Hyvinvointialueella halutaan saada entistä useamman asiakkaan palaute mukaan palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Siksi hyvinvointialue hankkii uuden työkalun palautteiden keräämiseen. Myös asiakkaiden suosituin tiedon etsintäkanava, verkkosivut, uudistuvat tämän vuoden aikana.

Palautteen kerääminen ja erilaisten kyselyjen toteuttaminen on yksi tärkeimmistä osallistamisen keinoista. Palautejärjestelmän uudistuksen tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa palautteen antamista ja käsittelyä, sekä tehostaa palautetiedon hyödyntämistä toiminnan laadun arvioimisessa ja kehittämisessä.

– Aktiivisten asiakkaiden ansiosta tiedämme, millaista parannusta tavoittelemme palautetyökalun uudistamisella. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet ovat myös olleet mukana kehittämisessä. Kun uutta järjestelmää otetaan käyttöön, pidämme vaikuttamistoimielimille uuden työpajan. Lisäksi asiaa käydään mahdollisuuksien mukaan läpi eri asiakasraatien kanssa, kertoo kehittämispäällikkö Maiju Päivä.

Lähes rinta rinnan palautejärjestelmän kanssa uudistuvat myös hyvinvointialueen verkkosivut. Kilpailutus uusien verkkosivujen teknisestä toteutuksesta käynnistyi tällä viikolla. Uudistuksen tavoitteena on tarjota verkkosivuilla kattavat, ajan tasaiset tiedot ja palvelut, jotka ovat helposti saavutettavissa ja käytettävissä kaikille hyvinvointialueen asiakkaille ja sidosryhmille.

Suunnittelun alkuvaiheessa myös asiakkailta on kysytty kokemuksia verkkosivuilla asioinnista.

– Olemme haastatelleet eri-ikäisiä esimerkiksi Palvelutorilla ja Perhetilkussa ja keränneet näkemyksiä nykyisistä verkkosivuista ja niiden kehittämistarpeista. Tavoitteena on selkeyttää sivuja ja helpottaa palvelujemme löydettävyyttä, kertoo viestintäpäällikkö Senni Moksu.

Kaikille saavutettava ja käyttäjäystävällinen verkkoympäristö edistää asiakkaiden hyvinvointia, tehostaa henkilöstön toimintaa ja tukee johdon päätöksentekoa.

Uudet työkalut auttavat kaikkia osapuolia

Asiakaspalautteen antamisessa ja verkkosivuilta tiedon etsinnässä selkeys ja käytön helppous ovat avainasemassa. Uusista työkaluista hyötyvät asukkaat ja palvelujen käyttäjät sekä hyvinvointialueen henkilöstö.

– Asiakkaan kannalta palautteen antaminen on jatkossa helpompaa ja nopeampaa. Se myös huomioi paremmin eri asiakasryhmien tarpeet. Palautetta kerätään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan saaman palvelun eri vaiheissa, jotta erityisesti pitkissä asiakkuuksissa voimme tarvittaessa kehittää toimintaamme jo palautetta antaneen asiakkaan palvelussa.

– Haluamme siis lyhentää viivettä, joka kuluu palautteen antamisesta siihen, että palaute vaikuttaa palveluun. Parhaassa tapauksessa voimme huomioida palautteen jo asiakasta seuraavan kerran palvellessamme, Päivä kuvaa.

Hyvinvointialueella palautteita käsittelevien kannalta uusi työkalu helpottaa asiakkaiden kokemusten hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Palautetietoa on jatkossa helposti saatavilla sellaisessa muodossa, joka on kätevä kohdentaa juuri oikeaan paikkaan organisaatiossa.

Uudistuksessa asiakasjärjestelmää ja verkkosivuja peilataan muiden hyvinvointialueiden toteutuksiin. Parhaimmat ideat poimitaan osaksi päijäthämäläisten palveluja.

– Olemme jo useamman vuoden ajan kehittäneet palautteen keruun yhtenäistämistä THL:n vetämässä ryhmässä. Hyvinvointialueiden kesken olemme jakaneet hyviä käytäntöjä. Olemme itse oppineet esimerkiksi muiden hyvinvointialueiden hankintaprosesseista. Osaltamme olemme päässeet kertomaan muille, miten kehitämme tuettua palautteenantamista.

Asiakkaat antavat arvokasta tietoa

Jokaisesta hyvinvointialueen palvelusta on mahdollista antaa jatkuvasti asiakaspalautetta hyvinvointialueen verkkosivuilla. Lisäksi palautetta voi tietyissä palveluissa antaa tekstiviestikyselyyn vastaamalla.

Haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille, kuten lapset ja nuoret, ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, hyvinvointialue kehittää parhaiten soveltuvia vastaamismalleja. Myös paperilomakkeita on edelleen saatavilla, ja suullista palautetta on aina mahdollista antaa henkilökunnalle.

– Jatkossa saatamme toteuttaa myös tehostettuja määräaikaisia kyselyjä esimerkiksi tiettyjen palvelujen tai asiakaskokemuksen mittaamiseksi. Kyselyitä voi toteuttaa myös hankkeiden tulosten arvioimisessa ja sidosryhmäyhteistyössä, Päivä kuvaa mahdollisuuksia.

Asiakasjärjestelmän toteuttaja valitaan huhtikuun aikana. Verkkosivujen kilpailutuksen on määrä päättyä touko-kesäkuun vaihteessa. Uudet verkkosivut avataan vuoden loppuun mennessä.

– Palautetiedon kerääminen uudistuu vaiheittain tämän vuoden aikana eri palveluissamme. Asiakkaalle se saattaa näkyä käynnin jälkeen palautetta pyytävänä tekstiviestinä tai esimerkiksi asumispalveluyksikössä palautetta kysyvänä työntekijänä. Uudistuksen osana asiakkaat saavat oman ”tarkistuslistan”, jossa on kuvattu asiakkaan mahdollisuudet antaa palautetta ja kannustamme palautteen antamiseen.

Nuorten ääntä ja kantoja kuullaan hyvinvointialueella. Näin nuorten vaikuttajien kokemuksista kertoo nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja Aino Liljaniemi, 18.

Hyvinvointialueellamme toimii kolme asukkaiden näkemyksiä kuulevaa vaikuttamistoimielintä. Yksi niistä on nuorisovaltuusto, kaksi muuta ovat vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Nuorisovaltuustossa on edustettuna 13–20-vuotiaita kaikista alueemme kunnista. Nuorisovaltuuston parin kuukauden välein järjestettäviin kokouksiin voi osallistua joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Etäyhteydellä osallistuminen onnistuu pitkienkin matkojen päästä.

Liljaniemi on perehtynyt vaikuttamismahdollisuuksiinsa aktiivisena kuntalaisena jo vuodesta 2022, jolloin hän aloitti Hollolan kunnan nuorisovaltuuston jäsenenä. Seuraavana vuonna hänet valittiin johtamaan puhetta samaisessa ryhmässä.

Vastaavantyyppistä kokemusta löytyy muidenkin nuorisovaltuustolaisten taustalta. Heistä useimmat edustavat oman asuinkuntansa nuorisovaltuustoa. Niinpä päätöksenteon eri vaiheet ja vaikuttamiskeinot ovat tuttuja jo entuudestaan.

Liljaniemi itse tuli mukaan hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon edustajien avoimen haun kautta.
– Koen, että hyvinvointialue tarjoaa nuorille tärkeitä palveluja. Siksi halusin tutustua toimintaan ja vaikuttaa palveluihin ja omaan elinympäristöön.

– Kokouksissa saamme tarvittaessa vielä lisää neuvoja ja opastusta sihteeriltä ja muilta paikalla olevilta viranhaltijoilta, Liljaniemi kuvaa.

Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on toiminut vuoden päivät. Usean kunnan edustajat ovat jo tuossa ajassa ehtineet vaihtua, kun kunnallisten nuorisovaltuustojen kaudet ovat päättyneet. Hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa kaikki edustajat vaihtuvat kaksivuotiskauden päätyttyä.

Vaikka vankkaa vaikuttamiskokemusta päijäthämäläisiltä löytyy omasta takaa, eikä tarvetta valtakunnallisiin koulutuksiin ole ollut, yhteyttä pidetään myös muihin hyvinvointialueisiin. Jo ennen hyvinvointialueiden virallista aloitusta yhteistyö ehti monille tulla tutuksi maakunnallisissa nuorisovaltuustojen tapaamisissa.

– Toukokuussa on vuorossa puheenjohtajaverkoston tapaaminen. Seuraamme myös netistä ja sosiaalisen median kanavista, mitä muilla hyvinvointialueilla nuorisovaltuustoissa tapahtuu, Liljaniemi valottaa.

Liljaniemen mielestä nuorisovaltuustoa on kuunneltu hyvinvointialueella hienosti. Nuorten osallistumiseen suhtaudutaan kaiken kaikkiaan positiivisesti.

– Saamme hyvin mielipiteemme esiin. Meitä kuunnellaan asukas- ja osallisuuslautakunnassa. Voimme nuorisovaltuuston edustajina ottaa kantaa asioihin jo varhaisessa vaiheessa, silloin kun asioista keskustellaan ennen päätöksentekoa. Puheenjohtajamme Ronja Lind on osallistunut moniin tapaamisiin. Puheenjohtajalla on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus aluevaltuuston kokouksissa.

– Nuorisovaltuustona olemme antaneet kannanottomme muun muassa kouluterveydenhuoltoon ja lastensuojelun jälkihuollon ikärajan nostamiseen. Ja saaneet kiitosta näkökulmiemme esiin tuomisesta. Käsittääkseni kannanottomme ovat vaikuttaneet siihen, miten ja mihin suuntaan asiat ovat edenneet lautakuntakäsittelyssä, Liljaniemi mainitsee.

Painoarvoa Liljaniemi antaa sille, että esimerkiksi aluehallituksen puheenjohtaja on osallistunut kokouksiin silloin tällöin ja kuullut nuorten mielipiteitä tuoreeltaan, ilman välikäsiä.

Yksi asia Päijät-Hämeessä voisi nuorisovaltuustolaisten mielestä olla vielä nykyistäkin paremmin.

– Tällä hetkellä aloitteemme kulkevat asiakas- ja osallisuuslautakunnan kautta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla nuorisovaltuustolla on oikeus tehdä aloitteita suoraan aluevaltuustoon. Olisi todella hienoa, jos meilläkin olisi samanlainen suora aloiteoikeus, Liljaniemi toivoo.