättänyt myös julkista keskustelua. Hyvinvointialueen käymässä markkinavuoropuheluissa nousi esille suuri huoli siitä, että hanke on politisoitunut ja sitä jopa yritettäisiin hidastaa kaikin keinoin esimerkiksi kaavamuutos- ja lupamenettelyissä.
Järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen muistuttaa, että hankkeessa on kyse hyvinvointialueen asukkaiden palvelujen varmistamisesta. Rautiainen toivoo, että Lahti on turvallinen toimintaympäristö myös rakennushankkeiden toteuttajille.
– Tälläkin kertaa haemme uudisrakennuksen toteuttajaa. Uudisrakennus säästäisi hyvinvointialueen kustannuksia, koska neliöt voidaan alusta lähtien suunnitella niukemmiksi ja monikäyttöisemmiksi. Toimintaa ja palveluja keskittämällä voisimme myös luopua joistakin muista vuokratiloista. Hankinnan ehtoja on väljennetty ja tarjoajien riskivastuuta kevennetty edelliskerrasta.
Hyvinvointialueet voivat purkaa nykyisten tilojensa vuokrasopimuksia ilman korvauksia vielä kahden seuraavan vuoden aikana. Jos suunniteltu aikataulu toteutuu, uudet tilat olisivat käyttöönotettavissa vuonna 2027.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 on reilut 45 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialue sai valtion rahoitusta noin 861 miljoonaa euroa. Tänä vuonna rahoituksen määrä nousee noin 893 miljoonaan euroon.
– Olemme pärjänneet muihin hyvinvointialueisiin verrattuna kohtuullisen hyvin vaikeassa toimintaympäristössä. Alijäämä oli meillä vain noin 220 euroa per asukas, mikä on hyvinvointialueiden parhaimmistoa, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen toteaa.
Tilinpäätöksen alijäämä on katettava vuoden 2025 loppuun mennessä, samoin vuoden 2022 ja kuluvalta vuodelta kertyvät alijäämät.
Muutostalousarviossa alijäämä pienenee
Tälle vuodelle laadittu muutostalousarvio sisältää teknisiä muutoksia, muun muassa toimintatuottoja ollaan korottamassa kolmella miljoonalla eurolla viime vuoden tilinpäätöksen toteutuman perusteella. Myös tukipalveluiden toimialalle tehtyä 20 miljoonan euron kustannusvarausta kuntayhtymän aikaisista palkkaharmonisaation kustannuksista ollaan purkamassa. Purku tehdään toimialoille ja tulokseen.
Rahoitustuottoja ja -kuluja korjataan tämän hetken korkomarkkinanäkemysten mukaisesti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa positiivisempaan suuntaan. Valtiovarainministeriölle ehdotettavassa muutostalousarviossa alijäämä pienenee 9,1 miljoonalla 24,6 miljoonaan euroon. Alkuvuoden kustannuskehitys kuitenkin huomioidaan ja tarvittaessa tehdään uusi muutostalousarvio, joka voi huonontaa tulosta.
Tasapainottamisohjelmassa toimenpiteitä ja riskejä
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2024–2026 valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Säästöjä haetaan muun muassa toimitilojen vuokrakustannuksista ja vähentämällä vuokrahenkilöstön käyttöä.
Esimerkkejä mahdollisista talouden tasapainotustoimista vuodelle 2025 ovat työote-toiminnan tehostaminen kolmella miljoonalla eurolla ja työvoiman vuokrauksesta säästäminen viidellä miljoonalla. Toimitiloista tavoitellaan 1,1 miljoonan lisäsäästöjä ja Nastolan parakin vuokran laskusta 0,6 miljoonan säästöjä.
Lisäsopeutustarvetta on reilut 10 miljoonaa euroa ja toimenpiteet suunnitellaan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.
Tasapainottamisohjelman suurimmat riskit liittyvät sen laskentaan sisältyviin oletuksiin. Ohjelma takaa lakisääteisten palveluiden saatavuuden eikä vaaranna hyvinvointialueen palvelustrategian toteuttamista.
– Oman henkilöstön saatavuus ja riittävyys on keskeinen tavoite ja edellytys sille, että voimme tuottaa laadukkaita maakunnan asukkaiden tarpeen mukaisia palveluita sillä rahoituksella, mikä meillä on käytettävissämme, Petri Virolainen sanoo.
Aluevaltuuston toimivaltaan kuuluvat talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyvät toimenpiteet päätetään aluevaltuustossa vuosittaisen talousarvion, muutostalousarvion tai aluevaltuuston muuhun päätäntävaltaan kuuluvan asian käsittelyn yhteydessä.
Mediatilan on viime päivinä luonnollisesti vienyt presidentin vaali. Hyvänä kakkosena on ollut kansantalouden tila – ja tarve taas uusille sopeutuksille.
Tasavallan presidentti muotoili asian viimeisessä valtiopäivien avajaispuheessaan tavoilleen uskollisesti varsin nasevasti: ”Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Ei se siitä muutu, että etsitään syypäitä ja pysytään juoksuhaudoissa. – – Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samaan aikaan julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon. En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten kuntoon.”
Hyvinvointialueet ovat kuuluneet näihin kätensä ylös nostaviin. Viime vuoden tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardin euron alijäämäiseen tulokseen.
Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen lähtötilanteesta, jossa hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset. Rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. On hyvä, että selvitetään syitä, mutta asialle ”tarttis jottain tehrä kans.”
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on laatinut talouden tasapainottamisohjelman, joka tarkoittaa kuluvalle vuodelle 18 miljoonan euron säästöjä. Valmisteilla olevasta toimitilaohjelmasta odotetaan vielä lisää. Ei meitä yrityksen tai tahdon puutteesta voi syyttää. Ensi vuodelle tarvitaan edelleen uusia toimia. Kannattaa suunnata katse erityisesti niihin keinoihin, jotka perustuvat vaikuttavuuden parantamiseen. Vähiten hyödyllistä pitää jättää tekemättä, pelkästään ”tehostamalla” ei enää pärjätä.
Kaikesta huolimatta alueemme tulevaisuus näyttää kuitenkin kohtuullisen valoisalta. Käytämme nyt rahaa sote- ja pelastustoimen palveluihin vähemmän kuin maassa keskimäärin käytetään. Tämä vääristymä korjaantuu vähitellen.
Uskon, että rahoitus tulee riittämään jatkossa, mutta talouden tasapainottamisen vauhti ei saa olla epärealistinen. Kaiken tämän säästöhumpan keskellä vaatii erityisesti huomiota ja taitoa välttää ”säästämistä”, joka ei oikeasti säästä tai pahimmillaan jopa lisää kustannuksia. Pitää uskaltaa vastustaa päättömyyttä. Ketään meistä ei ole palkattu tekemään huonoa työtä tai pelkästään säästämään.
ämä ei tarkoita, ettei nykyistä toimintaa tarvitsisi muuttaa. Päinvastoin, muutoksia tarvitaan. Ja myös sitä, että lopetetaan hyötyä tuottamattoman tekeminen. Resurssi pitää käyttää siellä, missä siitä on suurin hyöty.
Tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä perustehtävämme: päijäthämäläisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalveluiden turvaaminen. Tavalla, jonka voimme itsekin hyväksyä.
Päijät-Hämeen alueen laboratorionäytteenottoon tuli palvelumuutoksia tammikuun puolivälistä alkaen. Ajanvarauksella asioinnin ohella kaikissa alueen toimipisteissä on jatkossa mahdollista asioida myös vuoronumerolla.
Samalla kun vuoronumeroasioinnin mahdollisuutta ja siten palvelun joustavuutta lisätään, myös näytteenoton palveluajat päivittyvät osassa Fimlabin toimipisteitä. Näytteenoton palveluajat muuttuivat Sysmän, Hartolan ja Padasjoen sote-keskuksissa, ja Vesikansan näytteenotto suljetaan. Vesikansan alueen asukkaat kuten kaikki päijäthämäläiset voivat asioida jatkossakin missä tahansa Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueen Fimlabin näytteenottopisteissä.
Fimlabin Päijät-Hämeen aluejohtaja Tiina Lehto tuo esiin, että palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat vaihdelleet toimipisteittäin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
– Joissakin toimipisteissämme on ollut vähemmän asiakkaita, kun taas toisissa palvelujamme on käytetty huomattavasti enemmän. Vuoronumeroasioinnin käyttöönotto kaikissa toimipisteissämme parantaa palveluidemme joustavuutta. Samalla keskittämällä palveluja tiettyihin toimipisteisiin varmistamme henkilöstöresurssiemme riittävyyden ja tarjoamme asiakkaillemme yhtenäistä palvelua.
Sote-keskusten näytteenoton aukioloajat 15.1.2024 alkaen
Ajanvarauksella voi asioida kunkin näytteenottopisteen aukioloajan puitteissa. Sysmän, Hartolan ja Padasjoen sote-keskusten näytteenotossa vuoronumerolla asiointi on mahdollista vain tiettyinä kellonaikoina. Lisätiedot palveluajoista löytyvät osoitteesta Toimipisteet ja aukioloajat – Fimlab.
Jatkossa sote-keskusten näytteenotto palvelee asiakkaita:
- Sysmässä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin
- Hartolassa maanantaisin ja torstaisin
- Padasjoella tiistaisin ja torstaisin
- Muissa sote-keskuksissa palveluajat jatkuvat kuten aiemmin.
Vuoronumerolla asiointi
Vuoronumerolla voi asioida veri- ja virtsakokeissa sekä sydänfilmissä (EKG) ja silloin, kun palauttaa kotona otettuja näytteitä tai noutaa näyteastioita kotinäytteenottoa varten. Vuoronumerolla asiointi laboratoriossa on mahdollista tiettyinä kellonaikoina, tarkat ajat löytyvät Fimlabin verkkosivuilta.
Ajanvaraus tarvitaan edelleen seuraaviin tutkimuksiin: spirometria, gynekologiset näytteet, sokerirasituskoe sekä hiiva- ja sieninäytteet. Näissä tutkimuksissa ei siis voi asioida vuoronumerolla.
Riskiryhmiin kuuluvat saavat korona- ja influenssarokotukset ilman ajanvarausta ensi perjantaihin saakka Päijät-Hämeen keskussairaalan rokotuspisteeltä. Viimeinen päivä ajanvarauksettoman rokotuksen hakemiseen on 1. joulukuuta. Rokotuspäiviä tulee siis kolme lisää alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Rokotukset ovat alkuruuhkan jälkeen sujuneet rauhallisesti ja odotusaika on pysynyt lyhyenä. Päivittäin rokotuksen on käynyt hakemassa 500 henkilöä.
Keskussairaalan rokotuspiste on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin kello 12-19.30.
Keskussairaalan rokotuspiste sijaitsee Hoitajankadun puolella, tilapäisen sisäänkäynnin aulassa. Rokotuspisteelle kuljetaan vain tämän sisäänkäynnin ovista. Aulan odotustilassa on istuimia.
Rokotuspisteelle on opastus Keskussairaalankadulta ja Hoitajankadulta. Lähimmällä parkkialueella P3 on eniten tilaa iltapäivällä kello 15 jälkeen, jolloin henkilökunnalta vapautuu autopaikkoja.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on annettu tämän syksyn aikana 5,1 prosenttia Suomessa annetuista koronarokotteista. Alueellamme rokotettuja on noin puolitoistakertaisesti verrattuna maan keskiarvoon.
Lasten ja nuorten kokema pahoinvointi sekä fyysinen ja psyykkinen oireilu on lisääntynyt koronaepidemian aikana ja sen jälkeen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa todettiin tarve ja mahdollisuus auttaa nuoria psykofyysisen fysioterapian keinoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on elokuusta lähtien vastannut tähän tarpeeseen kokeilulla, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden arkea.
Kuntoutusmuodossa lähtökohtana on lapsen tai nuoren kuunteleva kohtaaminen ja hänen tilanteensa ymmärtäminen kokonaisuutena. Nuori tulee vastaanotolle yleensä, kun päänsärky, selkäkipu tai nivelkipu on vaivannut pitkään. Käynneillä voidaan tavoitella esimerkiksi lihaskireyksien helpottamista rentoutumisen keinoin, itsetuntemuksen parantumista tai vireystilan säätelykeinojen karttumista.
– Kokeilussa psykofyysiseen fysioterapiaan on ohjautunut asiakkaiksi 12–15-vuotiaita nuoria. Kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on pitkittynyttä kipua ja siihen liittyvää päiväväsymystä tai ahdistusta. Eniten palveluun on ohjautunut 15-vuotiaita tyttöjä. Terapian onnistuminen vaatii nuoren oman motivaation, kertoo asiantuntijana kokeilun parissa työskentelevä fysioterapeutti Anne Laurila.
Perinteisten fysioterapiamenetelmien, terapeuttisen harjoittelun ja ohjauksen lisäksi psykofyysisessä fysioterapiassa voidaan tehdä muun muassa jännitys-rentousharjoituksia ja vireydensäätelyharjoituksia. Moniin ongelmiin pureudutaan kehonkuva-, kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksin tai ahdistuksenhallintakeinoja hyödyntäen. Työskentelyssä huomioidaan tunteiden, ajatusten ja kokemusten merkitys nuorelle, ja usein toiminta- ja liikuntakyky paranevat harjoittelun avulla. Käyntikertoja nuorelle kertyy noin 5–10 terapiajakson aikana.
Hyvinvointialueen kokeilussa ovat mukana Kivimaan ja Heinsuon koulujen sekä Vääksyn yhteiskoulun kouluterveydenhuolto.
– Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää. Nuorten omat itsehoitokeinot ovat karttuneet, ja monella nuorella toimintakyky on parantunut tai oireet ovat lievittyneet, Laurila iloitsee.
– Varhainen tukeminen on tärkeää nuoren hyvinvoinnin ja elämän rakentumisen kannalta, palveluesihenkilö Pia Ahtola lasten- ja nuorten kuntoutuksesta jatkaa.
Kokeilu jatkuu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuoden 2023 loppuun, ja se on osa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistä. Kokeilulle on esitetty jatkoa ensi vuodelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöavustusten hakeminen vuodelle 2024 tehdään sähköisesti aikavälillä 27.11.-17.12.2023. Haku sulkeutuu 17.12. klo 16.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päättää järjestöavustusten kohteista tammikuussa.
Järjestöavustuksilla mahdollistetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Haettavissa on kumppanuusavustusta ja yhteiskehittämisen avustusta.
Kumppanuusavustuksella järjestettävä toiminta on järjestölähtöistä hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää ja kehittävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yhteiskehittämisen avustus on alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkien mukaisten teemojen tarvelähtöistä kehittämistä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Järjestöavustusten tulee tukea hyvinvointialueen strategioita, ohjelmia ja painopisteitä. Hyvinvointialueen verkkosivuille on koottu materiaalit, joihin on hyvä tutustua ennen järjestöavustuksen hakemista. Hakukelpoisuus ja pisteytysmalli ovat nähtävissä osoitteessa paijatha.fi/jarjestoavustukset/
Järjestöavustuksen hakuun on tarjolla opastusta avustusinfojen ja avustuspuhelimen kautta. Hakulomakkeet ovat avoinna verkkosivuilla vain hakuaikana.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 6. marraskuuta 2023 klo 9.30 alkaen.
Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla
Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti
Kokouksessa käsiteltävät asiat:
- Hallintosäännön tarkistaminen
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätös
- Ilmoitus valtuustoryhmän muodostamisesta
- Eron myöntäminen tarkastuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valinta
- Tarkastuslautakunnan täydennysvaali
- Eron myöntäminen asiakas- ja osallisuuslautakunnan jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen valinta
- Vastaukset seuraaviin aluevaltuustoaloitteisiin
- alueellisen Kaikukortin käyttöönotto Päijät-Hämeessä
- kynnyksettömän lyhytterapiapalvelun käyttöön ottaminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
- hyvinvointikauppa
- kouluvalmentajien palkkaaminen oppilashuoltoon moniammatilliseen yhteistyöhön Päijät-Hämeen hyvinvointialueen peruskouluihin ja toisen asteen koulutukseen
- Vastineen antaminen vuoden 2022 arviointikertomuksiin
- Aluevaltuuston vuoden 2024 kokousajat
- Aluevaltuuston muut asiat
Esityslista ja pöytäkirja
Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.
Valtio edellyttää hyvinvointialueilta pitkäjänteistä, useammalle vuodelle ulottuvaa suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi ja mahdollisen alijäämän kattamiseksi. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tasapainotusohjelma muodostuu kolmesta vaiheesta, ja ohjelman toteutus jaksottuu vuosille 2023–2026.
Aluehallitus hyväksyi tänään kokouksessaan periaatteet, joiden mukaan taloutta tasapainotetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hyvinvointialueen toimialat aloittavat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa suunnittelun, miten toimenpiteet toteutetaan käytännössä ja millä aikataululla. Tänä ja ensi vuonna tehtävillä toimilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta.
Toimenpiteisiin sisältyy ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön määrän vähentämistä sekä töiden uudelleenjärjestelyjä. Myös toimitilojen käyttöä tiivistetään, samoin hyödynnetään entistä enemmän digiratkaisuja. Hyvinvointialue ei suunnittele henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia.
– Tämän aluehallituksen päätöksen jälkeen talouden tasapainottamistoimia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Valmisteluun otetaan myös useampia vuosia kattava talouden tasapainottamisohjelma, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.
Hyvinvointialueen on määrä saada ensimmäisen vaiheen suunnittelutyö valmiiksi niin, että toimenpiteiden käytännön toteutuksesta voidaan tiedottaa 20. marraskuuta.
Tasapainotusohjelman toinen vaihe koostuu palveluverkkoselvityksestä ja siihen liittyvistä talouden sopeuttamistoimista. Kolmannen vaiheen toimenpiteet määritellään myöhemmin, kun vaiheen 1 toteutuminen ja palveluverkkoselvityksen euromääräiset vaikutukset ovat tiedossa ja tiedetään loppusopeutuksen tarve.
– Päijät-Hämeen hyvinvointialue suhtautuu talouden hoitoon vastuullisesti ja toteuttaa rahoittajan edellyttämät toimet taloutensa saamiseksi tasapainoon. Kaiken tämän keskellä varmistamme silti, että asukkaamme saavat lakisääteiset palvelunsa, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.
Valtionrahoituksen taso ja kuluvan vuoden huonontunut talousennuste johtivat siihen, että ensi vuoden suunnittelukehys joudutaan tässä vaiheessa laatimaan yli 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Viime viikolla saatujen uusien laskelmien mukaan hyvinvointialueen ensi vuoden rahoitus pienenee aiemmista laskelmista. Hyvinvointialue saa valtiolta 894 miljoonaa euroa eli noin 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisessä laskelmassa. Rahoitus laskee kaikilla hyvinvointialueilla.
Valtiovarainministeriö teki rahoitukseen muutoksia muun muassa siksi, että hallitus poisti velvoitteen hoitajamitoituksen suurentamisesta ja laski lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan 25:stä 23 vuoteen. Päijät-Hämeessä tehtävien väheneminen ei kuitenkaan helpota taloutta samassa suhteessa, koska kustannukset ovat nousseet rajusti. Rahoituksen muutos kasvattaa ensi vuoden alijäämää vastaavasti. Taloutta valmistaudutaan tasapainottamaan jo 18 miljoonalla eurolla, eikä säästöjä pystytä enää lisäämään ensi vuodelle rahoituksen leikkausta vastaavaa määrää.
Päijät-sote.fi:lle huomionosoitus
Aluehallitus sai tiedoksi viestintäohjelman tilannekatsauksen. Viestintäohjelma määrittelee suuntaviivat hyvinvointialueen viestinnälle ja vuorovaikutukselle vuosina 2023–2025. Viestintäohjelman päätavoitteena on muun muassa, että asukkaat tuntevat hyvinvointialueen palvelut ja saavat tietoa hyvinvointinsa, turvallisuutensa ja terveytensä edistämiseen.
Hyvinvointialue on muun muassa julkaissut tänä vuonna noin 200 mediatiedotetta, ja medialle on järjestetty yhteensä 11 infotilaisuutta. Tilastot osoittavat, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat median seuraajille tärkeitä ja niistä uutisoidaan paljon: Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mainittu tammi-syyskuussa eri medioissa 368 kertaa.
Myös verkkopalveluita on kehitetty vuoden mittaan määrätietoisesti. Päijät-Soten sivustolle tehtiin keväällä sekä saavutettavuusauditointi että kognitiivisen saavutettavuuden arviointi, joiden pohjalta sisältöjä ja rakennetta on muotoiltu käyttäjäystävällisemmiksi. Päijät-sote.fi-sivusto sai elokuussa Selkeästi meille -tunnuksen, jonka myöntämisperusteena mainittiin erityisen selkeästi ja helposti löytyvät yhteystiedot. Huomionosoituksen myöntää kehitysvammaorganisaatioiden yhteishanke.