Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan hoitoa, edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä ja samalla mahdollistaa kustannussäästöjä.

Ravitsemushoitosuosituksesta tehdään koulutuskierros kaikille hyvinvointialueille. Maksuton esittelypäivä järjestetään Päijät-Hämeessä Lahden palvelutorilla kauppakeskus Triossa keskiviikkona 13. maaliskuuta klo 12.30–16.

Se on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmille, ruokapalvelujen toimijoille, päättäjille, kunta- ja järjestötoimijoille, yksityisille toimijoille ja kaikille ravitsemusterveydestä kiinnostuneille.

– Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa.

Potilaiden ravitsemustilan arviointia tulisi parantaa

Potilaiden vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.

Vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille. Sitä esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia.

Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on myös esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.

600 miljoonan euron lisäkustannus

Ravitsemushoitosuosituksessa todetaan, että aikuisväestön vajaaravitsemuksen hoidosta kertyy Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidossa vajaaravitun potilaan hoitojakson hinta on 3 816 euroa enemmän kuin hyvässä ravitsemustilassa pysyvän potilaan hoito. Sairaalahoidon aikana kehittynyt vajaaravitsemus lisää hoitojakson kustannuksia 2 901–6 564 euroa ja pidentää hoitoaikaa 3–7 päivää.

– Eli huolehtimalla siitä, että potilas syö hänelle sopivaa ruokaa myös sairaalahoidossa, voidaan parantaa hänen elämänlaatuaan, lyhentää hoitojakson pituutta ja siten pienentää kustannuksia, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve Lahdesta toteaa.

Vajaaravitsemusriskin seulonta ja ruokavalion täydentäminen vuorokaudessa 600 kilokalorilla ja 12 grammalla proteiinia maksaa keskimääräisen hoitojakson aikana noin sata euroa, mutta lyhentää vajaaravitun potilaan hoitojaksoa yhdellä päivällä. Jos sisätautipotilaan hoitopäivän hinta on 1 000 euroa, yhtä seulottua ja hoidettua vajaaravitsemusriskipotilasta kohti säästyy vähintään 900 euroa.

– Paremmassa ravitsemustilassa olevan potilas ei useinkaan vaadi niin monia hoitavia käsiä, Heinolassa työskentelevä ravitsemusterapeutti Mari Viiru muistuttaa.

– Vajaaravitsemuksen seulonta kannattaa aina, nastolalainen Anu Varjonen komppaa kollegaansa.

Koulutuskierroksen ohjelma linkissä: https://www.paijatha.fi/tapahtuma/uusi-ravitsemushoitosuositus-tilaisuus/

Ikääntyneet kärsivät usein vajaaravitsemuksesta tai vääränlaisesta ravinnosta. Kesän lämpimillä keleillä ikäihmisen ruokahalu ja janontunne helposti vähenevät entisestään.

­– Iäkkäällä nestehukka ei välttämättä aiheuta janontunnetta. Helteellä, jolloin hikoilu voimistuu, tarvitaan muutaman lasillisen verran nesteitä enemmän kuin normaalisti, ravitsemusterapeutti Anu Varjonen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo.

Ensimmäisiä merkkejä vajaaravitsemuksesta voi olla vaikea havaita.

– Varhaiset merkit ovat sellaisia, että ruoka-annosten koko alkaa pienetä, aterioita jää väliin ja paino laskee. Vajaaravitsemus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti myös ihmisen vireystilaan, Varjonen toteaa.

Ikäihmisen aliravitsemus saattaa laukaista ikävän kierteen, jossa tahaton laihtuminen vähentää lihaksia, mikä taas alentaa toimintakykyä ja kotona pärjäämistä.

– Tämä kierre on tosi tärkeä tiedostaa.

Varjonen kehottaa ensimmäiseksi tarkistamaan ikääntyneen ateriarytmin: päivän aikana ateriointikertoja saisi olla viidestä kuuteen.

Hän huomauttaa, ettei kannata tarjota liian isoja annoksia henkilölle, jolla on huono ruokahalu.

– Ikääntyneillä usein mahalaukun tyhjeneminen hidastuu, jolloin kylläisyyden tunne tulee nopeammin. Jättiannoksella on psykologinen vaikutus niin, että ihminen ei välttämättä koe selviävänsä siitä ja ei ehkä edes aloita syömistä.

Pieniä annoksia, mutta riittävän useasti, kuuluu asiantuntijan neuvo.

Proteiinia joka aterialla

Aterioiden lukumäärä jää liian vähäiseksi muun muassa pitkän yöllisen paaston vuoksi. Iltapalan ja aamupalan välinen aika saisi Varjosen mukaan olla maksimissaan 11 tuntia.

– Tyypillisesti ikääntynyt syö aamupalan, lounaan, päiväkahvin ja sitten illalla vielä jotain pientä, hän tietää.

– Energiaa saa lisättyä helpoimmin, kun lisää annoksiin pehmeitä rasvoja, esimerkiksi kasviöljyä tai kasvimargariinia. Niitä voi käyttää huoletta, jos paino tahattomasti laskee. Moni sitä kauhistelee, kun tavallisestihan rasvoja pyydetään vähentämään, Varjonen myöntää.

Koska laihtuminen vie lihaksia, jokaiselle aterialle olisi hyvä löytää proteiinin eli valkuaisen lähde.

– Myös siellä iltapäiväkahvilla! Monesti ikääntyneellä on se kahvi ja pulla, eikä sieltä paljoa proteiinia tule. Mutta kahvin ja pullan lisäksi voisi nauttia esimerkiksi desin rahkaa. Siinä on jo hyvä määrä proteiinia, eikä se tunnu liian isolta annokselta. Vaihteluksi voi välillä syödä vaikka rahkapullan.

Jos kotiruokakeinot rasva- ja proteiinilisäyksineen eivät riitä painonlaskun hillitsemiseksi, ravitsemusterapeutti suosittelee apteekista saatavia täydennysravintojuomia.

Yksi parin desilitran pullo vastaa pientä ateriaa.

– Jos ihmisellä on huono ruokahalu, useimmiten nestemäinen on helpompi nauttia kuin pureskeltava ruoka. Purkki täydennysravintoa maksaa kolmisen euroa, mutta kyllähän se ruoka-annoskin sen verran maksaa.

Lautasmallia on päivitetty

Ikäihmisten ravintosuositusta on päivitetty muutama vuosi sitten siten, että ruokalautasen tulisi sisältää kolmannes vihanneksia, kolmasosa proteiininlähdettä kuten lihaa, kanaa tai kalaa, ja kolmannes energialisäkettä, esimerkiksi perunaa.

– Tarkistaisin lautasmallin yhtenä kotikonstina vajaaravitsemuksen selättämiseksi, Varjonen neuvoo.

Jos kotikonstit eivät riitä, hyvinvointialueen ravitsemusterapiaan tai -ohjaukseen pääsee matalalla kynnyksellä.

– Minun vastaanotolleni pääsee kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten lähettämänä, ja myös sosiaalipuolelta ja ikääntyneiden asiakasohjauksesta voi saada lähetteen.

Ikääntyneen ollessa hoidon piirissä asumispalveluyksikössä tai kotihoidossa, aliravitsemusepäilyistä kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä palveluntarjoajaan.

– Vajaaravitsemukseen pitäisi tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä tilanteen korjaaminen on niin paljon vaikeampaa. Ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, asiantuntija paaluttaa.