Minua puhuttelee kohtaamiset iäkkäiden kanssa. Erityisen valppaana olen, kun huomaan, että iäkkään elämässä on tapahtunut jotain hänelle merkittävää, iloa ja onnea tuovaa. Todellinen innostukseni herää, kun huomaan tai kuulen, että muutos on jollain tasolla pysyvää. Näitä kohtaamisia on ollut vuosien varrella paljon toimiessani ikääntyneiden palveluissa eri tehtävissä. Viime aikoina aiempaa enemmän.
Osallisuuden kokemuksiin liittyvät toiset ihmiset. Ihminen haluaa luonnostaan kuulua johonkin, olla osallinen ja merkityksellinen. Iäkkään toimintakyvyn heikentyessä hänen oma kykynsä tukea omaa osallisuuttaan voi heikentyä. Ajokorttia ei ehkä enää ole. Kotikin on esteellinen, eikä ulos lähteminen ole helppoa.
Ystävien joukko on harventunut. Nekin, jotka ovat vielä jäljellä, ovat samanlaisessa tilanteessa.
Iäkkään yksinäisyys ja turvattomuus sekä osattomuuden kokemukset nivoutuvat yhteen. Iäkkäiden yksinäisyys on tavattoman yleistä. Elämää kohtaavien menetysten jälkeen kodista voi muodostua ahdistava paikka. Siis siitä samasta kodista, joka aiemmin toimi juuri päinvastoin.
Fyysisilläkin vaivoilla on roolinsa. Lonkkakuluman vuoksi ulos on kivuliasta lähteä. Huimauskin vaivaa, joten ulos lähteminen pelottaa. Puutarhatyötkään eivät enää samasta syystä maistu. Toimintakyvyn laskun myötä aiemmin positiivisista tehtävistä on voinut muodostua raskaita suoritteita. Entä, jos minulle tapahtuu jotain, eikä kukaan tiedä siitä?
Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen. Näissä kohtaamisissa ovat iäkkäät itse kertoneet, että yhteisöllinen asuminen on tuonut elämän ja elämänilon takaisin! Siis ajatelkaa! Näitä tilanteita on ollut lukuisia.
Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen.
Samanhenkisiä vastinpareja löytyy. Kukkalaatikkoja nikkaroidaan porukalla. Sököringissä on aina tilaa yhdelle. Romantiikkaakin saattaa olla ilmassa. Ruoalle mennään yhdessä niin, että jos Marttia ei käytävään kuulu, niin Aino vinkkaamassa. Tämä on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.
Iäkkäiden asumisen kehittämisellä voidaan vastata huutoon. Siis ei sillä, että karsitaan kaikkea. Ei, vaan lisätään fiksusti sitä, minkä osalta tarve on suurin. Senioriasumisen lisäämisellä on aivan keskeinen paikkansa, onhan iäkkäiden asumisesta yli 90 % ihan muuta, kuin sosiaalista asumista.
Yhteisöllistä asumista tarvitaan rutkasti lisää. Ei kahdenkymmenen neliön luukkuja, vaan oikeita asuntoja! Yhteisöllistä asumista on leimattu säästökeinoksi. Todellisuudessa taiten valittu, ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittu, kunnoltaan heterogeeninen asukaskunta on parhaimmillaan nappivalinta juuri yhteisölliseen asumiseen.
Näillä eväillä pystymme tarjoamaan juuri iäkkäiden tarvitsemia asioita. Esteettömyyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että olen merkityksellinen, vaikka en olekaan enää ihan tikissä.
P.S. Aino käy kohta kaupassa ja tuo Martillekin voisilmäpullia. Kohta kahville. Ai että!
Teksti: Marko Hiekkanen, asumisen kehittämisen päällikkö
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on valmistellut iäkkäiden alueellista asumisen kehittämisen suunnitelmaa, jossa on selvitetty asumisen tarpeita pitkälle tulevaisuuteen.
Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa sen, että iäkkäille henkilöille voidaan tarjota kotona asumisen ja nykyisen ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Palveluita on tarkoitus tarjota jokaisen iäkkään yksilöllisen palvelutarpeen mukaan.
Ratkaisut tullaan Päijät-Hämeessä tekemään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa, sillä yli 90 prosenttia ikääntyneistä asuu kunnissa joko tavallisessa asunnossa tai senioriasumisen piirissä, joiden osalta keskeinen kehittämisvastuu on kunnilla. Senioriasuminen tarkoittaa ikääntyville suunnattua asumismuotoa, jossa oman asunnon lisäksi asukkaalla voi olla käytettävissä muiden kanssa yhteisiä oleskelutiloja.
– Hyvinvointialueella on hyvä tieto iäkkäiden tilanteesta ja tarpeista, joten meillä on hyvä pohja tehdä kuntien kanssa yhteistyötä, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen kertoo.
Aluehallitus kävi asumisen kehittämisen suunnitelmaa läpi kokouksessaan 19.2. ja seuraavaksi esitys etenee vanhusneuvostoon lausunnolle.
Ratkaisuja yksinäisyyteen ja turvattomuuteen
Tässä vaiheessa suunnitelma sisältää muun muassa yhteisöllisen asumisen lisäämisen alueella. Yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto ja jossa yksilöllisten tarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut järjestetään erikseen kotihoitona, tukipalveluina tai muina kotiin annettavina palveluina. Siihen kuuluu myös aina sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta, johon palveluntuottaja on velvoitettu.
Yhteisöllisen asumisen tarve tunnistetaan asiakasohjauksessa ja sitä myönnetään tarveperusteisesti. Siksi yhteisöllinen asuminen kohdistuu siitä hyötyviin asiakkaisiin.
Yhteisöllisessä asumisessa tähdätään yli tuhanteen asuntoon Päijät-Hämeen alueella vuonna 2030. Samalla suunnitelman keskeistä asiaa eli ympärivuorokautisen palveluasumisen määrän lisäystarvetta pystytään tulevaisuudessa jarruttamaan.
– Tutkitusti tällä hetkellä keskeisiä haasteita ovat iäkkäiden yksinäisyys ja turvattomuus ja se, että moni iäkäs asuu esteellisissä asunnoissa. Esimerkiksi pesutilat voivat olla hankalasti tavoitettavissa alakerrassa. Yhteisöllinen asuminen vastaa tähän ja jopa edistää ihmisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tuomalla yhteisön turvaa ja toimintaa arkeen, Marko Hiekkanen valottaa.
– Tänä vuonna 65–74-vuotiaiden määrä lähtee loivaan laskuun eli kaikessa rakentamisessa pitää huomioida muuntojoustavuus. Käytännössä kaikki ikäryhmät hyötyvät esteettömästä asumisesta, se on monisukupolvista.
Henkilöstön saatavuus huomioitu
Uusi suunnitelma huomioi myös henkilöstön saatavuuteen liittyvät seikat. Koulutetun työvoiman saatavuus on alueella heikentynyt nopeasti ja saman trendin odotetaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen.
Työvoiman saatavuus vaihtelee Marko Hiekkasen mukaan yksiköittäin.
– Tiedetään, että työpaikat, jotka ovat helposti saavutettavissa julkisella liikenteellä, ovat suosituimpia ja niihin saadaan kohtuudella työvoimaa. Juuri siitä syystä suunnitelmassa keskitytään sosiaalisen asumisen osalta keskeisiin paikkoihin ja niihin alueisiin, joissa iäkkäitä on eniten.
Valtuustoryhmien tukemiseen 150 000 euroa
Aluehallitus käsitteli kokouksessaan myös valtuustoryhmätukea. Siihen on hyvinvointialueen talousarviossa varattu tänä vuonna 150 000 euroa. Summa on 100 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää tukea valtuustoryhmien toimintaan vuosittain enintään talousarviossa varattujen määrärahojen verran. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat esimerkiksi valtuustoryhmän toimintaa tukevan sihteerin palkka ja valtuustoryhmän toimintaa tukevien sisäisten tilaisuuksien kustannukset.
Toimintatuen määrä perustuu vaalitulokseen.
Ikääntyneiden asiakkaiden palvelujen myöntämisperusteet jatkuvat pääosin ennallaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ensi vuonna.
– Lähinnä teemme pieniä viilauksia kokemustemme perusteella. Esimerkiksi yhteisöllisen asumisen kehittämiseksi on tarvittu hiukan tarkennusta, ikääntyneiden asiakasohjauksen tulosaluejohtaja Corinne Soini kertoo.
Yhteisöllisen asumisen ja ikääntyneiden perhehoidon myöntämisperusteita on tarkennettu tilanteissa, joissa yhteisöllistä asumista tai perhehoitoa toivova asiakas ei ole soveltuva palveluun kognitiivisten ongelmien tai yöaikaisen jatkuvan valvonnan vuoksi. Sekä yhteisölliseen asumiseen että perhehoitoon sijoittumisvaiheessa asiakkaan tulee kyetä toimimaan muiden asukkaiden kanssa sekä nukkumaan yöaikaan.
– Meillä on ollut asiakkaita, jotka ovat hakeneet tämän tyyppistä palvelua, mutta tarvittavaa toimintakykyä ei olekaan ollut. Tarkennuksen myötä palvelu vastaa entistä paremmin asiakkaan tarpeita, Soini täsmentää.
Ikääntyneiden asumispalvelut koostuvat yhteisöllisen asumisen lisäksi ympärivuorokautisesta asumisesta ja lyhytaikaisesta ympärivuorokautisesta asumisesta.
Toimintakyvyn lisäksi palveluiden myöntämiseen vaikuttavat asiakkaan taloudellinen tilanne, sosiaalinen verkosto, omaisten ja läheisten osallistumismahdollisuudet sekä asunto-olosuhteet.
Muiden tarkennusten lisäksi asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen suunnattua RAI-järjestelmää on päivitetty vastaamaan kansallisia määräyksiä.
Päijät-Hämeessä ikääntyneiden asiakkaiden palvelujen myöntämisperusteita arvioidaan vuosittain.
– Kriteerit ovat olleet kerran vuodessa aluehallituksen hyväksyttävänä. Tänä vuonna poikkeuksellista on, ettei niihin tullut varsinaisia muutoksia. On aina hyvä uutinen, ettei myöntämisperusteita kiristetä, Corinne Soini summaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.
Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.
– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.
Yhteistyössä kuntien kanssa
Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.
– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.
Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.
Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin
Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.
Maakunnallinen suunnitelma työn alla
Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.
– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.
Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.