Demokratia ja osallisuus näkyvät tänä vuonna vahvasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion laadinnassa. Hyvinvointialueen päättäjät ja toimielimet tekevät valmistelua yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Eri toimielimet käsittelevät talousarvioesityksen, ja aluehallitus pyytää niiltä lausuntoja siitä.
– Hyvinvointialueen talousarvio laaditaan nyt ensimmäistä kertaa kaikkien toimi- ja vaikuttamistoimielinten ollessa käynnissä. Muutos kuntayhtymän aikaan on merkittävä, kun osallisuus lisääntyy. Prosessi on suunniteltu kattavasti niin, että useat tahot pääsevät kommentoimaan talousarviota ennen sen varsinaista talousarviokäsittelyä, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kertoo.
– Hyvinvointialueen talousarvioprosessissa on uutta myös kokeneille kuntapäättäjille, sillä valtionohjaus ja lainsäädäntö vaikuttavat suoraan sen käsittelyyn. Odotan mielenkiinnolla työskentelyn käynnistymistä, Hämäläinen jatkaa.
Rahoituslaskelma huhtikuussa
Valtiovarainministeriön ensimmäinen rahoituslaskelma vuodelle 2024 valmistuu huhtikuun alussa. Huhtikuussa toimialat tekevät talousarvioon muutosesityksensä, jonka jälkeen se etenee aluehallitukseen ja aluevaltuuston seminaariin.
Järjestöneuvottelukunta, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto käsittelevät talousarviota toukokuun kokouksissaan. Asiakas- ja osallisuuslautakunta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta perehtyvät aiheeseen kesäkuussa, turvallisuuden ja varautumisen lautakunta marraskuussa.
– Uusi hyvinvointialueen malli painottaa entistä enemmän demokraattista valmistelua. Siksi vaikuttamistoimielintenkin huomiointi talousarviota laadittaessa on hyvin perusteltua, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.
Päijät-Hämeessä toimielinten ja päättäjien osallistumisen lisäksi osana talousarvion valmistelua voivat olla esimerkiksi ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeilut.
Aluehallitus käsittelee talousarvion viimeisimmän version marraskuussa. Aluevaltuusto päättää talousarvion hyväksymisestä 18. joulukuuta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 23. tammikuuta nimetä hyvinvointialueen vanhus- ja vammaisneuvostoon jäsenet varajäsenineen ja vahvistaa vaikuttamistoimielinten ensimmäiseksi toimikaudeksi 1.1.2023-31.5.2025.
Alueellisen vanhusneuvoston jäsenet ovat Seija Upola (Asikkala), Seija Vuokko (Hartola), Pekka Kantanen (Heinola), Eija Jokinen (Hollola), Inga-Maija Hyppölä (Lahti), Sirpa Kinnari (Kärkölä), Eila Harve (Iitti), Markku Viljanen (Orimattila), Eeva-Riitta Kusmin (Padasjoki) ja Sirkka-Liisa Sokka (Sysmä).
Vammaisneuvostoon nimettiin Seija Upola (Asikkala), Heikki Leisti (Hartola), Jarmo Asp (Heinola), Kaisa Partanen (Hollola), Mikko Virtanen (Lahti), Saija Kelahaara (Kärkölä), Pirjo Paloranta (Iitti), Tiina Alestalo (Orimattila), Susanna Korelin (Padasjoki) ja Hannu Juhola (Sysmä).
Aiemmin lokakuussa aluehallitus hyväksyi nuorisovaltuustolle, vanhusneuvostolle ja vammaisneuvostolle toimintasäännöt ja päätti pyytää kuntien vaikuttamistoimielimiä nimeämään edustajan ja varaedustajan vaikuttamistoimielimiin.
Vanhus- ja vammaisneuvostot toimivat vanhusten ja vammaisten äänenä kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa, joka heihin vaikuttaa. Neuvostot muun muassa ovat mukana hyvinvointialueen palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa, lisäävät vanhusten ja vammaisten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen päätöksenteossa ja laativat aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja.
Nuorisovaltuusto asetetaan aluehallituksen kokouksessa 6. helmikuuta.
Aluehallitus myös vahvisti syksyn kokousajankohtansa. Se kokoontuu maanantaisin 21.8., 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 28.11. ja 11.12. Aluehallitus ehdottaa aluevaltuuston kokouspäiviksi 11.9., 6.11. ja 18.12.
Lisätiedot: Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, p. 050 438 3662
Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Martti Talja, av-martti.talja@paijatha.fi, p. 044 977 5599