Valtiolta hyvää palautetta suoriutumisesta, alijäämän kattamiseen ei luvassa helpotusta

Neuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.

-Päijät-Häme on kuin ravihevonen, joka hoitaa työnsä juoksemalla tasaista tahtia, vertasi neuvottelujen puheenjohtaja, valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen.

Päijät-Hämettä luonnehdittiin monella mittarilla mallioppilaaksi: Talouden tasapainotustoimet etenevät, sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan alueella kustannustehokkaasti ja digipalveluiden käyttö on laajenevaa. Alue on pitkällä palveluverkon tiivistämisessä ja palveluiden yhtenäistämisessä, henkilöstökustannuksia on saatu pienennettyä ja toimitilakulut ovat maltilliset. Kiitosta sai myös ainutlaatuinen henkilöstöohjelma, jonka avulla Päijät-Hämeen hyvinvointialue uudistaa toimintakulttuuriaan ja tähtää Suomen parhaaksi sote-pela-työpaikaksi.

Vaikka onnistumisia ja tasaista suoriutumista on paljon, parannettavaa alueella on valtionhallinnon näkökulmasta muun muassa erikoissairaanhoidon kustannusten karsimisessa, lasten, nuorten ja perheiden palvelurakenteen keventämisessä sekä ikääntyneiden palveluiden peittävyydessä. Pelastustoimen toimintavalmius on pääosin hyvä, mutta väestönsuojelua ja varautumista pitää edelleen tehostaa.

-Olemme onnistuneet palveluiden järjestämisessä kohtuullisesti. Peruspalvelut on pystytty turvaamaan, ja monissa palveluissa saatavuus on jopa parantunut. Mutta palveluihin pääsyä pitää edelleen parantaa, erityisesti vähemmän kiireellisissä palveluissa. Kustannusten nousutahti, henkilöstön saatavuusongelmat ja toimintaan kohdistuvat riskiprofiilin muutokset ovat olleet meille odotettua suurempia haasteita, luonnehti hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on useasti todennut, ettei sen ole mahdollista kattaa taloutensa alijäämää hyvinvointialuelain edellyttämässä aikataulussa ilman perustuslailla turvattujen palveluiden vaarantumista. Kahden lain törmäyskurssiin ei valtiolta luvattu oikaisua.

-Sellaisia lakimuutoksia ei ole vireillä, että alijäämän kattamiseen voisi saada lisäaikaa, Ahonen totesi.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen kohdalla alijäämän kattamiseen on aikaa vain vuoden 2025 loppuun, koska sitä on syntynyt jo valmistelun aikaisen alimitoitetun rahoituksen vuoksi. Alijäämä on kolmelta vuodelta yhteensä 106 miljoonaa euroa.

Neuvotteluissa arvioitiin myös alueen päätöksentekokykyä ja poliittisen johtamismallin toimivuutta.

-Meillä sekä aluehallitus että -valtuusto ovat kyenneet päätöksiin varsin yksimielisesti, ja asioita on pystytty tarkastelemaan alueen näkökulmasta kunta-ajattelun sijaan. Oma arvioni on, että päättäjät ovat alueella varsin ratkaisuhakuisia, kuvasi aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö.

Lisätietoja: 

hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, p. 050 438 3662
aluehallituksen puheenjohtaja Sari Niinistö, p. 050 444 3700