Uratarina: Kotihoidossa työskentelevä Saara arvostaa ihanaa työyhteisöä 

Kotihoidossa työskentelevällä rautaisella ammattilaisellamme Saaralla on takanaan yli 20 vuoden työura lähihoitajana. Saara on työskennellyt uransa aikana erilaisissa yksiköissä ja tehtävissä. Kotihoito vei kuitenkin lopulta pisimmän korren. 

Kotihoidossa työskentelemisessä Saaraa viehättää työn itsenäisyys, työyhteisön vahva tuki sekä monialainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Työ on myös vastuullista ja työtehtävät vaihtelevia. 

– Keskeisintä on osata arvioida asiakkaan vointia ja toimintakykyä, Saara kiteyttää. 

Kiireetön kohtaaminen edellyttää pelisilmää 

Kotihoidon työntekijöille Saara toivoisi enemmän aikaa. Työaika on tällä hetkellä mitoitettu tarkasti, mutta asiakkaalle tulisi mahdollistaa kohdatuksi tulemisen kokemus. 

– Itse olen käynneillä aina täysin läsnä ja pyrin antaman kiireettömän vaikutelman. 

Kotihoidossa työskentely edellyttää ajanhallinnan taitoja eli kykyä oman työn ja toiminnan suunnitteluun käytettävissä olevaan aikaan suhteutettuna.  

– Kyky toimia rauhallisesti, järjestelmällisesti, ennakoiden ja suunnitelmallisesti ovat kehittyneet työuran aikana, Saara kertoo. 

Asiakkaiden arjen rytmin ja tarpeiden tunnistaminen sekä oman toiminnan tahdittaminen niihin vaativat ammattilaiselta pelisilmää. Yleensä asiakkaan kotiin saavuttaessa nopea tilannearvio asiakkaasta ratkaisee, miten kotihoidon käynnillä juuri sillä kerralla toimitaan. 

Tiimityössä kehitetään ratkaisuja ja jaetaan osaamista 

Tiimityö on Saaralle tärkeää. Tiimin kehittämispäivät ovat arvokkaita hetkiä pohtia työtä ja pysähtyä yhteisten asioiden äärelle. Jos joku ei toimi, mietitään ratkaisuja yhdessä. Tiimin sisäistä osaamista jaetaan esimerkiksi koulutuspalautteiden muodossa ja mietitään, miten uusi oppi kiinnitetään työn arkeen. 

Kotihoidossa työskenneltäessä on työn itsenäisen luonteen vuoksi varmistettava, että lähihoitajat saavat riittävän perehdytyksen työhön. Tiedon jakamista ja oppimista tapahtuu tiimipalavereissa ja päivän satunnaisissa tapaamisissa. 

– Pohditaan yhdessä esimerkkien kautta työhön liittyviä kysymyksiä. Ergonomia on kotihoidossa yksi iso haaste, kun kotien kalusteissa ja pohjaratkaisuissa ei ole huomioitu sitä, Saara miettiii. 

Uraunelmina työssä kehittyminen ja kouluttautuminen 

Teknologinen kehitys tuo myös kotihoitoon uusia opittavia asioita. Lisäksi hoitomenetelmät kehittyvät, uusia lääkkeitä ja haavahoitomenetelmiä tulee säännöllisesti ja omaa osaamista on pidettävä ajan tasalla.  

Se, että omassa työssä voi koko ajan oppia, on Saaralle tärkeää. Kotihoidossa onkin tunnistettu oppimisen ja työn mielekkyyden ylläpitämisen välinen yhteys. 

– Meillä on ollut hyvin mahdollisuuksia kouluttautua. Sain osallistua Ikääntyneen kliininen tutkiminen -koulutukseen, joka oli todella mielenkiintoinen kokonaisuus. Työurani aikana ammattitaitoni on kehittynyt paljon. Perustyötä täydentävät oman osaamisen ja kiinnostusten mukaiset vastuutehtävät. Oma kokemus avaa mahdollisuuksia myös muiden perehdyttämiseen ja osaamisen jakamiseen, Saara kertoo. 

Saaran uraunelmina ovat pitkä työura, omaa työtä tukevat tarvelähtöiset täydennyskoulutukset, vastuualueiden rikastuttama työnkuva ja lisäosaamisen hankkiminen. Saaran vastuutehtävinä ovat tällä hetkellä RAI-avainosaaja, vastuutallentaja ja teknologiavastaava. 

Yllättävissä tilanteissa luovuus kukkii  

Kotihoidossa tarvitaan kykyä sopeutua ja reagoida muutoksiin. Työssä tulee usein vastaan yllättäviä tilanteita, joissa tarvitaan luovuutta ja mielikuvitustakin.  

Kotiympäristössä ei ole tarjolla esimerkiksi hoitotarvikkeita samalla tavalla kuin osastolla tai vastaanottotyössä. Monia kotien arkisia asioita on pystyttävä ratkaisemaan, jotta lähihoitaja voi tarjota asiakkaalle tämän tarvitsemat palvelut. Tarvittaessa on tartuttava lumilapion varteen, jotta pääsee asiakkaan kotiin, tai väliaikaiset haavahoitoon tarvittavat housut leikataan sukkahousuista. 

Perhe-elämän ja työn yhdistäminen sujuvaksi työvuorosuunnittelulla 

Kolmen lapsen äitinä Saara on ollut vuoroin töissä ja äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on sujunut Saaran mukaan koko työuran ajan hyvin. 

– Työnantaja on ollut halukas neuvottelemaan työajoista ja työvuoroista. Paluu hoitovapailta työhön on sujunut perhe-elämäni tarpeita mukaillen. Itsenäinen työvuorosuunnittelu on helpottanut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, Saara kehuu. 

Hyvinvointialueella on mahdollista tutustua erilaisiin lähihoitajan tehtäviin 

Saara työskenteli työuransa alussa määräaikaisissa työsuhteissa, joiden ansiosta hän sai nähdä monenlaisia yksiköitä. Tällä hetkellä valmistuvat lähihoitajat ovat eri tilanteessa, kun työtä on hyvin tarjolla.  

– Monet tuoreet hoitajat haluavat silti vähän katsella, käydä eri paikoissa töissä ja miettiä, että mikä olisi se itselle sopivin paikka. Erilaisiin työnkuviin tutustuminen onnistuu hyvinvointialueellamme, sillä tarjolla on monenlaisia työpaikkoja. Varmasti jokaiselle löytyy itseään kiehtova työtehtävä, Saara kannustaa. 

Hyvinvointialueellamme on lisäksi mahdollisuus niin pidempään, perinteiseen työkiertoon kuin 3–5 päivän mittaiseen minityökiertoon, joka on yksi uusista vuoden 2024 aikana käyttöön tulevista osaamisen kehittämisen keinoistamme. 

Työyhteisössä on hyvä olla 

– Hyvinvointialueella on ihanaa henkilökuntaa, kaikki uudet työntekijät otetaan hyvin vastaan ja jokainen saa tukea, apua ja perehdytystä omaan työhönsä. Kannattaa rohkeasti kertoa, että mikä on uutta ja vierasta, niin varmasti saa apua. 

Yksi tärkeä pitovoimatekijä Saaralle onkin juuri työyhteisö.  

– Työyhteisö on tiivistynyt, meillä on hyvä yhteishenki. Aina on mukavaa mennä töihin ja nähdä työkavereita. 

Lisätietoja urapoluista ja uramallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Teksti

Tule työkaveriksi Saaralle, ole yhteydessä rekrytointiin!

rekrytointi@paijatha.fi
Linjakatu 5, 15100 Lahti
044 719 5018