Haravanaattorit on ryhmä täsmäosaajia, jotka hoitavat ohjaajan johdolla pihojen haravointeja ja muita pieniä toimia. ”Haravoimme pihasi lehdet ja pienet risut, kokoamme ne jätesäkkeihin tai tilaajan omaan keräykseen. Tilaaja hoitaa mahdolliset puutarhajätteen jatkosijoitukset”, vammaispalveluista kerrotaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelut ja verkkoalusta HemmaKoti ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on työllistää päiväaikaisen toiminnan vammaisia tai kehitysvammaisia asiakkaita.
Ensimmäinen virallinen työllistämiskampanja välittää haravointipalveluita yksityisille henkilöille, yhteisöille ja yrityksille, ja se käynnistyi 18. syyskuuta. Haravanaattorit-ryhmä haravoi pihoja, kerää risuja ja tekee muita niihin liittyviä pieniä toimia. Myös jääkiekkoseura Pelicans on mukana työllistämiskokeilussa: vammaispalvelujen asiakkaita on jo ollut nostamassa kotipelin lippua salkoon.
Yhteistyön myötä vammaispalvelujen asiakkaat perustavat ohjaajan tuella HemmaKoti-profiilin ja kokeilevat tehtäviä ensin ohjaajan kanssa ryhmässä työskennellen. Tavoitteena on, että osa perustaisi jatkossa oman yksilöllisen profiilin. HemmaKodin verkkoalusta yhdistää työn tilaajat palveluiden tuottajiin.
HemmaKodin toimitusjohtaja Marika Pendolin korostaa, ettei palvelun tarkoituksena ole välittää halpatyövoimaa. Kaikissa palveluissa suositus minimikorvauksesta on 20 euron tuntihinta.
Tällä hetkellä 65 000 täsmätyökykyistä etsii työtä Suomessa, joten hyvinvointialueen vammaispalvelujen ja HemmaKodin yhteistyö sisältää yhden ratkaisun heidän työllistämiseensä. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen.
Lipun nostaminen salkoon on Pelicansin pelipäivän tärkeä tehtävä. Siihenkin löytyy osaajia vammaispalvelujen päiväaikaisesta toiminnasta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelut ryhtyi tänä kesänä tarjoamaan omaa kommunikaatio-ohjaustaan, kun aikaisemmin sitä ostopalveluna tuottaneen kumppanin vastaava palvelu loppui. Kommunikaatio-ohjaus tarkoittaa opastusta johonkin erityiseen viestintämenetelmään, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai sen rinnalla.
Kommunikoinnin keinoina voivat toimia esimerkiksi kuvat tai tukiviittomat, jotka ovat yksittäisiä viittomia viittomakielestä, ja niillä viitotaan puheesta lauseen avainsanat.
Hyvinvointialueen vammaispalvelujen tuoreen kommunikaatio-ohjaaja Emma Tarvaisen asiakkaat ovat pääosin 5-8-vuotiaita lapsia, joilla jonkin kehitysvamman vuoksi puheen kehitys on viivästynyt tai sitä ei tule ollenkaan. Asiakkaina on myös nuoria, joiden kommunikointivälinettä täytyy päivittää ajan tasalle esimerkiksi opiskelujen takia.
– Kuvakortit voi ujuttaa helposti mukaan leikkiin ja peleihin. Minulla on esimerkiksi usein apuna magneettinen ongintapeli. Se on lapsen silmissä huomattavasti kiinnostavampi kuin kasa kuvia. Kauppaleikissä taas käytän kassakonetta leikkirahojen ja laminoitujen ostoskuvien kera. Kuvallinen toimintataulu on vieressä tukemassa leikkiä. Siitä katsomme avainsanoja. Kysyn yleensä perheeltä lapsen mielenkiinnon kohteista. Jos perheen lapsi tykkää kovasti ötököistä, niin sitten valmistaudun kotikäynnille tulostamalla ja laminoimalla ötököiden kuvia, Emma nauraa.
– Koen, että apuvälinettä pitäisi päivittää aika useinkin, koska mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Se mah-dollistaa esimerkiksi keskustelemisen ajankohtaisesti omaa apuvälinettä hyödyntäen. Opetamme kuitenkin lähimmät ihmiset myös itse päivittämään apuvälinettä.
Ohjauksen avulla lapsi saa oman äänen kuuluviin
Perhe voi olla usean palvelun asiakkaana samanaikaisesti, joten päiväohjelmaan voi pakkautua sovittuja tapaamisia melkoisesti. Voimavaratkin voivat olla vähissä. Tällöin Emman rooli ammattilaisena on kannustaa ja ymmärtää.
– Saattaa olla toimintaterapiaa, fysioterapiaa ja arkeakin pitäisi pallotella päiväkodin tai koulun ja työn välillä. Sitten tulee vielä yksi palvelu, joka pitäisi saada lisättyä päivän ohjelmaan. Omien havaintojeni lisäksi pohdimme yhdessä lapsen vanhempien kanssa sitä, mitä kommunikointikeinoa lähdemme harjoitte-lemaan. Vanhempien motivaatiolla opetella uusi menetelmä on suuri merkitys. Jos esimerkiksi tukiviittomia ei jostakin syystä haluta opetella, niin sitten valitsemme kuvat. Yritän kuitenkin motivoida vanhempia lapsen ehdoilla tapahtuvaan harjoitteluun.
– Alkutapaamisissa lapsen lisäksi myös perheen aikuiset saattavat olla hämillään. Omaa lasta ymmärretään yleensä hyvin kotona, erityistarpeista huolimatta. Ensimmäinen tehtäväni voikin olla se, että perustelen perheelle, miksi ohjaukselle kannattaa antaa mahdollisuus. Lapsen on tärkeää tulla kuulluksi myös kodin ulkopuolella: koulussa, palveluissa ja harrastuksissa. Lapsi saa oman äänen kuuluviin eikä hänen tarvitse olla pelkästään toisten tulkinnan varassa.
Kommunikoinnin ongelmia on monen tasoisia, ja myös apuvälineitä on lukuisiin erilaisiin tarpeisiin. Jos kädet ovat jäykät ja kuvakorttien käsittely ei onnistu, niin kommunikointi voi kuitenkin onnistua painikkeilla, joihin pystyy äänittämään esimerkiksi päivän kuulumisia. Myös katseohjattavia apuvälineitä on olemassa.
– Yksilöllistän menetelmää sen mukaan, mikä perheelle toimii parhaiten, ja opetan sen käytön. Yleensä menetelmää lähdetään rakentamaan kuvista ja tukiviittomista. Puhetta tukevia ja korvaavia apuvälineitä on kuitenkin yllättävän paljon ja tarpeen mukaan opettelen myös itse uusien apuvälineiden käyttöä.
Luottamus syntyy askel kerrallaan
– Välillä motivointi paksun kuvakansion ääreen voi olla hankalaa, joten yleensä otan mukaan ensimmäisille käynnille vain muutamia kuvia, en kokonaista kansiota. Tabletti puolestaan tuntuu houkuttelevalta, ja jo pienet lapset osaavat käyttää kätevästi digilaitteita.
Emma on itsekin joka kerta uuden äärellä, kun hän tapaa ensi kertaa asiakasperheen. Ensimmäisillä kerroilla keskitytään tutustumiseen ja luottamuksen saamiseen.
– Lapset tutustuvat omilla ehdoillaan. Eräs lapsi tuli ottamaan olkapäistä kiinni, jolloin hänen äitinsä osasi kertoa, että lapsi haluaa kiivetä reppuselkään. Silloin pitää vain mennä mukana. Luottamuksen raken-tuminen vie aikaa, enkä säikähdä, jos perhe ei haluakaan ottaa ensimmäisellä kerralla vielä kuvia kokeiluun. Parasta palautetta on, kun pienellä ihmisellä syttyy lamppu, ja hän itse huomaa onnistuneensa.
Kommunikaatio-ohjausta haetaan vammaispalveluna, ja sen voi myöntää sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, yleensä asiakkaan oma työntekijä.
Vastausaika Päijät-Hämeen vammaispalvelujen kehittämistä koskevaan sidosryhmäkyselyyn on nyt päättynyt. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 135 kappaletta.
Kartoitimme kesä-elokuussa vammaispalvelujen eri sidosryhmien ja hyvinvointialueen asukkaiden ajatuksia ja näkemyksiä vammaispalvelujen kehittämiseen liittyen. Kysely tuotti arvokasta tietoa vammaispalvelujen kehittämisen tueksi. Tuloksista kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyllä, kun ne on käyty perinpohjaisemmin läpi.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään seuraavaksi kehittämistyön toimeenpanovaiheen tarkemmassa suunnittelussa. Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelman on tarkoitus valmistua loppusyksyn 2023 aikana ja sitä toteutetaan vuosina 2023–2027.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Vammaispalvelulainsäädännön tuleva uudistus, palvelujen kysynnän kasvu ja henkilöstön saatavuuden haasteet lisäävät tarvetta Päijät-Hämeen vammaispalvelujen uudistamiselle. Alueen asukkaita ja sidosryhmiä kutsutaan nyt mukaan kehittämiseen. Kyselyyn vastaamalla sidosryhmät, asiakkaat, heidän läheisensä ja omaisensa voivat vaikuttaa ja antaa arvokasta tietoa palvelujen uudistamiseen.
Päijät-Hämeen vammaispalveluja on kehitetty jo useamman vuoden ajan, ja palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat hyvinvointialueiden vertailussa maltilliset. Kustannus- ja asiakasmäärät ovat kuitenkin kasvussa, mikä lisää tarvetta uudistaa toimintaa.
Kyselyn pohjana kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelut on tänä keväänä laatinut kehittämissuunnitelman. Se sisältää viisi teemaa, joiden pohjalta toimintaa uudistetaan kustannustehokkaasti yksilöllisiä tarpeita ja osallisuutta tukien viiden vuoden aikana.
Keskeistä suunnitelman laatimisessa on se, että yksittäisten palveluiden kehittämisestä siirrytään palveluiden kokonaisuuden suunnitteluun. Vammaispalvelujen kehittäminen jatkuu kesän ja syksyn aikana konkreettisten toimenpiteiden suunnittelulla.
Kehittämissuunnitelman teemat ovat:
1) Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta
2) Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja riittävään osaamisen kehittämiseen
3) Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan siten, että ne vastaavat niin asiakkaiden kuin uudistuvan lainsäädännön tarpeisiin
4) Vammaispalvelujen kustannus- ja investointipainetta hallitaan paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden
5) Toimialat ylittävän ja aluetasoisen yhteistyön suunnitelmallisella kehittämisellä mahdollistetaan kokonaistaloudelliset ja asiakkaiden erityistarpeisiin vastaavat palvelut
Lisätietoa kehittämissuunnitelmasta saat diaesityksestä sekä tallenteesta, joissa käydään läpi tarkemmin kehittämissuunnitelman sisältöä.
Kysely on verkkosivuilla ja vastaamisaikaa on 15.8.2023 asti
Kehittämissuunnitelmaa esittelevä tallenne (siirryt YouTubeen)
Tutustu kehittämissuunnitelmaa esittelevään diasarjaan: Päijät-Häme – Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma materiaali sidosryhmille. (pdf-tiedosto)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmisteltu vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2023–2027. Suunnitelman taustalla on pitkään valmisteilla ollut vammaispalvelulaki, joka tulee voimaan lokakuussa 2023. Uuden vammaispalvelulain tavoitteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen vahvistuminen yhteiskunnassa. Lain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata asiakkaan tarpeita vastaavat, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.
Vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen vaikutuksia toimintaan ei vielä tarkkaan tiedetä, mutta uudistuksen ennakoidaan lisäävän asiakasmääriä muun muassa henkilökohtaisessa avussa. Asiakasmäärän kasvulla on vaikutusta myös kustannusten kasvuun.
Viisi kehittämisen kärkeä
Vammaispalvelujen parantamiseksi Päijät-Hämeessä on valittu kehittämiskärjet, joiden avulla toimintaa uudistetaan viiden vuoden aikana. Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta, ja esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja aiotaan hyödyntää. Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tätä tukevat muun muassa selkeät johtamisrakenteet.
Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan vastaamaan asiakkaiden ja lainsäädännön tarpeita, esimerkiksi asumisen osalta valitaan painopisteet palvelutuotannon uudistamiselle ja edistetään monituottajuutta. Vammaispalveluihin kohdistuvaa kustannus- ja investointipainetta aiotaan hallita paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden. Tärkeää on myös toimialat ylittävä yhteistyö.
Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma tähtää yksittäisten palvelujen tarkastelun ohella palvelujen kokonaisuuden suunnitteluun.
– Se antaa meille hyvän tilannekuvan vammaispalveluiden kokonaisuudesta Päijät-Hämeessä, niin vahvuuksista kuin kehittämistarpeista. Työ on ollut tähän asti analysointia ja alustavien kehittämiskohteiden hahmottamista. Seuraavaksi suunnitelmaa esitellään hyvinvointialueen vammaisneuvostossa. Tavoitteena on, että asiakkaat ja sidosryhmät voivat osallistua aktiivisesti suunnitelman laatimiseen niin, että saamme monipuoliseen tietoon pohjautuvan tiekartan tulevien vuosien työlle, vammaispalveluiden tulosaluejohtaja Pirkko Valtanen kertoo.
Valtasen mukaan suunnitelma tukee toiminnan ja talouden johtamista sekä asiakaspalvelun kehittämistä.
Hyvinvointialueen vammaispalveluissa on noin 4300 asiakasta, ja sen toimintakulut ovat noin 74 miljoonaa euroa. Aluehallitus käsitteli vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa kokouksessaan 2. toukokuuta.
Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen harvenivat
Aluehallitus myös käsitteli sosiaaliasiamiehen selvitystä, joka julkaistaan vuosittain. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tarjota neuvontaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksista sekä toimia niiden toteutumisen edistämiseksi.
Päijät-Hämeen sosiaalihuollossa tehtiin vuoden 2022 aikana yhteensä 40 881 asiakaskohtaista hallintopäätöstä. Sosiaaliasiamieheen otettiin yhteyttä 257 eri asiassa. Yhteydenottojen määrä laski 45 yhteydenotolla vuodesta 2021. Määrä on laskenut viimeisen kolmen vuoden ajan.
Sosiaalihuollon henkilöstön tekemiä epäkohtailmoituksia oli viime vuonna yhteensä 26. Niiden määrä nousi edellisvuodesta. Hallinto-oikeudelle tehtyjen valitusten määrä sen sijaan laski.
Hallitus merkitsi tiedoksi sosiaaliasiamiehen selvityksen ja edellyttää, että toimialojen toiminnassa huomioidaan esille nostettuja asioita, kuten asiakkaan itsemääräämisoikeuteen puuttuvien tilanteiden tunnistaminen. Selvitys toimenpiteistä tuodaan hallitukselle lokakuun loppuun mennessä ja lähetetään kuntiin tiedoksi.
Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään tänään 21. maaliskuuta. Päivän innoittamana Sosiaalityön innostuneet kehittäjät -ryhmä kokosi työntekijöiden kokemuksia työn parhaista puolista. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat eri yksiköistä vastasivat kysymykseen, mikä on parasta oman yksikön sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Vastaukseksi saatiin kaikkiaan seitsemän sivun verran positiivisia asioita. 😊
Aito positiivisuus, kiitollisuus ja työyhteisöstä nauttiminen loistavat vastauksissa. Todella monessa vastauksessa työkaverit saavat kiitosta. Ohessa pieni kooste vastauksista. Koosteessa on mukana lapsiperhepalvelujen, lastensuojelun, opiskeluhuollon, työikäisten sosiaalityön, työikäisten palvelutuotannon, vammaispalvelujen, terveyssosiaalityön, gerontologisen sosiaalityön, sosiaaliasiamiesten ja sosiaalityön kehittämistehtävien vastauksia.
1. Parasta työssä on työkaverit, tiimi ja työilmapiiri
Kaikista eniten vastauksia on tässä kategoriassa, yli 30 mainintaa. Erityisen usein vastauksissa nimetään työkavereiden ammattitaito, huumori, hyvä yhteishenki sekä työkavereilta saatu tuki ja apu asioiksi, jotka ovat parasta omassa työssä.
2. Asiakkaat
Asiakkaat, asiakkaiden auttaminen ja asiakkailta saatu palaute mainitaan vastauksissa lähes 30 kertaa. Tässä luokassa kuvataan asiakkaiden elämäntarinoiden, luottamuksellisen asiakassuhteen ja asiakkaiden auttamisesta koituvan onnistumisen kokemuksen olevan omassa työssä parasta.
3. Työn monipuolisuus
Mielenkiintoiset, monipuoliset työtehtävät ja vaihtelevat työpäivät mainitaan vastauksissa parikymmentä kertaa. Tässä kategoriassa on useita mainintoja myös siitä, miten monipuoliset tehtävät mahdollistavat uuden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen.
4. Työsuhde-edut
Tähän kategoriaan on laskettu mukaan maininnat mm. etätyöstä, liukuvasta työajasta, palkasta ja kouluttautumismahdollisuuksista, jotka mainitaan vastauksissa yhteensä lähes kahdessakymmenessä vastauksessa. Työsuhde-eduiksi on laskettu tässä mukaan myös maininnat omasta työhuoneesta, ergonomiasta ja työhyvinvointiin panostamisesta.
5. Työn itsenäisyys
Työn itsenäisyyden mainitaan olevan parasta työssä yli kymmenessä vastauksessa. Itsenäisyyttä kuvataan esimerkiksi mahdollisuutena suunnitella itse oma kalenteri ja työtapa.
Verkostot, työyhteisön arvot, esimies ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen
Verkostot mainitaan vastauksissa kahdeksan kertaa ja hyvä esimies neljästi. Lisäksi työyhteisön arvot mainitaan useampaan kertaan, samoin se, että saa tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä.
“Parasta sosiaalityössä on se, kun saan rakentaa ja ylläpitää toivoa heille, jotka eivät koe olevansa muutoksen arvoisia”