Rakennuspalon liekit nuolevat seiniä, ja liekkeihin sukeltaa joukko raskaasti varustautuneita mutta ketterästi liikkuvia pelastajia. Näin olemme tulipalon sammuttamisen tottuneet mediasisällöissä näkemään. Nykyisin pelastuslaitokset suosivat kuitenkin yhä enemmän sammutusmenetelmiä, joissa sammuttajat eivät mene sisään palavaan rakennukseen, jos palo on mahdollista sammuttaa ulkopuolelta. Näistä niin kutsutuista täydentävistä sammutusmenetelmistä kertovat nyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palomestari Juha Lahtinen ja ruiskumestari Jussi Koskinen.

Nykyaikaiset rakennusmateriaalit päästävät palaessaan ilmaan merkittävästi enemmän myrkyllisiä yhdisteitä kuin vanhemmat, mikä tekee savusukeltamisesta entistä vaarallisempaa.

– Kotitalouksissa on yhä enemmän muovia ja elektroniikkaa, huonekaluissa käytetään keinokuituja ja näistä syntyy palaessa paljon epäpuhtauksia. Vanhojen puutalojen palokaasuissa ei ole niin paljon myrkkyjä kuin uudempien talojen. Uudessa talossa huoneistopalo myös kehittyy nopeammin, ja sitä kautta kohde on pelastajille vaarallisempi, Juha Lahtinen selittää.

On olemassa sammutusmenetelmiä, jotka altistavat pelastajia vähemmän myrkyllisille kaasuille ja pienhiukkasille.

Perinteisesti olemme menneet jokaisessa rakennuspalossa rakennukseen sisälle, eli olemme savusukeltaneet. Paineilmalaitteet suojaavat hengityksen, mutta iholle päätyviltä epäpuhtauksilta suojavarusteemme eivät täysin suojaa. Vaikka varusteita pestään, niin täysin puhtaaksi niitä ei saada ja altistus jatkuu. Savusukeltamista on voitu vähentää, kun uusia työturvallisempia toimintatapoja on otettu käyttöön. Sitä tehdään ainoastaan, jos hyödyt ovat suuremmat kuin muissa sammutusmenetelmissä. Esimerkiksi silloin, kun voimme pelastaa ihmishenkiä, Juha mainitsee.

– Kun valitsemme oikean sammutustekniikan, tehostamme pelastustoimintaa ja parannamme uhrien selviytymismahdollisuuksia sekä pelastajien työturvallisuutta. Eri sammutustekniikoita käytetään usein samanaikaisesti tai sitten käytetty menetelmä edellyttää jonkin muun tekniikan käyttöä ensin. Täydentäviä sammutusmenetelmiä voidaan lähtökohtaisesti käyttää kaikissa rakennuspaloissa, Jussi Koskinen huomauttaa.

Savusukeltaminen ei ole ainoa keino palon sammuttamiseen

Juha ja Jussi kertovat, että täydentävät sammutusmenetelmät sekä niihin käytettävä sammutuskalusto eivät varsinaisesti ole uusia innovaatioita, vaan vanhoja tapoja ja menetelmiä, jotka on valjastettu uudella tavalla tai paremmin käyttöön. Tosin on uusiakin sammutusvälineitä ajan myötä kehitetty.

Alueemme palokunnat käyttävät esimerkiksi alkusammutustiedustelua ja pistosuihkuputkia. Voimme hyödyntää myös alkusammutuskalustoa palon sammuttamisessa. Pistosuihkuputkelle tehdään reikä seinään porakoneella, ja sen kautta suunnataan vettä tai sammutusjauhetta pienen putken läpi palavaan tilaan. Menetelmä keksittiin jo 30 vuotta sitten, kun sillä rajattiin esimerkiksi rivitalopalon eteneminen tiettyyn kohtaan ja samanaikaisesti mentiin sisälle. Nyt voimme tällä menetelmällä ensin jäähdyttää tilaa ja kohdistaa sammutusta tarkasti ja turvallisesti, Jussi kertoo.

Tietyissä tilanteissa uudet menettelytavat nopeuttavat toimintaa.

– Esimerkiksi laajoissa kohteissa, jossa vesiletkua jouduttaisiin kelaamaan pitkä matka tai sen saaminen palopaikalle on jollakin tapaa haastavaa, voidaan paloa hillitä tai parhaimmassa tapauksessa jopa sammuttaa näillä menetelmillä, Jussi sanoo.

Kiinteistön omistaja voi varautua onnettomuuksiin huolehtimalla, että alkusammutuskalusto on tarkastettu ja käyttökuntoinen. Tämä turvaa tulipalon sattuessa kiinteistön käyttäjien turvallisuuden lisäksi pelastushenkilöstön toimintaa ja helpottaa sitä. Rakennuksen tuhotkin voivat jäädä vähäisemmiksi.

Oppia ja käytännön oivalluksia

Jussi Koskinen vetää parhaillaan alueen sopimuspalokuntalaisille ensimmäistä sammutustekniikkakurssia, jossa hän opettaa täydentäviä sammutusmenetelmiä. Vastaava osaaminen on kaikilla alueen ammattipelastajilla.

– Täydentävien sammutusmenetelmien osaaminen korostuu etenkin syrjäseuduilla, joissa sopimuspalokunnat ovat lähtökohtaisesti ensimmäisenä palavassa kohteessa. Sopimuspalokunnissa savusukelluskelpoisia henkilöitä on huomattavasti vähemmän kuin ennen, mutta silti tulipalon kehittymiseen pitää pystyä vaikuttamaan nopeasti, Jussi perustelee.

Koulutus painottuu ulkoa tapahtuvaan tulipalon sammutukseen, ja tähtää sekä tehokkuuden että turvallisuuden parantamiseen. Tutkittu tieto on tuonut vanhoihin menetelmiin pieniä hienosäätöjä. Esimerkiksi vesisuihkun suuntaamisella tiettyyn kulmaan on todettu olevan huomattavaa hyötyä.

Kun aikaisemmin käytimme ulkosammutuksessa laajaa sumusuihkua ikkuna- tai oviaukosta sisätilaan, oikeastaan työnsimme valtavan määrän lisää palamisilmaa kohteeseen. Efekti on sama kuin puhaltaisi nuotioon ilmaa. Nyt tiedämme, että palo kannattaa sammuttaa kapealla ja suoralla suihkulla mahdollisimman jyrkässä kulmassa kattoon, josta vesi levittäytyy tilaan. Ei siis työnnetä kuumuutta kohti seuraavaa asuntoa, jossa mahdollisesti on joku pelastettava, vaan tällä tekniikalla laskemme lämpötilaa myös viereisissä tiloissa, Juha kertoo.

Koulutuksesta kokeneemmallekin pelastajalle saattaa tulla hienoja oivalluksia. Näin kävi eräässä mökkipalossa, joka sattui juuri Jussin pitämän koulutuksen jälkeen.

– Suihkuputken päässä oleva kaveri pääsi testaamaan juuri opittua: ovi auki ja suoralla suihkulla kattoon. Palo käytännössä sammui siihen, ja jätkät totesivat innoissaan, että tämähän toimii ihan sikahyvin!, Jussi virnistää.

Taannoin espoolaisessa asunnossa syttyi tulipalo, kun asukkaan rollaattorin kahva oli osunut lieden säätönuppeihin. Kodin sähkölaitteista liesi onkin yleisin tulipalon aiheuttaja. Lieden levyt voivat vahingossa kytkeytyä päälle säätönupeista tai ruokaa laittaessa liesi voi unohtua päälle. Paras keino välttää liesipalo on, ettei lieden päällä eikä läheisyydessä säilytetä mitään palavaa tavaraa.

Lieden turvallisuutta on helppo parantaa erityisellä liesihälyttimellä tai liesivahdilla.

Myös kiuas ja erilaiset ladattavat laitteet aiheuttavat paljon tulipaloja. Pelastuslaitoksen palotarkastuksilla on havaittu monen kodin saunan toimivan varastona. Saunaa ei ole tarkoitettu varastoimiseen eikä kiuasta vaatteiden kuivaamiseen.

Puhelimet, partakoneet ja monet muut kodin ladattavat laitteet toimivat litiumioniakulla, joka saattaa vaurioitua kovasta iskusta, kosteudesta tai kuumuudesta. Vikaantunut sähkölaite voi ladatessa tuntua kuumalta tai kärytä ja aiheuttaa tulipalon.

− Moni käyttää rikkoontunutta sähkölaitetta liian pitkään, paloinsinööri Raila Viljamaa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta toteaa.

Palovaroittimet kuntoon

Toimiva palovaroitin on edullinen hengenpelastaja. Palotarkastuksilla havaitaan edelleen asuntoja, joissa ei ole palovaroitinta tai se löytyy kirjahyllyn ylähyllyltä. Palovaroitin nimensä mukaisesti varoittaa vaarasta ja antaa aikaa turvalliselle poistumiselle. Varoittimen oikea paikka on katossa, josta se parhaiten havaitsee savun.

Palovaroitin pitää vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, sillä sen toimintakyky saattaa heikentyä ajan myötä pölyn ja muun lian kertymisen seurauksena. Vanha varoitin ei välttämättä reagoi savuun, vaikka testiääni toimisi. Palovaroittimen pohjassa on valmistajan ilmoittama vuosiluku, jolloin palovaroitin tulee vaihtaa.

Omaisen tai läheisen kannattaa käydä läpi varoittimen toimintakunto, jos ikäihminen ei itse ylety sitä tarkistamaan.

Led-kynttilä luo tunnelmaa turvallisesti

Pimeimpään aikaan poltetaan runsaasti kynttilöitä, mikä näkyy myös tulipalojen määrässä. Varmista, että kynttilä on palamattomalla alustalla, eikä sen lähistöllä ole mitään, mikä voisi syttyä. Palavaa kynttilää ei saa jättää yksin, sillä se voi helposti kaatua ja sytyttää lähellä olevat tavarat.

Led-kynttilät ovat paloturvallinen vaihtoehto, jonka sammuttamisesta ei tarvitse huolehtia.

Poista irtotavarat eteisestä ja käytäviltä

Esteetön poistumisreitti ulko-ovelle ja helposti avattavissa oleva ovi varmistavat nopean poistumisen asunnosta tulipalon sattuessa.

Kun kodissa ei ole turhia irtotavaroita, kävely on turvallista, vaikka jalka ei enää nousisikaan enää kovin korkealle. Rollaattori kulkee matolla huonosti, ja sillä voi kompastua repsottavaan matonkulmaan.

Ambulanssihenkilöstöllä on tilaa toimia, kun asunnossa on vapaat kulkureitit.

Näin toimit tulipalon syttyessä

Jos palon alku on vielä pieni, sitä voi yrittää sammuttaa itse. Jokaisesta kodista tulisi löytyä sammutuspeite, joka on tehokas, helppokäyttöinen alkusammutusväline. Kotiin voi myös hankkia käsisammuttimen.

Jos sähkölaite alkaa kärytä ja on kuumentunut, laitteen voi upottaa vedellä täytettyyn sankoon tai tiskialtaaseen muistaen, ettei se saa olla kiinni pistorasiassa.

Tulipalo leviää nopeasti ja kehittyy hengenvaaralliseksi jo parissa kolmessa minuutissa. Usein palo on jo niin pitkällä, että syttyneestä tilasta tulee poistua välittömästi ja soittaa hätänumeroon 112.

− Muista sulkea ovi takanasi, se hidastaa palon etenemistä, Raila Viljamaa sanoo.