Hyvinvointialueen aluehallitusten työskentelyn kehittämisestä on eri alueilla tehty selvityksiä. Päijät-Hämeessä kysely tehtiin huhtikuussa ja tuloksia purettiin aluehallituksen seminaarissa viime viikolla. Selvitys perustui Kuntaliiton tekemään ja hyvinvointialueille soveltuvaksi muokattuun kunnanhallitusten arviointilomakkeeseen.
Hyvinvointialueen onnistumista arvioitaessa aluehallitus kokee Päijät-Hämeessä erittäin hyväksi keskinäisen työskentely- ja keskustelukulttuurin, päätöksentekokyvyn ja yhteistyön viranhaltijoiden kanssa.
– Nyt tehty selvitys oli ensimmäinen laatuaan ja tilanteen kehittymistä on tarkoitus seurata jatkossa säännöllisesti. Tulokset ilahduttivat ja vastaavat paljolti tunnetta, joka minulle on muodostunut, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kertoo.
Myös hyvinvointialueen organisaatiossa koettiin olevan hyvä tekemisen kulttuuri.
Aluehallitus arvioi työskentelynsä onnistuneen erityisesti taloudenhoidossa vaikeissa olosuhteissa ja eri maantieteellisten alueiden tasapuolisessa käsittelyssä. Muihin kyselyyn vastanneisiin alueisiin verrattuna Päijät-Hämeessä koettiin aluehallituksen ja hyvinvointialueen johtavien viranhaltijoiden välinen yhteistyö keskiarvoa parempana, samoin hallituksen ja asukkaiden yhteistyö.
Parhaiten aluehallituksen toimintakulttuurissa toteutuu vastausten perusteella se, että tehtyihin päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen. Lisäksi jäsenet perehtyvät etukäteen esityslistan asioihin kiitettävästi ja työskentelevät pitkäjänteisesti. Keskustelukulttuuri arvioitiin erittäin hyväksi ja se on pysynyt strategisella tasolla.
Aluehallitus koki lisäksi viranhaltijoiden olevan erittäin hyvin tavoitettavissa ja huomioivan hyvin hallituksen asioiden esittelyssä aluehallituksen jäsenten toiveet.
– Aluehallitus on löytänyt uudessa tilanteessa roolinsa mielestäni hyvin. Monia kuntayhtymän ajalta kesken jääneitä asioita on saatu hoidettua eteenpäin, kuten palkkaharmonisointi, työterveydenhuollon ja ensihoidon kysymykset sekä tilaratkaisut alueellisessa tarkastelussa. Aluehallitus on toisaalta ollut erittäin päätöksentekokykyinen hyvin haastavassa tilanteessa, ja päätöksiä on syntynyt nopealla tahdilla, Hämäläinen summaa.
Toimintakulttuurin kehittämiseksi toivottiin entistä enemmän keskustelua valmisteilla olevista asioista. Lautakuntien roolin toimivallan tarkennus oli myös yhtenä kehittämiskohteena, ja asiaan tullaan palaamaan hallintosäännön tulevassa tarkastelussa syksyllä. Lautakuntien roolit puhuttavat tällä hetkellä kaikilla alueilla.
Kyselyyn osallistuivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lisäksi Keski-Uusimaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Kymenlaakso.
Itsearviointiin osallistuivat aluehallituksen jäsenet ja aluevaltuuston puheenjohtajisto.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto tiivistävät yhteistyötään ja selkeyttävät työnjakoaan. Yhteisenä päämääränä on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan, jossa sovitaan yhteistyön tavoitteista ja pelisäännöistä sekä periaatteista. Aluehallitus hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan kokouksessaan 15. toukokuuta.
Yhteistyön pohjana ovat voimassa oleva lainsäädäntö sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan strategiat. Strateginen kumppanuus rakentuu vahvaan luottamukseen ja sitoutumiseen yhdessä tekemiseen.
Tavoitteena on turvata hyvä arki maakunnan asukkaille, edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja varmistaa valmiuden ja varautumisen toimivuus. Vastuunjakoa osapuolten välillä halutaan selkeyttää ja yhteensovittaa elinvoiman kehittymistä koskevia toimenpiteitä.
Pelisääntöihin on kirjattu tasavertaisuus, maakunnan edun ajaminen, tiedon jakaminen, kuntien itsehallinnon ja hyvinvointialueen toimivallan kunnioittaminen, yhdessä toimiminen, ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ja yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen.
Työtä monella eri tasolla
Yhteistyötä tehdään neljällä toisiaan täydentävällä tasolla: strategisen tason foorumilla, puheenjohtajafoorumilla, taktisen tason foorumeilla sekä operatiivisen tason foorumeilla.
Hyvinvointialueen, kuntien ja Päijät-Hämeen liiton edustajat muodostavat valtuustojen, hallitusten ja virkamiesjohdon yhteisen strategisen tason foorumin, joka kokoontuu kerran valtuustokaudessa. Sen tehtävänä on varmistaa strategisen tason yhteistyön toimivuus, muodostaa yhteinen tilannekuva ja rakentaa yhteistä luottamusta sekä linjata osapuolten välistä verkostoyhteistyötä.
Puheenjohtajafoorumi varmistaa, että strategisen ja operatiivisen tason yhteistyö on samansuuntaista, pitkäjänteistä ja hallittua. Puheenjohtajafoorumilla on vuosittainen
seurantavastuu siitä, että valtuustokaudelle asetetut linjaukset ja tavoitteet toteutuvat ja
alueen hyvinvoinnin tilannekuva todetaan yhteisesti.
Taktisen tason foorumeita ovat kuntajohtajakokous, yhdyspintaneuvottelukunta ja järjestöneuvottelukunta.
Operatiivisella tasolla toimivat mm. turvallisuus- ja valmiustoimikunta PHTURVA sekä hyvinvointialueen alueellinen yhteistyöryhmä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle työstetään järjestöyhteistyötä hyvällä sykkeellä.
Järjestöneuvottelukunnan perustamista käsiteltiin kesäkuun aikana sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että asiakas- ja osallisuuslautakunnassa. Lautakunnat esittävät yksimielisesti järjestöneuvottelukunnan perustamista aluehallitukselle. Hyvinvointialueen aluehallitus päättää asiasta elokuun alussa. Järjestöneuvottelukunnan kautta on mahdollista saada monien toimijoiden monet äänet kuuluviin hyvinvointialueella. Tavoitteemme on saada järjestöneuvottelukunnan toiminta alkuun vielä vuoden 2022 aikana.
Järjestöyhteistyön mallin työstämistä varten kartoitettiin kesäkuussa kuntien ja järjestöjen ajatuksia sähköisillä kyselyillä. Järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia turvaava yhteistyön malli sisältäisi viestintä-, tila-, tapahtuma- ja avustusyhteistyön. Saamme elokuun aikana ehdotuksen mallista kuultavaksi järjestöille ja kunnille.
Hyvinvointialueen tulevaan HYTE-yksikköön esitetään resursoitavaksi järjestökoordinaattori. Järjestökoordinaattorin tehtäviksi on suunniteltu järjestöyhteistyön edistäminen, järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen ja järjestöneuvottelukunnan koordinointi, järjestötiedon kerääminen, maakunnalliseen ja kansalliseen järjestöyhteistyön osallistuminen. Resursoinnit tulevat syksyllä käsittelyyn talousarvion suunnittelussa.
Järjestöjä kuultiin toukokuussa myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian työstämisessä. Strategiassa järjestöt huomioidaan keskeisinä yhteistyötahoina. Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian kesäkuussa, ja nyt on meneillään sitä täydentävän palvelustrategian suunnittelu. Järjestöyhteistyö on noussut keskusteluissa hyvin esille. Palvelustrategia tulee järjestöille kuultavaksi alkusyksystä.
Järjestöyhteistyön rakenteiden ja toimintamallien luomista tukee myös kansallinen sote-muutostuen kokonaisuus. Lue SOSTEn blogista hankepäällikkö Anita Hahl-Weckströmin kesäkuinen kirjoitus tilannekuvasta ja tulevaisuuden vaikuttamiskanavista.
Helena Haaja, järjestökoordinaattori