Ensi viikolla mahdollisesti alkava poliittinen lakko on saanut päijäthämäläiset hamstraamaan bensiiniä ja dieseliä jakeluasemilla. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen saaman tiedon mukaan polttoainetta on tankattu astioihin, jotka eivät ole siihen soveltuvia.

Bensiini haurastuttaa tai jopa sulattaa muoviastian, jota ei ole suunniteltu säilyttämiseen tai kuljettamiseen. Elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muovipulloja ja muoviastioita ei saa  käyttää polttoaineen säilytykseen. Polttoaineen säilytykseen tarkoitettuja kanistereita voi ostaa esimerkiksi hyvin varustelluista tavarataloista.

Turvallisuussyistä lainsäädännöllä on myös rajoitettu polttoaineiden säilytystä erilaisissa tiloissa. Rajoitukset koskevat esimerkiksi asuintiloja, ajoneuvosuojia ja varastotiloja. Yhteisissä irtaimistovarastoissa ei saa säilyttää palavia nesteitä. Bensiiniä saa säilyttää määräysten mukaan asuinhuoneistossa yhteensä 25 litraa. Asuinrakennuksen erillisessä varastotilassa sitä saa säilyttää yhteensä 50 litraa.

Polttoaineiden turvalliseen säilytykseen ja kuljetukseen on laadittu ohje, josta löytyy myös esimerkkejä polttoaineen säilytykseen soveltuvista kanistereista. Aiheesta on myös video.

25.11.–1.12. vietettävä paloturvallisuusviikko nostaa esiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneiden nuorten kodin paloturvallisuusasioita. Nuorten aikuisten paloturvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa, mutta he ovat myös vastaanottavaisia turvallisuusviestinnälle. Akkuturvallisuus, sähkölaitteiden käyttö, turvallinen ruoanlaitto sekä palovaroittimet ovat teemoja, jotka nousevat esiin nuorten aikuisten paloturvallisuudesta puhuttaessa.

Omilleen muuttaneiden 18–24-vuotiaiden paloturvallisuusosaaminen on kyselytutkimuksen mukaan huterampaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tilanne kuitenkin on sikäli hyvä, että nuoret ovat valmiita vastaanottamaan turvallisuusviestintää.

– Nuorten aikuisten paloturvallisuudessa huolettaa ehkä eniten ladattavien laitteiden turvallisuus. Akkuja, erityisesti kännyköitä, ladataan öihin ja jopa sängyssä. Pelikonsoleitakaan tai muita sähkölaitteita ei tule käyttää herkästi syttyvän materiaalin päällä, sillä laite voi kuumentua niin, että alla oleva materiaali syttyy palamaan. Valvomaton ruuanlaitto on kuitenkin pahin paloriski, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa ja sanoo liedellä säilytettävän valitettavan usein tavaroita, jotka eivät sinne kuulu.

Koska paloturvallisuusviikon kampanjan kohderyhmä on nuoret, kampanjan viestinnässä pyritään myös nuorekkuuteen. Paloturvallisuusviikon viestiä tuo mediassa esiin joukko somevaikuttajia. Mukana ovat Roni Bäck, Jäätynyt Banaani ja Diana Rantamäki.

Päivää paloasemalla tavoitti Päijät-Hämeessä yli 4000 henkilöä

Paloturvallisuusviikko käynnistyi virallisesti lauantaina 25.11. vietetyillä Päivä Paloasemalla -tapahtumilla. Päijät-Hämeessä tapahtuma järjestettiin 18 asemalla, joista viisi oli vakinaisia pelastusasemia. Sopimuspalokuntien asemista 13 avasi myös ovensa, ja mukana tapahtumissa oli yhteensä 16 sopimuspalokuntaa. Tapahtumiin osallistuivat myös ensihoito, Liikenneturva ja Hämeen poliisi.

– Aurinkoinen pakkassää sai erityisesti lapsiperheitä liikkeelle ja maakunnan tapahtumissa vierailikin yhteensä yli 4 000 henkilöä, mihin olemme todella tyytyväisiä. Kiitos kaikille tapahtumissa vierailleille sekä niiden järjestelyihin osallistuneille! Turvallisuustaitoja opeteltiin erilaisilla rasteilla ja palaute on ollut todella positiivista, koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Vastuu palovaroittimista muuttuu

Ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka siirtää vastuun palovaroittimen kunnosta rakennuksen omistajalle. Asian toteuttamiseen on kahden vuoden siirtymäaika. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Käytännössä rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan on puolestaan testattava palovaroittimien toiminta säännöllisesti ja ilmoitettava omistajalle eli taloyhtiölle palovaroittimien vioista.

– Arvioiden mukaan noin 20 prosentista asunnoista puuttuu toimiva palovaroitin. Syitä on monia. Esimerkiksi, jos asunnossa tupakoidaan sisällä, ei palovaroittimia pidetä toimintakuntoisina. Valvonnassa on myös havaittu, että palovaroittimia on liian vähän, eikä niiden kunnossapidosta huolehdita. 63 % kuolemaan johtaneista tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen sanoo.

Palovaroitin tulee vaihtaa uuteen, jos se ei toimi pariston vaihtamisesta huolimatta tai jos valmistajan suosittelema uusimisajankohta (5–10 vuotta) on mennyt umpeen. Käyttöiän päättyminen kannattaa merkitä vaikka teippiin, jonka liimaa palovaroittimen kattoon kiinnitettävään kantaosaan.

Paloturvallinen koti on helppoa toteuttaa. Elä niin, että tulipaloa ei syty. Jos tulipalo kuitenkin syttyy, toimiva palovaroitin havaitsee sen nopeasti ja antaa aikaa sammuttaa ja poistua vaarasta.

Lisätietoja:

Paloturvallisuusviikon verkkosivut

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, EPT-verkosto, Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto ja Vanhustyön Keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Teimme Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Soten ja sosiaalialan osaamiskeskus Verson yhteistyönä syksyllä laajan hyvinvointikyselyn. Halusimme selvittää alueen asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä päijäthämäläisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä varten. Kysely sisälsi laajasti erilaisia turvallisuusaiheisia kysymyksiä, joita esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos tulee hyödyntämään jatkossa omassa toiminnassaan.

Hyvinvointikyselyssä tarkastelimme myös turvallisuutta sekä asuinalueen että turvallisuuden tunteen näkökulmista. Turvallisuus vaikuttaa meidän päijäthämäläisten hyvinvointiin monella tavalla. Kyselyn tulosten perusteella kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Alle kymmenen prosenttia kertoi olevansa siihen tyytymättömiä. Asuinpaikassaan vastaajat arvostivat eniten luonnonläheisyyttä, terveellisyyttä, hyvää ilmanlaatua sekä rauhallisuutta.

Kyselyymme vastanneet päijäthämäläiset kokivat, että turvallisuuden tunnetta vahvistavat eniten

  • ihmissuhteet ja yhteisöllisyys,
  • vakaa henkilökohtainen taloudellinen tilanne ja toimeentulo sekä
  • asuinympäristön turvallisuus.

Turvallisuuden tunnetta vahvistaa viranomaisten ja palveluiden lisäksi yhteisön ja yksilön oma toiminta. Naapuriavun merkitys nousee haja-asutusalueilla tärkeämmäksi kuin tiheästi asutuilla alueilla. Hyviä esimerkkejä paikallisesta turvallisuuden edistämisestä ovat sopimuspalokuntien yhteisöllinen rooli sekä kylien vapaaehtoiset turvallisuussuunnitelmat.

Viidesosa vastaajista nosti esille, että henkilökohtaiset taidot onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä ja onnettomuustilanteissa toimimisessa tärkeä turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijäksi hyvät.  Näitä taitoja tukee pelastuslaitoksen toteuttama ohjaus, neuvonta ja turvallisuusviestintä. Taitoja ja tietoja voi opetella erilaisilla kursseilla, tapahtumissa tai tutustumalla internetin ja sosiaalisen median kautta löytyviin ohjeisiin.  Lisätietoja löytyy osoitteesta www.phpela.fi.

Kuva: Salla Virta / Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Lisätietoja turvallisuuden edistämisestä:

Päijät-Hämeen pelastuslaitos
riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen
marjo.oksanen@phpela.fi
0440 773 208

Lisätietoja hyvinvointikyselystä:

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
johtaja Kirsi Kuusinen-James
kirsi.kuusinen-james@phhyky.fi
044 729 7981

***************************************************************************************

Päijät-Hämeessä edistetään hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta laajassa yhteistyössä. Yhteistyötä ohjaa yhdessä laadittu Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021–2025 Suunnitelmat – Päijät-Hämeen liitto (paijat-hame.fi). Kehittämistyön tueksi toteutettiin syyskuussa 2021 asukaskysely kokemuksellisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn tulokset ovat saatavilla osoitteessa Hyvinvointikysely – PHHYKY