Vammaispalvelujen kehittäminen nojaa yhteistyöhön, henkilöstön hyvinvointiin ja suunnitelmallisuuteen

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmisteltu vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Suunnitelman taustalla on pitkään valmisteilla ollut vammaispalvelulaki, joka tulee voimaan lokakuussa 2023. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen vahvistuminen yhteiskunnassa. Lain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata asiakkaan tarpeita vastaavat, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen vaikutuksia toimintaan ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta uudistuksen ennakoidaan lisäävän asiakasmääriä muun muassa henkilökohtaisessa avussa. Asiakasmäärän kasvulla on vaikutusta myös kustannusten kasvuun.

Viisi kehittämisen kärkeä

Vammaispalvelujen parantamiseksi Päijät-Hämeessä on valittu kehittämiskärjet, joiden avulla toimintaa uudistetaan viiden vuoden aikana. Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta, ja esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja aiotaan hyödyntää. Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tätä tukevat muun muassa selkeät johtamisrakenteet.

Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan vastaamaan asiakkaiden ja lainsäädännön tarpeita, esimerkiksi asumisen osalta valitaan painopisteet palvelutuotannon uudistamiselle ja edistetään monituottajuutta. Vammaispalveluihin kohdistuvaa kustannus- ja investointipainetta aiotaan hallita paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden. Tärkeää on myös toimialat ylittävä yhteistyö.

Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma tähtää yksittäisten palvelujen tarkastelun ohella palvelujen kokonaisuuden suunnitteluun.

– Se antaa meille hyvän tilannekuvan vammaispalveluiden kokonaisuudesta Päijät-Hämeessä, niin vahvuuksista kuin kehittämistarpeista. Työ on ollut tähän asti analysointia ja alustavien kehittämiskohteiden hahmottamista. Seuraavaksi suunnitelmaa esitellään hyvinvointialueen vammaisneuvostossa. Tavoitteena on, että asiakkaat ja sidosryhmät voivat osallistua aktiivisesti suunnitelman laatimiseen niin, että saamme monipuoliseen tietoon pohjautuvan tiekartan tulevien vuosien työlle, vammaispalveluiden tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen kertoo.

Valtasen mukaan suunnitelma tukee toiminnan ja talouden johtamista sekä asiakaspalvelun kehittämistä.

Hyvinvointialueen vammaispalveluissa on noin 4300 asiakasta, ja sen toimintakulut ovat noin 74 miljoonaa euroa. Aluehallitus käsitteli vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta.

Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen harvenivat

Aluehallitus myös käsitteli sosiaaliasiamiehen selvitystä, joka julkaistaan vuosittain. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tarjota neuvontaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista sekä toimia niiden toteutumisen edistämiseksi.

Päijät-Hämeen sosiaalihuollossa tehtiin vuoden 2022 aikana yhteensä 40 881 asiakaskohtaista hallintopäätöstä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä 257 eri asiassa. Yhteydenottojen määrä laski 45 yhteydenotolla vuodesta 2021. Määrä on laskenut viimeisen kolmen vuoden ajan.

Sosiaalihuollon henkilöstön tekemiä epäkohtailmoituksia oli viime vuonna yhteensä 26. Niiden määrä nousi edellisvuodesta. Hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten määrä sen sijaan laski.

Hallitus merkitsi tiedoksi sosiaaliasiamiehen selvityksen ja edellyttää, että toimialojen toiminnassa huomioidaan esille nostettuja asioita, kuten asiakkaan itsemääräämisoikeuteen puuttuvien tilanteiden tunnistaminen. Selvitys toimenpiteistä tuodaan hallitukselle lokakuun loppuun mennessä ja lähetetään kuntiin tiedoksi.