Kaatuminen on ikääntyneiden yksi yleisimmistä tapaturmista ja riski kasvaa iän karttuessa. IKINÄ-verkosto on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan töitä päijäthämäläisten paremman ikääntymisen puolesta.

Yli 65-vuotiaista joka neljäs, yli 70-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista jopa joka toinen kaatuu vuosittain. Kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen, ja kaatumista voidaan välttää erilaisilla toimilla. Päijät-Hämeessä nyt kymmenen vuotta toiminut IKINÄ-verkosto on tehnyt pitkäjänteistä työtä ikääntyneiden kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Miten kaatumisia ja murtumia voi välttää arjessa?

Kaatumisten ja murtumien seuraukset voivat olla laajoja. Henkilölle voi tulla toimintakyvyn ja hyvinvoinnin heikkenemistä sekä avun tarpeen lisääntymistä. On siis tärkeää tiedostaa riskit, koska kaatumisia ja murtumia voidaan ehkäistä.

– Ehkäisytyö tulisi aloittaa aikaisin, jo ennen toimintakyvyn menettämistä, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntija fysioterapeutti Iiris Salomaa IKINÄ-juhlaseminaarin esityksessään.

– Jos henkilö itse tunnistaa kaatumisen pelon, on tämä hyvä tuoda esille läheisille ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tällöin mahdolliset tulevat kaatumiset voidaan pyrkiä ehkäistä yhteistyössä.

Käytännöllisiä asioita kaatumisen ehkäisyyn ovat mm. päivittäinen tasapainoharjoittelu sekä säännöllinen, monipuolinen liikunta oman kyvyn mukaan. Monipuolisen liikunnan varmistamiseksi on tärkeää panostaa sopiviin jalkineisiin ja liukuesteisiin liukkailla keleillä. Lisäksi monipuolinen ravinto, riittävä nesteen saanti ja D-vitamiini ovat tärkeitä.

Kotiympäristön turvallisuutta ei voi unohtaa. Vuodeosastohoitoon johtavista kaatumisista 50 prosenttia tapahtuu kotona. Kotiympäristön tuleekin olla esteetön, saavutettava ja hallittavasti muuttuva. Tuttu ja toiminnallisesti sujuva elinympäristö tukee myös ikääntyneen arkea helpottavia rutiineja.

UKK-instituutti tarjoaa monipuolisia vinkkejä kaatumisten ehkäisystä iäkkäille ja heidän läheisilleen

Mitä IKINÄ-verkosto tekee päijäthämäläisten hyväksi?

Päijät-Häme on nopeasti ikääntyvä maakunta ja ikääntyvien toimintakyvystä ja elämän laadusta on tärkeä pitää huolta. IKINÄ-verkostoon kuuluu noin 400 IKINÄ-avainosaajaa, jotka toimivat mm. kotihoidossa, ikääntyneiden asumispalveluissa ja kuntoutuksen yksiköissä.

Verkoston tarkoituksena on, että henkilökunta osaa tunnistaa kaatumisen riskissä olevat asiakkaat. Henkilökunta jakaa tietoa ja osallistaa asiakkaita ja heidän omaisiaan huomioimaan kaatumisen riskiin sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Toimintakykyisempi ja terveempi Päijät-Häme on nostaa asukkaiden elämänlaatua, mutta samalla säästää rahaa. Yhden kaatumisen kustannukset voivat nousta jopa 30 000 euroon ja samalla henkilö voi menettää ison osan elämänlaadustaan ja toimintakyvystään.

Paloasemilla pääsee tutustumaan paloturvallisuusasioihin ja sopimuspalokuntatoimintaan matalalla kynnyksellä. Ohjelma vaihtelee asemittain. Saattaapa tapahtumasta saada kipinän aloittaa palokuntaharrastus, kertoo koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.

Koko perheen tapahtumaan odotetaan runsaasti erityisesti paloasemien lähellä asuvia. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vakinaisilla pelastusasemilla tapahtumaa ei tänä vuonna resurssisyistä järjestetä.

Päivä Paloasemalla -tapahtuma aloittaa paloturvallisuusviikon, jota vietetään 23.11.–1.12. Teemaviikon tavoitteena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja lisätä kansalaisten ymmärrystä paloturvallisuudesta. Tänä vuonna aiheena on erityisesti paristojen ja akkujen turvallinen käyttö ja säilytys.

Päivä paloasemalla -tapahtumat Päijät-Hämeessä la 23.11.

Asikkala
Klo 10–14 Asikkalan PVPK, Anianpellontie 142, Vääksy

Hartola
Klo 10–13 Hartolan palokunta, Toritie 6, Hartola

Hollola
Klo 10–14 Hakosilta-Nostavan VPK, Nostavantie 539, Hakosilta
Klo 11–15 Kosken VPK, Keskustie 10, Hämeenkoski

Iitti
Klo 10–13 Iitin VPK, Veteraanitie 5, Kausala

Kärkölä
Klo 11–14 Järvelän VPK, Hähkäniementie 27, Kärkölä (Järvelä)

Lahti
Klo 11–13 Harjunalustan VPK, Kiekkoistenkatu 11, Lahti
Klo 10–14 Lahden VPK, Vaihdekatu 4, Lahti

Padasjoki
Klo 13–16 Padasjoen VPK, Majavatie 6, Padasjoki

Sysmä
Klo 10–14 Sysmän VPK, Mäntytie 7, Sysmä

Huomioithan, että paloasemien lähellä voi olla rajoitetusti pysäköintitilaa.

Lisätietoja:

Mari Ukkonen, koulutuspäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, 0440 773 207

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastuslaitos, ensihoito ja Lahden VPK järjestävät yhdessä muiden turvallisuustoimijoiden kanssa koko perheen turvallisuustapahtuman Lahden kauppatorilla lauantaina 14.9. kello 11–14.

Toritapahtuman teemana on Turvallisuus tehdään yhdessä, ja onkin hienoa, että niin moni turvallisuustoimija pääsi mukaan.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja sen sopimuspalokunnat, ensihoito, Hämeen poliisi, Lahden Järvipelastajat, Punaisen Ristin Lahden alueen osasto (SPR) sekä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) esittelevät ja neuvovat turvallisuuteen liittyviä asioita sekä omaa toimintaansa. Pelastuslaitoksen palotarkastajat ovat tavattavissa tapahtuman ajan, ja paikalla on paloautojen lisäksi myös poliisiauto, ambulanssi ja järvipelastajien vene.

– Toivotaan, että sää suosii, ja erityisesti lapsiperheet ja aktiivista harrastusta miettivät löytävät tiensä kauppatorille lauantaina, koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo.

Tapahtuma korvaa osin myös perinteiset marraskuiset Päivä paloasemalla -tapahtumat, sillä vakinaisilla pelastusasemilla ei niitä tänä vuonna resurssisyitä järjestetä. Pienempiä Päivä paloasemalla -tapahtumia on toki sopimuspalokuntien paloasemilla.

Lauantain Lahden torin turvallisuustapahtumassa on myös erinomainen tilaisuus tutustua ja kysellä harrastusmahdollisuuksista, joita alueen 21 sopimuspalokuntaa, järvipelastajat, SPR ja Vapepa tarjoavat.

– Vapaaehtoistoimijat tarjoavat monipuolisia ja yleishyödyllisiä harrastuksia iästä, sukupuolesta, kunto- ja lähtötasosta riippumatta. Sopimuspalokuntien osalta voin ainakin sanoa, ettei aiempaa pelastusalan kokemusta vaadita, vaan tarjoamme koulutuksen tehtäviin, Ukkonen sanoo.

Vellamon malja -kilpailu huipentuu torilla

Aloite lauantain tapahtuman järjestämiseen tuli Lahden VPK:lta, joka Lahden vanhimpana yhdistyksenä juhlistaa tänä vuonna jo 145. toimintavuottaan.

– Palokuntamme on ollut aina vahvasti linkittyneenä Lahteen ja ennen kaupunkistatusta Lahden kauppalaan, saihan palokunnan perustaminen sysäyksensä kesäkuussa 1877 nykyiseltä kauppatorilta alkaneesta Lahden kylän palosta. Siksi meille oli tärkeää tuoda tapahtuma Lahden keskeisimmälle ja meille historialli-sesti tärkeälle paikalle kaikkien nähtäväksi, Lahden VPK:n päällikkö Marko Nieminen kertoo.

Lahden VPK järjestää turvallisuustapahtuman yhteydessä Päijät-Hämeen sopimuspalokuntien hälytysosastoille perinteisen Vellamon malja -kilpailun. Kilpailu järjestetään nyt ensimmäistä kertaa koronavuosien jälkeen, ja torille toivotaan runsaasti kannustajia.

Vellamon malja kilpaillaan neljän hengen joukkueilla. Kilpailu alkaa teoriaosuudella Lahden VPK:n asemalla, jonka jälkeen joukkueet tulevat kisaamaan Lahden kauppatorille rakennettavalle radalle. Kauppatorilla kilpailu alkaa lauantaina noin kello 11.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa nyt keväällä. Turvallisuustietoa ja erilaista kokoperheen ohjelmaa on tarjolla lauantaina 4. toukokuuta Hollolassa Herralan VPK:n sekä Lahdessa Villähteen VPK:n paloasemilla.

– Kevätsää mahdollistaa marraskuuta paremmin toiminnan järjestämisen myös ulkona. Tämä vuosi on kokeilu, jonka jälkeen päätetään, mihin aikaan vuodesta Päivä Paloasemalla -tapahtuma jatkossa sijoittuu. Tapahtuma soveltuu erityisen hyvin sopimuspalokuntien järjestettäväksi. Toivottavasti sää suosii ja mahdollisimman moni löytää tiensä tapahtumiin lauantaina, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Mari Ukkonen sanoo.

Sopimuspalokunnat järjestävät tapahtumat pelastuslaitoksen tukemina. Mukana ovat myös Liikenneturva sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Pelastuslaitoksen palotarkastajat neuvovat paloturvallisuusasioissa.

Päivästä Paloasemalla on muodostunut suuri valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, jossa viihdytään ja opitaan elämyksellisesti paloturvallisuustaitoja.

– Paloturvallisuuteen päästään tutustumaan paloasemilla ihan kädestä pitäen. Kodin vaaranpaikkoja voi miettiä asiantuntijan kanssa. Tapahtuman opit kannattaa ottaa mukaan myös kotiin. Ihan jokainen voi vaikkapa testata palovaroittimet tai vaihtaa paristot varoittimiin oman kodin lisäksi vaikka mummolassa, Ukkonen vinkkaa.

Päivä paloasemalla -tapahtumat lauantaina 4.5.2024 Päijät-Hämeessä

Herralan VPK:n paloasema (Savitie 4, Herrala) la 4.5. klo 10–13

Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Tapahtumassa on mahdollista harjoitella alkusammutusta. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva, nuohous sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Esittelyssä myös suurriistavirka-aputoiminta. Näytöksiä ja kanttiini.

Villähteen VPK:n paloasema (Teollisuustie 4, Villähde) la 4.5. klo 12–16

Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Paloaseman pihapiirissä rastirata, jossa alkusammutus, toimintarata ja kalustobingo. Kahvio.

Päivä Paloasemalla -tapahtumia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Vanhustyön keskusliitto. Tapahtuman rahoittaa Palosuojelurahasto.

Ensi viikolla mahdollisesti alkava poliittinen lakko on saanut päijäthämäläiset hamstraamaan bensiiniä ja dieseliä jakeluasemilla. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen saaman tiedon mukaan polttoainetta on tankattu astioihin, jotka eivät ole siihen soveltuvia.

Bensiini haurastuttaa tai jopa sulattaa muoviastian, jota ei ole suunniteltu säilyttämiseen tai kuljettamiseen. Elintarvikekäyttöön tarkoitettuja muovipulloja ja muoviastioita ei saa  käyttää polttoaineen säilytykseen. Polttoaineen säilytykseen tarkoitettuja kanistereita voi ostaa esimerkiksi hyvin varustelluista tavarataloista.

Turvallisuussyistä lainsäädännöllä on myös rajoitettu polttoaineiden säilytystä erilaisissa tiloissa. Rajoitukset koskevat esimerkiksi asuintiloja, ajoneuvosuojia ja varastotiloja. Yhteisissä irtaimistovarastoissa ei saa säilyttää palavia nesteitä. Bensiiniä saa säilyttää määräysten mukaan asuinhuoneistossa yhteensä 25 litraa. Asuinrakennuksen erillisessä varastotilassa sitä saa säilyttää yhteensä 50 litraa.

Polttoaineiden turvalliseen säilytykseen ja kuljetukseen on laadittu ohje, josta löytyy myös esimerkkejä polttoaineen säilytykseen soveltuvista kanistereista. Aiheesta on myös video.

25.11.–1.12. vietettävä paloturvallisuusviikko nostaa esiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttaneiden nuorten kodin paloturvallisuusasioita. Nuorten aikuisten paloturvallisuusosaamisessa on parantamisen varaa, mutta he ovat myös vastaanottavaisia turvallisuusviestinnälle. Akkuturvallisuus, sähkölaitteiden käyttö, turvallinen ruoanlaitto sekä palovaroittimet ovat teemoja, jotka nousevat esiin nuorten aikuisten paloturvallisuudesta puhuttaessa.

Omilleen muuttaneiden 18–24-vuotiaiden paloturvallisuusosaaminen on kyselytutkimuksen mukaan huterampaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Tilanne kuitenkin on sikäli hyvä, että nuoret ovat valmiita vastaanottamaan turvallisuusviestintää.

– Nuorten aikuisten paloturvallisuudessa huolettaa ehkä eniten ladattavien laitteiden turvallisuus. Akkuja, erityisesti kännyköitä, ladataan öihin ja jopa sängyssä. Pelikonsoleitakaan tai muita sähkölaitteita ei tule käyttää herkästi syttyvän materiaalin päällä, sillä laite voi kuumentua niin, että alla oleva materiaali syttyy palamaan. Valvomaton ruuanlaitto on kuitenkin pahin paloriski, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa ja sanoo liedellä säilytettävän valitettavan usein tavaroita, jotka eivät sinne kuulu.

Koska paloturvallisuusviikon kampanjan kohderyhmä on nuoret, kampanjan viestinnässä pyritään myös nuorekkuuteen. Paloturvallisuusviikon viestiä tuo mediassa esiin joukko somevaikuttajia. Mukana ovat Roni Bäck, Jäätynyt Banaani ja Diana Rantamäki.

Päivää paloasemalla tavoitti Päijät-Hämeessä yli 4000 henkilöä

Paloturvallisuusviikko käynnistyi virallisesti lauantaina 25.11. vietetyillä Päivä Paloasemalla -tapahtumilla. Päijät-Hämeessä tapahtuma järjestettiin 18 asemalla, joista viisi oli vakinaisia pelastusasemia. Sopimuspalokuntien asemista 13 avasi myös ovensa, ja mukana tapahtumissa oli yhteensä 16 sopimuspalokuntaa. Tapahtumiin osallistuivat myös ensihoito, Liikenneturva ja Hämeen poliisi.

– Aurinkoinen pakkassää sai erityisesti lapsiperheitä liikkeelle ja maakunnan tapahtumissa vierailikin yhteensä yli 4 000 henkilöä, mihin olemme todella tyytyväisiä. Kiitos kaikille tapahtumissa vierailleille sekä niiden järjestelyihin osallistuneille! Turvallisuustaitoja opeteltiin erilaisilla rasteilla ja palaute on ollut todella positiivista, koulutuspäällikkö Mari Ukkonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Vastuu palovaroittimista muuttuu

Ensi vuoden alussa astuu voimaan laki, joka siirtää vastuun palovaroittimen kunnosta rakennuksen omistajalle. Asian toteuttamiseen on kahden vuoden siirtymäaika. Lakimuutos vaikuttaa erityisesti kerros- ja rivitaloihin, joissa palovaroittimen puuttuminen tai toimimattomuus vaikuttaa myös naapuriasuntojen paloturvallisuuteen. Käytännössä rakennuksen omistajan on huolehdittava, että palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Huoneiston asukkaan on puolestaan testattava palovaroittimien toiminta säännöllisesti ja ilmoitettava omistajalle eli taloyhtiölle palovaroittimien vioista.

– Arvioiden mukaan noin 20 prosentista asunnoista puuttuu toimiva palovaroitin. Syitä on monia. Esimerkiksi, jos asunnossa tupakoidaan sisällä, ei palovaroittimia pidetä toimintakuntoisina. Valvonnassa on myös havaittu, että palovaroittimia on liian vähän, eikä niiden kunnossapidosta huolehdita. 63 % kuolemaan johtaneista tulipaloista palovaroitinta ei ollut tai se ei toiminut, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen sanoo.

Palovaroitin tulee vaihtaa uuteen, jos se ei toimi pariston vaihtamisesta huolimatta tai jos valmistajan suosittelema uusimisajankohta (5–10 vuotta) on mennyt umpeen. Käyttöiän päättyminen kannattaa merkitä vaikka teippiin, jonka liimaa palovaroittimen kattoon kiinnitettävään kantaosaan.

Paloturvallinen koti on helppoa toteuttaa. Elä niin, että tulipaloa ei syty. Jos tulipalo kuitenkin syttyy, toimiva palovaroitin havaitsee sen nopeasti ja antaa aikaa sammuttaa ja poistua vaarasta.

Lisätietoja:

Paloturvallisuusviikon verkkosivut

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana pelastuslaitokset, pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, EPT-verkosto, Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto ja Vanhustyön Keskusliitto. Paloturvallisuusviikon rahoittaa Palosuojelurahasto.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Teimme Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Soten ja sosiaalialan osaamiskeskus Verson yhteistyönä syksyllä laajan hyvinvointikyselyn. Halusimme selvittää alueen asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä päijäthämäläisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä varten. Kysely sisälsi laajasti erilaisia turvallisuusaiheisia kysymyksiä, joita esimerkiksi Päijät-Hämeen pelastuslaitos tulee hyödyntämään jatkossa omassa toiminnassaan.

Hyvinvointikyselyssä tarkastelimme myös turvallisuutta sekä asuinalueen että turvallisuuden tunteen näkökulmista. Turvallisuus vaikuttaa meidän päijäthämäläisten hyvinvointiin monella tavalla. Kyselyn tulosten perusteella kolme neljästä vastaajasta oli tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Alle kymmenen prosenttia kertoi olevansa siihen tyytymättömiä. Asuinpaikassaan vastaajat arvostivat eniten luonnonläheisyyttä, terveellisyyttä, hyvää ilmanlaatua sekä rauhallisuutta.

Kyselyymme vastanneet päijäthämäläiset kokivat, että turvallisuuden tunnetta vahvistavat eniten

  • ihmissuhteet ja yhteisöllisyys,
  • vakaa henkilökohtainen taloudellinen tilanne ja toimeentulo sekä
  • asuinympäristön turvallisuus.

Turvallisuuden tunnetta vahvistaa viranomaisten ja palveluiden lisäksi yhteisön ja yksilön oma toiminta. Naapuriavun merkitys nousee haja-asutusalueilla tärkeämmäksi kuin tiheästi asutuilla alueilla. Hyviä esimerkkejä paikallisesta turvallisuuden edistämisestä ovat sopimuspalokuntien yhteisöllinen rooli sekä kylien vapaaehtoiset turvallisuussuunnitelmat.

Viidesosa vastaajista nosti esille, että henkilökohtaiset taidot onnettomuuksien ennaltaehkäisemisessä ja onnettomuustilanteissa toimimisessa tärkeä turvallisuuden tunnetta vahvistava tekijäksi hyvät.  Näitä taitoja tukee pelastuslaitoksen toteuttama ohjaus, neuvonta ja turvallisuusviestintä. Taitoja ja tietoja voi opetella erilaisilla kursseilla, tapahtumissa tai tutustumalla internetin ja sosiaalisen median kautta löytyviin ohjeisiin.  Lisätietoja löytyy osoitteesta www.phpela.fi.

Kuva: Salla Virta / Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Lisätietoja turvallisuuden edistämisestä:

Päijät-Hämeen pelastuslaitos
riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen
marjo.oksanen@phpela.fi
0440 773 208

Lisätietoja hyvinvointikyselystä:

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso
johtaja Kirsi Kuusinen-James
kirsi.kuusinen-james@phhyky.fi
044 729 7981

***************************************************************************************

Päijät-Hämeessä edistetään hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta laajassa yhteistyössä. Yhteistyötä ohjaa yhdessä laadittu Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2021–2025 Suunnitelmat – Päijät-Hämeen liitto (paijat-hame.fi). Kehittämistyön tueksi toteutettiin syyskuussa 2021 asukaskysely kokemuksellisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kyselyn tulokset ovat saatavilla osoitteessa Hyvinvointikysely – PHHYKY