Vastaava toimintaterapeutti Hanna kannustaa tunnistamaan uraunelmia

Hanna valmistui toimintaterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2008. Työelämä käynnistyi toden teolla äitiyslomien ja vanhempainvapaiden jälkeen vuonna 2013, kun Hanna alkoi työskennellä sekä aikuisten että lasten toimintaterapeuttina. Hannan mukaan lasten toimintaterapeutiksi siirtyminen oli tietoinen ja mieluisa valinta. Silloinen työnantaja koki perustelluksi jakaa toimintaterapeuttien työpanoksen ja osaamisen kehittämisen selkeisiin osa-alueisiin.

– Muutoksen ansiosta pystyin rakentamaan omaa osaamistani tarkennetusti lasten ja nuorten toimintaterapiaan. Siinä kohtaa se oli ehdottomasti hyvä ratkaisu, Hanna muistelee.

Lasten ja nuorten toimintaterapiaan keskittyminen ei kuitenkaan kaventanut Hannan työuravaihtoehtoja. Lasten toimintaterapian puolella hän on saanut työskennellä useilla toimipisteillä. Tämä on mahdollistanut erilaisten asiakkaiden, työyhteisöjen ja verkostojen kohtaamisen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kaikki toimintaterapeutit työskentelevät erikoistuneesti joko lasten tai aikuisten avokuntouksessa tai osastokuntoutuksessa.

Hanna toimii nykyisin lasten ja nuorten kuntoutuksen yksikön vastaavana toimintaterapeuttina. Esihenkilörooli on tuntunut mielekkäältä ja tuonut uusia haasteita sekä vaihtelua työnkuvaan.

Työssäoppiminen tärkeänä osana arkea

Lasten toimintaterapian keskiössä on lapsen osallistumisen ja itsetunnon vahvistaminen, sekä yhteistyö huoltajien ja muiden lapsen arkiympäristössä toimivien työntekijöiden kanssa. Ydinosaamista ovat sensomotoriikan ja aistisäätelyn arviointi sekä kuntoutus. Hanna kokee toimintaterapian testikoulutukset tärkeäksi oman ammatillisen kasvun kannalta. Testikoulutukset ovat tukeneet erityisesti Hannalle mieluisaa arviointityötä. Ryhmien pitäminen työparin kanssa tarjoaa mahdollisuuden oppia myös kollegoilta. Lisäksi verkostotyön merkitys korostuu oman osaamisen kehittämisessä. Hanna on osallistunut myös lasten kuntoutustyöryhmään, jossa käsitellään moniammatillisesti erilaisia tapauksia.

– Työssäoppiminen on varmasti merkittävin keino oman osaamisen kehittämiseen. Omalta kohdaltaankin on helppo tunnistaa, kuinka paljon kollegat ja eri yhteistyötahot ovat opettaneet. Tällä on suuri merkitys oman kouluttautumisen lisäksi, Hanna pohtii.

Keväällä 2024 Hanna valmistuu Monialainen kuntoutus -koulutusohjelmasta (YAMK). Tiimin merkitys oppimiseen ja hyvinvointiin on ollut vahvasti mukana Hannan tekeillä olevassa opinnäytetyössä. Opinnäytetyö kantaakin nimeä Monialainen yhteistyö tukemassa sosiaalista hyvinvointia. Hanna pitää yhdessä oppimista työntekijän hyvinvointia vahvistavana tekijänä.

– Kun opitaan ymmärtämään kokonaisuutta ja sitä, miten muut ihmiset linkittyvät mukaan prosessiin, helpottaa se osaltaan työntekijää. Asioiden kanssa ei koskaan tarvitse olla yksin. Oppimisen kannalta toiminnan jatkuva arviointi ja yhdessä tekemisen reflektointi on tärkeää, Hanna toteaa.

Prosessit työn tukena

Lasten toimintaterapeutit ovat jo pitkään työskennelleet yhdenmukaisten toimintaterapian prosessien kehittämiseksi ja kuvaamiseksi. Hannan mukaan prosessien yhdenmukaisuus on työntekijän etu. Erityisesti uusien työntekijöiden näkökulmasta on tärkeää, että prosessit ovat selkeitä ja ne on otettu aktiiviseksi osaksi omaa työtä. Prosessit toimivat tärkeinä ohjaavina työkaluina. Hannan mukaan prosessit kehittyvät jatkuvasti, kun tiedetään, millaista osaamista tarvitaan ja miten sitä pystytään hankkimaan.

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja ura-ankkurit

Hanna kokee tämänhetkisten osaamistarpeidensa liittyvän nykyiseen vastaavan toimintaterapeutin tehtävään. Monipuolinen työ tuo mukanaan uusia asioita, joita opitaan tekemällä, kokeilemalla ja kysymällä. Joihinkin asioihin Hanna kaipaisi lisää tukea ja uusia oppimisen mahdollisuuksia. Esihenkilötyöhön kasvamiseen Hanna poimii vinkkejä omasta koulutuksestaan ja kollegoiltaan. Hanna nauttii uudesta roolistaan, joka tarjoaa haasteita ja vaihtelua.

– Parasta vastaavan toimintaterapeutin työssä on ollut se, että pystyy laajemmin näkemään ja ymmärtämään erilaisia prosesseja ja sitä, miten ne lopulta liittyvät toisiinsa. Nykyisessä roolissa on yllättänyt se, kuinka paljon kaikkea hallittavaa on, Hanna kertoo.

Ura-ankkurikseen Hanna tunnistaa palvelualttiuden. Ura-ankkurit toimivat välineenä työntekijän motiivien tunnistamisessa ja ylläpitämisessä. Hannalle on tärkeää auttaa muita, niin asiakkaita kuin työntekijöitä. Työhyvinvoinnin kannalta hän kokee merkitykselliseksi, että henkilökohtainen elämä ja työelämä kulkevat tasapainossa.

Ura-ajattelussa Hannaa kiinnostaa moninaisuus

– Minusta on tärkeää, että ura-ajattelu nostetaan osaksi työntekijän kanssa käytäviä keskusteluja. Ei ole olemassa vain yhtä mahdollista uraa tai tiettyä tapaa uran suunnitteluun. Jokaisen matka on erilainen, Hanna toteaa.

Hannan mukaan kehityskeskusteluissa työntekijän kanssa tulisi pyrkiä tunnistamaan tämän uraan liittyviä unelmia ja odotuksia. Hanna kertoo, että heidän yksikössään on aina voinut avoimesti keskustella osaamiseen ja työhön liittyvistä ajatuksista.

– Olen itse saanut paljon kannustusta esihenkilöiltäni, Hanna kiittelee.

Lisätietoja urapoluista ja uramallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Virpi Lehtinen
projektipäällikkö
virpi.lehtinen@paijatha.fi

Anne Saari
projektisuunnittelija
anne.saari@paijatha.fi

Teksti

Nella Pesonen
viestintäasiantuntija

Virpi Lehtinen
projektipäällikkö