THL:n asiantuntija-arvio: Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tiukkaa taloudessa mutta myös onnistumisia kehitystyössä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut asiantuntija-arviot hyvinvointialueiden toiminnasta.
Tuoreen raportin mukaan vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden palvelujen uudistamista haastavat kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja kasvava pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Päijät-Hämeen hyvinvointialue kamppailee samojen haasteiden kanssa, mutta arvio sisältää myös useita kohtia, joilla hyvinvointialue menestyy hyvin.
– Raportti ei ole yllättävä, vaan odotusten mukainen. Vaikka palveluiden tuottamisessa on nyt erityisesti henkilöstöpulan vuoksi vaikeuksia, pohja on hyvässä kunnossa. Hyvinvointialueellamme on tehty isoja tarpeellisia muutoksia, joiden ansiosta olemme monessa raportin kohteena olevassa asiassa edelläkävijä. Siitä suuret kiitokset henkilöstölle, joka tekee hienoa työtä päijäthämäläisten hyväksi, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kommentoi.
Alueen etuna on pitkä kokemus integroidusta palvelujärjestelmästä, palvelutuotannon tehostamisesta ja monituottajamallin hyödyntämisestä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on jatkanut palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä ja pyrkinyt varmistamaan palvelujen saatavuutta useiden toimenpiteiden avulla.
Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on pysynyt keskimääräistä parempana suurien ulkoistuksien vuoksi. Alue on laajentanut digiklinikan palveluverkkoa, mikä on varmistanut aikaisempaa useamman asiakkaan hoidon digiklinikka-palvelussa.
Palveluissa lisääntyivät myös vaikuttavat toimenpiteet, joiden myötä esimerkiksi suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus paranivat merkittävästi. Tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon asiakkaalle hänen tarvitsemansa hoitotoimenpiteet yhdellä hoitokäynnillä.
Ikääntyneiden palveluille järjestämissuunnitelma
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnit ovat toteutuneet alueella hyvin samalla, kun huoli-ilmoituksien määrät ja palvelutarpeet ovat kasvaneet. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli ikääntyneitä maan toiseksi pienin osuus ja keskimääräistä vähemmän myös tehostetussa palveluasumisessa.
Alueen ikääntyneiden palvelujen reaaliset nettokäyttökustannukset ovat myös nousseet vuosina 2018–2022 maan keskitasoa maltillisemmin.
Kotihoidon saatavuutta paransivat sähköisten palvelujen lisääntyminen ja teknologian hyödyntäminen. Palveluissa vahvistettiin moniammatillista työtä ja varauduttiin hyvin yhteisöllisen asumisen palveluun. Ikääntyneiden palvelujen uudenlaista järjestämistä varten on valmisteltu järjestämissuunnitelma vuosille 2023–2025, jonka odotetaan varmistavan ikääntyneille riittävät, tarvetta vastaavat palvelut aiempaa paremmin.
Päivystykseen ohjaaminen koheni
Päijät-Hämeessä onnistuttiin vähentämään päivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä kehittämällä kotisairaalan toimintaa ja yhdistämällä selviämisaseman toimintaa päihdepotilaiden akuuttihoitoon. Kehittämistoimien avulla erikoissairaanhoidon ensikäynnille pääsy helpottui.
Lasten ja nuorten palveluissa haasteita ja onnistumisia
Päijät-Hämeessä on jo usean vuoden ajan tehty toimenpiteitä lasten ja nuorten palvelujen turvaamiseksi. Ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuudessa on edelleen haasteita, ja tarve korjaaville palveluille on suurta. Kasvaneita terapiajonoja on purettu oman työn lisäksi ostopalvelulla. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön vajaita henkilöstömääriä ei ole yrityksistä huolimatta pystytty vahvistamaan.
Mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen henkilöstöä on kuitenkin pystytty lisäämään, ja lähetemäärät psykiatrialle ovat vähentyneet. Mielenterveyspalvelut tullaan uudistamaan toimenpideohjelmalla, joka vahvistaa muun muassa hoito- ja palveluketjuja. Alueen alle 18-vuotiaaseen väestöön suhteutetut lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelujen kustannukset vastasivat maan keskitasoa.
Tilinpäätösennuste alijäämäinen – henkilöstöohjelmasta ei tingitä
Monien muiden hyvinvointialueiden tavoin vuoden 2023 tilinpäätösennusteen alijäämä on kasvamassa Päijät-Hämeessäkin odotettua suuremmaksi. Alijäämää ovat kasvattaneet budjetoimattomat ICT-kulut, palkkaharmonisointikustannukset ja palkankorotukset. Hyvinvointialue on käynnistänyt kesällä talouden tasapainottamisohjelman valmistelun, ja toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2024 alussa.
Kaavaillut tasapainottamistoimet eivät sisällä henkilöstön vähennyksiä, vaan päinvastoin: keväällä käynnistyneellä henkilöstöohjelmalla pyritään varmistamaan työntekijöiden veto- ja pitovoiman kasvua.