Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma päättyi viime vuoden lopussa. Ohjelmassa on kehitetty vuosina 2020–2023 perustason sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ohjelman tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja siirtää toiminnan painotusta ennalta ehkäisevään työhön. Ohjelma toteutettiin hyvinvointialueiden omina kehittämishankkeina, niin myös Päijät-Hämeessä.
Hankerahoituksella sote-palveluja kehitettiin läpileikkaavasti kaikilla toimialoilla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakasosallisuuteen ja yhteiskehittämiseen hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.
Vaikuttavuutta tiedolla johtaen
Vaikuttavuutta edistettiin johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista. Johtajien foorumeilla toimiala- ja tulosaluejohtajat muodostivat yhteistä ymmärrystä vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja järjestämisestä. Hyvinvointialueelle muotoiltiin asiakkuuksien segmentoinnin malli, joka sisällyttää hoito- ja palvelupolkuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn näkökulmat. Tiedolla johtamisen tueksi tuotettiin Power BI -raportteja ja vahvistettiin tieto-ohjausta ehkäisevän työn verkostoissa.
Asiakkaat mukana kehittämässä palveluja
Asiakasosallisuutta vahvistettiin kehittämällä koordinaatiomallia ja ammattilaisten osaamista. Kokemus-asiantuntijoiden ja järjestöjen hyödyntämistä lisättiin ja yksi kehittäjäasiakas palkattiin työkokeilun kautta työsuhteeseen. Kokemusasiantuntijan pitämää yksilövastaanottoa ja vertaisryhmiä pilotoitiin. Kehittäjä-asiakastoiminta ja asiakasosallisuuskoordinaattori jatkavat vuonna 2024 osallisuusohjelman toimeenpanossa.
Henkilöstön kanssa kehittäminen
Kehittämistyön perustana oli yhteiskehittäminen. Eri ammattilaisten kanssa toteutettiin satoja työkokouksia, workshopeja, kyselyjä ja kartoituksia, jotta ammattilaisten tietämystä saatiin hyödynnettyä mahdollisimman vaikuttavasti. Henkilöstön osallistuminen mahdollisti asiakkaiden tarpeisiin vastaavat innovaatiot palvelujen parantamiseksi. Yhä isommalla joukolla henkilöstöstä on osaamista hyödyntää erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja.
Moniammatilliset tiimit
Sote-keskuksiin ja perhekeskukseen perustettiin moniammatilliset tiimit. Pilotissa mukana olleissa sote-keskuksissa moniammatilliseen tiimiin kuuluvat hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, suun terveydenhuollon ammattilainen, mielenterveys- ja päihdehoitaja, Case Manager, farmaseutti, sosiaaliohjaaja, geronomi ja työkykykoordinaattori. Tiimeissä toista ammattilaista konsultoidaan matalalla kynnyksellä, jotta asiakkaan asian ratkaiseminen alkaa sopivimman ammattilaisen toimesta heti ensikontaktista. Moniammatilliset tiimit jatkavat samalla kokoonpanolla vuonna 2024.
Perhekeskustiimi tarjoaa alle kouluikäisten lasten perheille segmentoinnin mallin mukaista suunnitelmallista ja monialaista tukea varhaisessa vaiheessa.
Monipalvelupolku
Monipalvelupolku muotoiltiin segmentoinnin mallin mukaista monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi. Monipalvelupolulla asiakas saa yhteyshenkilön ja suunnitelman, johon kirjataan asiakkaan voima-varojen mukaiset tavoitteet ja palvelujen kokonaisuus. Monipalvelupolusta laadittiin ammattilaisille työn tueksi ohjeita ja työkaluja. Monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi pilotoitiin avoterveydenhuollossa ja perhekeskuksessa Case Manager -toimintamallia.
Digitalisaatiosta sujuvuutta
Digitaalisten ratkaisujen käyttöä laajennettiin hyvinvointialueella. Päijät-Sote-sovellus tarjoaa asiointikanavan terveyden ja hyvinvoinnin pulmissa sekä hoidon seurannassa. Asiakkaiden oikeaan hoitoon pääsyä ja ohjautumista helpottavat myös Omaolo, chatbot ja sähköiset lomakkeet ja ajanvaraukset. Terapianavigaattorin käyttöönotto yhdenmukaistaa laatua mielenterveyshaasteiden hoidontarpeen arviossa ja hoidon valinnassa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen
Mielenterveys- ja päihdepulmat ovat yleisiä ja näkyvät kaikissa palveluissa, siksi ilmiöön tartuttiin monesta eri suunnasta. Osaamista lievien ja keskivaikeiden päihdeongelmien puheeksiottoon ja hoitoon peruspalveluissa vahvistettiin. Audit-C:n ja mini-intervention käyttö laajentui. Ehkäisevän työn rakenne, työtä ohjaava tieto ja vaikuttava toiminta kuvattiin systeemiseksi kokonaisuudeksi. Ohjatun omahoidon koulutuksia järjestettiin kymmenissä yksiköissä. Valtaosa perustason mielenterveys- ja päihdehoitajista suoritti kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Lyhytterapiaa pilotoitiin korvaushoitoyksikössä. Mielenterveysasiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta laadittiin käsikirja. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen koordinaattorin työ jatkuu vuosina 2024–25.
Alaikäisten ja perheiden palveluihin koulutettiin psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä sekä mallinnettiin interventiokoordinaattorin työnkuva. Koordinaattori jatkaa alueella myös ensi vuonna. Osa kehittämistyöstä yhdistettiin osaksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen toimenpideohjelmaa, joka käynnistettiin hankkeen tuella.
Psykofyysistä fysioterapiaa pilotoitiin sote-keskuksissa ja perhekeskuksessa. Aikuisten, lasten ja nuorten psykofyysinen fysioterapia jatkuvat hyvinvointialueella.
Laajasti perehtyneitä omatyöntekijöitä
Hankkeessa tuotettiin monipuolinen sosiaalihuollon omatyöntekijöille kohdennettu verkkokoulutuskokonaisuus, johon koottiin kattavasti toimintaohjeita, prosesseja ja asiantuntijatietoa. Koulutus on yhteinen kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville sekä terveydenhuollon ja tukipalvelujen ammattilaisille.
Seksuaaliterveyden edistäminen ja maksuton ehkäisy
Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilussa hyvinvointialueelle muodostettiin yhtenäiset raskaudenehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen toimintamallit. Ammattilaisten seksuaaliterveyden osaamista vahvistettiin ja alueelle koulutettiin viisi seksuaalineuvojaa. Ehkäisyneuvontatyön tueksi perustettiin verkosto, johon on liittynyt yli sata hyvinvointialueen ammattilaista. Sosiaalisen markkinoinnin kokeilu seksuaaliterveyden edistämiseksi toteutettiin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston Theatrum Olgan kanssa. Maksuton ehkäisy jatkuu Päijät-Hämeessä vuonna 2024.
Lisätietoa ja materiaalia hankkeesta on koottu Innokylä-sivulle.
Päijät-Hämeessä maksuttoman ehkäisyn 15–24-vuotiailta käyttäjiltä kerätään vastauksia asiakaskokemuskyselyyn ehkäisyneuvonnan vastaanotoilla 16.10.-17.11.2023.
Maksuttoman ehkäisyn asiakkaille tehtiin asiakaskokemuskysely aiemmin keväällä. Vastausten perusteella nuoret kokivat ehkäisypalveluiden pariin hakeutumisen olleen helppoa tai kohtalaisen helppoa. Tuolloin 61 prosenttia vastanneista koki seksuaaliterveydestään huolehtimisen maksuttoman ehkäisyn myötä tärkeämmäksi kuin aikaisemmin.
– Keväällä kyselyyn vastanneiden määrä jäi vähäiseksi, joten nyt toivomme nuorilta lisää vastauksia maksuttomasta ehkäisystä, asiantuntija ja seksuaalineuvoja Emilia Majaluoma kertoo.
Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet ilmaiseksi vuoden 2023 loppuun asti. Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta ei tehdä valtakunnallista linjausta, joten hyvinvointialueet päättävät sen jatkosta itsenäisesti.
Paras keino ehkäistä ei-toivottuja raskauksia on nuorten mielestä maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen. Tämä käy ilmi YAMK-opinnäytetyöstä, jossa kartoitettiin nuorten ajatuksia seksuaaliterveyspalveluista ja niiden järjestämisestä osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn kokeilua.
Pohtiessaan seksuaaliterveyspalveluiden ideaalitilannetta nuoret ajattelevat paljon toisiaan ja palveluiden soveltuvuutta yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Nuoret toivovat kyselyn mukaan matalan kynnyksen palveluja ja vaivatonta pääsyä keskustelemaan ammattilaisen kanssa. He myös toivovat ammattilaisilta rohkeutta ottaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita puheeksi sekä avointa ja tabuja rikkovaa keskustelukulttuuria seksuaaliterveyden teemojen ympärillä.
Päijät-Hämeen maksuttoman ehkäisyn kokeilun ensimmäisen vuoden aikana 3400 nuorta on saanut maksuttomat ehkäisyvalmisteet.
Opinnäytetyöhön kerättiin aineistoa nuorten työpajassa sekä tiedonkeruulomakkeella.
Maksuttoman ehkäisyn asiakkaille toteutettiin lisäksi erillinen asiakaskokemuskysely. Vastausten perusteella nuoret kokivat ehkäisypalveluiden pariin hakeutumisen olleen helppoa tai kohtalaisen helppoa. 77 prosenttia asiakaskokemuskyselyyn vastanneista koki, että ehkäisyn maksullisuus vaikeuttaisi heidän taloudellista pärjäämistään.
61 prosenttia vastanneista kokee seksuaaliterveydestään huolehtimisen maksuttoman ehkäisyn myötä tärkeämmäksi kuin aikaisemmin. Asiakaskokemuskyselyn perusteella nuoret toivovat yksimielisesti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn jatkumista.
Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta ei tehdä valtakunnallista linjausta, joten hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti jatkosta vuoden 2023 jälkeen. Päijät-Hämeessä päätöstä jatkosta ei vielä ole tehty.
Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet maksutta vuoden 2023 loppuun saakka.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilun projektitiimi on käynnistänyt Kysy seksuaalisuudesta – me vastaamme -somekampanjan.
Tavoitteena on, että päijäthämäläiset nuoret, nuorten vanhemmat ja nuorten kanssa toimivat aikuiset ja kasvattajat pääsevät anonyymisti kysymään seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista. Näin pyritään vastaamaan ajankohtaisiin seksuaalineuvonnallisiin ja -kasvatuksellisiin tarpeisiin.
Seksuaalisuuteen liittyvän kysymyksen tai postaustoiveen voi esittää Webropol-lomakkeella
Kysymyksiin vastaavat seksuaalineuvojiksi opiskelevat asiantuntijalääkäri Anniina Malava ja asiantuntija Emilia Majaluoma Instagram-tileillään @yleislaakari.anniina ja @seksuaalineuvojaemilia.
Lisäksi asiantuntijat jalkautuvat toukokuun aikana kouluihin ja nuorisotiloille. 12.5., 23.5., 26.5. ja 30.5. päiville on vielä vapaita aikoja, jolloin heitä voi pyytää vierailulle esimerkiksi koululle, nuorisotilaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Toiveen vierailuajankohdasta voi esittää sähköpostitse emilia.majaluoma@paijatha.fi, samalla voi esittää aihetoiveen siitä, mistä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvästä asiasta tietoa kaivataan.
Päijät-Hämeen alueen alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn kokeilusta on mahdollista saada lisätietoa 6. kesäkuuta 2023 klo 8.30–9.15, jolloin järjestetään kaikille avoin Vuosi maksutonta ehkäisyä takana, mitä on saatu aikaan? -webinaari.
Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilu on käynnissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa. Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet maksutta vuoden 2023 loppuun saakka. Maksuttomuus koskee kaikkia ehkäisyvälineitä eli ehkäisypillereitä, -laastareita, -renkaita, kapseleita, kierukoita ja kondomeja. Maksutta on saatavilla myös suuseksisuojia. Nuori saa maksuttoman ehkäisyn koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta tai ehkäisyneuvolasta.
Lisätietoja:
Asiantuntija Emilia Majaluoma, emilia.majaluoma@paijatha.fi, 044 077 3071
Asiantuntijalääkäri Anniina Malava, anniina.malava@paijatha.fi, 044 7802 465
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käynnissä useita valtionavustushankkeita, jotka osaltaan uudistavat sosiaali- ja terveyspalveluita, siirtävät palveluiden painopistettä ennalta ehkäisevään työhön ja kehittävät uudenlaisia toimintamalleja palveluiden parantamiseksi.
Hankepäälliköt esittelivät hankkeiden nykytilannetta valtionavustushankkeiden ohjausryhmälle maalis-huhtikuun vaihteessa.
Päijät-Hämeessä käynnistettiin vuonna 2020 Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, jonka toteutuneet kustannukset tähän mennessä ovat olleet noin 4,1 miljoonaa euroa.
Hankkeen puitteissa on luotu mallia siitä, millainen sote-keskus on toimiva Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ja miten se voidaan toteuttaa maakunnallisesti. Samalla on luotu toimintamalleja avo- ja digipalveluille sekä jalkautettu asiakasryhmittelyn mallia sosiaali- ja terveydenhuollossa ja mietitty, miten asiakkaiden erilaiset palveluntarpeet tunnistettaisiin parhaiten.
Hankekausilla on viety eteenpäin yli 40 toimenpidekokonaisuutta, joilla on saatu aikaan muun muassa moniammatillista tiimityötä, kokemusasiantuntijoiden pilotointi ja alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy.
Hankepäällikkö Katri Nousiainen kertoo olevansa iloinen hankkeen monista eri onnistumisista.
– Sen avulla on saatu edistettyä laajasti sote-uudistuksen kansallisia tavoitteita. Moniammatillinen tiimimalli on poikkeuksellisen monialainen, lisäksi uusia toimenkuvia on mallinnettu, mikä konkretisoi asiakaslähtöistä muutosta sote-keskuksissa. Kokemusasiantuntijoiden käyttö on moninkertaistunut, perustason mielenterveysosaaminen vahvistunut ja palvelutuotannon sidosryhmäyhteistyö lisääntynyt, Nousiainen listaa muutamia esimerkkejä.
Moni toimintamalleista jää myös pysyviksi, hän arvioi.
Jatkuvuutta turvattu
Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen toinen hankekausi päättyy tämän vuoden lopussa, mutta se saa jatkuvuutta uudesta RRP2-hankekokonaisuudesta. Asiantuntijat käyvät yhdessä läpi, miten hankkeita sillataan keskenään.
Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä -hanke sai noin 11,7 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2023-2025. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisyä, digitalisaatiota, palveluiden monimuotoisuutta ja tiedolla johtamista sekä turvata henkilöstön saatavuutta.
Tavoitteena on myös parantaa heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien varhaista tukea, purkaa koronapandemian aiheuttamaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa sekä laajentaa digitaalisten palveluiden käyttöä.
– Pandemian aiheuttaman hoito- ja palveluvelan purkaminen, hoitoon pääsyn helpottaminen ja uusien toimintamallien jalkauttaminen edellyttää käytännön työtä kentällä, asiakkaiden parissa. Siksi hankeavustuksella on sen valmistelusta asti tavoiteltu konkreettisia toimia, hankepäällikkö Ville Saloranta taustoittaa.
Hankkeessa ollaan nyt siirtymässä suunnitteluvaiheesta toteutukseen. Siihen tarvittavat rekrytoinnit sekä verkostoituminen yhteistyökumppaneiden ja osatoteuttajien kanssa on tehty, lisäksi hanke on aktiivisesti mukana kansallisessa kehittämisessä.
Teknologia palvelujen tueksi
Kohti-hankkeen varsinainen toiminta-aika on päättynyt vuoden 2022 lopussa, ja tuloksia on nähtävillä.
– Teknologioilla pystytään kehittämään kotihoidon palveluntuotannon tehokkuutta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Olemme onnistuneet tuomaan sitä hankkeen avulla näkyväksi ja saamaan lisää kokemuksia teknologioiden hyödyntämisestä, hankepäällikkö Kati Honkanen avaa.
– Suurimmat vaikutukset saavutettiin olemassa olevien teknologioiden, kuten lääkeautomaattien ja kuvapuhelinten skaalauksella. Uusien teknologioiden osalta parhaat tulokset asiakaskäytössä saatiin pesevien ja kuivaavien wc-bideiden sekä etämittauslaitteiden osalta. Työntekijöille kohdistettujen teknologioiden osalta parhaiten onnistui VR-laseilla toteutettu osaamisen kehittäminen.
Teknologioiden hyödyntäminen osana kotiin vietäviä palveluita jatkuu myös Kohti-hankkeen jälkeen.
Iäkkäiden kotona asumista tukevia palveluja on mietitty Päijät-Koti-hankkeessa, jonka kaikki osaprojektit ovat käynnistyneet ja edenneet hyvin.
– Esimerkki onnistuneesta kokonaisuudesta on geriatrisen kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi järjestetty verkkokoulutus, jonka tähän mennessä on jo suorittanut 186 työntekijää, Honkanen kertoo.
Hankkeen osaprojektit jatkavat työtään vuoden loppuun saakka. Uutena avauksena mukaan on tulossa ikääntyneiden sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen.
Yhteiskehittämisen kulttuuri
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kehittämishankkeet ovat tehneet todella hyvää yhteistyötä, hankkeista iloitaan.
– Uskon, että tämä on luonut yhteiskehittämisen kulttuuria toimi- ja tulosalueiden välille asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi, Kati Honkanen sanoo.
Hankkeilla on tärkeä sijansa palvelujen kehittämisessä ja muutoksessa, sillä myös Päijät-Hämeen väestö ikääntyy ja tarvitsee jatkossa yhä enemmän palveluja.
Useimpia hankkeita rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka myöntää valtionavustuksia hallitusohjelman mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin sekä muihin valtion talousarvion mukaisiin tarpeisiin. RRP-hanke on osa Suomen kansallista kestävän kasvun ohjelmaa, joka on Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoituksella toteutettava toimenpidekokonaisuus koronapandemiasta elpymiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja Miia Ståhle kiitti ohjausryhmän kokouksessa erityisesti siitä, että Päijät-Hämeessä on tehty paljon sellaista työtä, jonka merkitys on huomioitu koko valtakunnallisesti.
Yhtenä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tehtävänä on edistää maakunnallisten digitaalisten palveluiden yhteneväisyyttä. Tavoitteena on, että päijäthämäläisillä on käytössään samat sähköiset palvelut riippumatta siitä, minkä kunnan alueella asuu. Palvelujen laajentaminen ja yhdenmukaistaminen vaatii monitahoista tekemistä ja tämän tavoitteen eteen työskentelemme jatkuvasti.
Digiklinikka-palvelu otettiin kuntalaisten käyttöön Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskusten alueilla joulukuun lopulla 2021. Yksi etappi on jälleen saavutettu, kun kesäkuussa 2022 vastaanottoaikojen, käyntitekstien ja laboratoriotulosten tarkastelu ovat käytössä näiden kuntien asukkaille Päijät-Soten digisovelluksessa. Harjun terveyden asiakkaat ovat voineet käyttää kyseisiä palveluja jo vuoden 2021 alusta alkaen. Päijät-Soten nettisivuilta voi tarkistaa mitä toiminnallisuuksia digipalvelusta jo löytyy. Digiklinikka – Päijät-Sote (paijat-sote.fi)
Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen asukkaat olivat käyttäneet Digiklinikan lääkäripalveluja toukokuussa yhteensä 135 kertaa.
Miten Digiklinikan ja Päijät-Soten digisovelluksen saa käyttöönsä?
Päijät-Soten digisovellusta voi käyttää verkkoselaimella osoitteessa https://oma.mehilainen.fi/ tai OmaMehiläinen-sovelluksella. OmaMehiläinen-sovelluksen voi ladata maksutta mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Kun haluaa asioida julkisen terveydenhuollon palvelussa, tulee valita asiointipohjaksi sininen Päijät-Soten teema. Teeman voi vaihtaa Omat tiedot -valikosta. Asiointi vaatii vahvan tunnistautumisen eli verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin.
Millaista apua voin saada Digiklinikalta?
Digiklinikalta voi saada apua esimerkiksi äkillisissä vatsa-, silmä-, iho- ja ylähengitystieoireissa. Digiklinikan suun terveydenhuollon palvelukanavalla voi asioida särkyjen ja muiden suun alueen vaivojen lisäksi erilaisten hoito-ohjeiden ja neuvonnan saamiseksi. Huoli pärjäämisestä -palvelukanava tarjoaa keskusteluapua mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä haasteissa.
Onko Digiklinikan käyttäminen kallista?
Digiklinikan käyttäminen rinnastetaan sote-keskuksen vastaanottoihin eli Digiklinikan käytöstä peritään asiakasmaksu samankaltaisesti oman sote-keskustoiminnan kanssa. Digiklinikan palvelut sisältyvät lääkärin vastaanoton vuosimaksuun. Asiakasmaksuja ei peritä hoitajakäynneistä eikä alle 18-vuotiailta
Missä voin nähdä ajanvaraukseni tai muita tietojani?
Päijät-Soten digisovelluksessa asiakas voi nähdä omat ajanvarauksensa, laboratoriolähetteensä ja -tuloksensa sekä käyntitekstinsä. Varatun ajan voi perua palvelun kautta, mutta ajan vaihtaminen tai varaaminen ei vielä ole mahdollista. Peruutusmahdollisuus ei koske kaikkia suun terveydenhuollon aikoja eikä varattuja soittoaikoja. Sovelluksen kautta asiakas voi myös ilmoittautua vastaanotolle. Nämä edellä kuvatut toiminnallisuudet ovat käytössä avoterveydenhuollossa, perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimipisteissä, aikuisten fysioterapiapalveluissa sekä suun terveydenhuollon palveluissa. Kesäkuussa käyttöön tulleet uudet toiminnallisuudet ovat asiakkaille maksuttomia.
Mitä hyötyä asiakkaalle on Päijät-Soten digipalvelun käyttämisestä?
Asiakkaat, joilla on mahdollisuus käyttää Päijät-Soten digisovellusta, voivat helposti hallita asiointejaan ja tavoittaa terveydenhuollon ammattilaisen ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta kaikilla asiakkailla on yhä mahdollisuus tarkastella terveys- ja hoitotietojaan tuttuun tapaan myös Omakanta-palvelun kautta.
Saija Forss-Kupari
Asiantuntijasairaanhoitaja
Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Päijät-Sotessa hyödynnetään uutta terapianavigaattoria, joka mahdollistaa nopean, sujuvan ja yhdenmukaisen hoidon tarpeen arvion asiakkaalle. Päijät-Soten alueella on suuri tarve mielen hyvinvointia tukeville, erityisesti matalan kynnyksen palveluille. Terapianavigaattorin uskotaan olevan vastaus ongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja avun tehokkaaseen käynnistämiseen. Terapianavigaattori on kaikkien käytössä maksutta osoitteessa terapianavigaattori.kuurahealth.com.
Terapianavigaattori on Suomen parhaiden asiantuntijoiden yhdessä kehittämä nettipohjainen psykososiaalisen hoidon tarpeen arvion työkalu, joka auttaa maksutta ketä tahansa löytämään parhaiten toimivan avun elämän karikoissa. Usein apu löytyy mielenterveystalo.fi -palvelusta, joka toimii navigaattoriin liittyvänä omahoidon alustana.
– Terapianavigaattorin kaltaista palvelua on varmasti moni kaivannut ja mielessään ideoinut. Vihdoin sosiaali- ja terveysalan uudistuksen myötä yhteistyöalueemme Terapiat etulinjaan – ja Tulevaisuuden sote-keskus -hanke mahdollisti rahoituksen ja toteutuksen. Seurannan mukaan yli 50 prosenttia voi saada avun tällä hoidon tarpeen arviolla ja omahoidolla. Ammattilaisilla jää siten enemmän aikaa auttaa isommista ongelmista kärsiviä, kertoo mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija Mikko Haara Päijät-Soten Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeesta.
Tavoitteena on yhdenmukaistaa, sujuvoittaa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoa heti ensikontaktista lähtien. Terapianavigaattorin ensijäsennyksen jälkeen toimintamalliin kuuluu matalan kynnyksen tuki ja ohjaus omahoitoon, jota toteuttavat sote-keskusten ohjattuun omahoitoon koulutetut ammattilaiset. Lisäksi toimintamalliin kuuluu sote-keskusten mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaisten tarjoama lyhytterapia. Terapianavigaattori auttaa tunnistamaan myös tarkempaa arviota ja intensiivisempää hoitoa vaativat tilanteet.
Apuna myös sote-alan ammattilaisille
Sote-ammattilaisia Terapianavigaattori auttaa keräämällä ennakoivasti tietoa, jota asiakkaan auttamiseksi tarvitaan hoidon tarpeen arvioinnissa. Asiakas itse päättää, haluaako hän antaa tietonsa ammattilaisen käyttöön täytettyään Terapianavigaattorin.
– Joillekin riittävät yhteenveto omasta tilanteesta ja itsenäisesti toteutettavat mielenterveystalo.fi palvelun omahoito-ohjelmat, eikä yhteydenottoa terveydenhuollon ammattihenkilöön tarvita. Terapianavigaattori on anonyymi ja kaikista muista tietojärjestelmistä erillinen sovellus, joka ei käynnistä suoraan mitään hoitoprosessia, Haara kertoo.
Terapianavigaattori ei sovellu päivystyksellistä apua vaativiin tilanteisiin, kuten psykoosin tai itsetuhoisuuden arvioon. Näissä tilanteissa tulee ottaa viipymättä yhteyttä suoraan terveydenhuollon ammattilaiseen tai yleiseen hätänumeroon 112. Terapianavigaattori ei myöskään ole yleispsykiatrinen arviointityökalu.
Terapianavigaattori on työkalu jokaiselle
Mielenterveys- ja päihdetyön systeeminen kehittäminen on Päijät-Soten alueella yksi Tulevaisuuden sote-keskushankkeen toimenpide- ja kehittämiskokonaisuus. Sote-keskuksissa mielenterveys- ja päihdetyön ammattilaiset työskentelevät yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa niin kutsutussa moniammatillisessa tiimityömallissa.
– Ehkäisevän työn näkökulmasta mielenterveys, lähisuhdeväkivalta, päihteet ja toiminnalliset riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, liittyvät usein toisiinsa. Puheeksi ottaminen ja asiakkaan avun tarpeen tiedostaminen ovat tärkeitä askeleita jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Terapianavigaattori toimii avun tarpeen tunnistamisen työkaluna jo varhaisessa vaiheessa.
Päijät-Sotessa Terapianavigaattorista halutaan tehdä paitsi kaikille alueen asukkaille tuttu, myös organisaation työntekijöiden työkalu työtehtävästä riippumatta.
– Tavoitteena on saada jokainen meillä huomaamaan, ottamaan puheeksi ja ohjaamaan navigaattorin täyttöön, jos huomaa mahdollisesti psykososiaalisesta hoidon tarpeen arviosta olevan hyötyä.
Terapianavigaattori muuttaa omalta osaltaan sanoista teoiksi valtakunnalliset tavoitteet yhdenvertaisista, kaikkien saatavilla olevista matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Terapianavigaattori ja sen käytön laadun ja vaikuttavuuden seuranta on kehitetty osana Terapiat etulinjaan -hanketta. Terapiat etulinjaan -hanke on yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteiskehittämishanke, jolla toteutetaan mielenterveysstrategiaa ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaa. Hanketta koordinoi HUS psykiatria