Päijät-Hämeen hyvinvointialueella parhaillaan valmisteilla olevalla toimitilaohjelmalla tavoitellaan nykyistä pienempää neliömäärää ja vuokrakustannusten keventymistä, jotta lakisääteiset palvelut saadaan turvattua alueella. Hyvinvointialueen kiinteistöjen tiloihin liittyvät kustannukset ovat 62 miljoonaa euroa vuodessa. Toimitilojen osuus hyvinvointialueen talousarviosta on noin kuusi prosenttia.

Keskeisiä tavoitteita toimitilaohjelmalle ovat muun muassa ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuva kokonaisuuden johtaminen, toimitilojen terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys ja palvelutuotannon ja -järjestelmän kannalta keskeisten toimitilojen, kuten keskussairaalakampuksen ja pelastusasemien omistaminen. Tällä hetkellä käytössä olevien tilojen soveltuvuutta tulevaisuuden tarpeisiin on arvioitu aiemmin yhdessä henkilöstön ja toiminnasta vastaavien kanssa.

Valmisteilla oleva toimitilaohjelma perustuu aluevaltuuston 19.12.2022 hyväksymään palvelustrategiaan, jossa on kirjaukset palveluverkon saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Voimassa olevassa palvelustrategiassa on linjattu, että jokaisessa Päijät-Hämeen kunnassa on sosiaali- ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palveluita.

Aluehallitus päätti lähettää luonnosversion toimitilaohjelmasta ja analyysin toimipisteverkon nykytilasta lausuntokierrokselle aluevaltuustoryhmille. Vastausaikaa on 22. helmikuuta saakka.

Mikäli toimitilaohjelma edellyttäisi muutoksia myös palvelustrategiaan, päättää siitä aluevaltuusto. Tavoitteena on saada toimitilaohjelma hyväksytyksi kevättalven aikana.

Alaikäisille turvapaikanhakijoille tulossa perheryhmäkotitoimintaa

Päijät-Hämeen hyvinvointialue valmistelee perheryhmäkotipalvelun kilpailuttamista. Hankinnan kohteena on kotoutumislain mukainen perheryhmäkotitoiminta, joka on tarkoitettu turvapaikanhakijoina maahan tulleille oleskeluluvan saaneille ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille.

Ennen oleskeluluvan saamista alaikäiset asuvat Lahdessa sijaitsevassa alaikäisyksikössä, jota hallinnoi maahanmuuttovirasto. Hankintakohde käynnistyy 7-paikkaisena osastona yksikössä, jossa tulee olla valmius laajentamiseen toisella samankokoisella osastolla.

Perheryhmäkodin sopimuskausi on neljä vuotta. Ennakoitu aloitus tapahtuisi 1. kesäkuuta 2024. Sopimuksen kokonaisarvo neljälle vuodelle on 6,75 miljoonaa euroa.

Kilpailutuksen päätyttyä perheryhmäkodin toiminnasta tehdään sopimus Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. KEHA-keskus eli ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus maksaa perheryhmäkodin toiminnasta aiheutuneet kustannukset hyvinvointialueelle täysimääräisenä.

Perheryhmäkodin kilpailutus etenee avoimeen hankintamenettelyyn helmikuun aikana. Päätös hankinnasta tehdään maaliskuussa 2024.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on omistuksessa tai vuokrattuna 390 000 neliön verran toimitiloja, joiden kustannukset ovat yhteensä noin 63 miljoonaa euroa vuodessa. Valmisteilla olevalla hyvinvointialueen toimitilaohjelmalla tavoitellaan nykyistä pienempää neliömäärää ja vuokrakustannusten keventymistä, jotta lakisääteiset palvelut saadaan turvattua alueella.

– Toimitilaohjelma on hyvinvointialueen toimitiloihin ja toimitilaverkkoon liittyvä kuvaus, ja sillä tuetaan palveluverkon uudistamista ja muutosten onnistumista palvelutuotannossa, toimitilajohtaja Johanna Aitamurto luonnehtii.

Käytössä olevien tilojen soveltuvuutta tulevaisuuden tarpeisiin on arvioitu yhdessä henkilöstön ja toiminnasta vastaavien kanssa. Aitamurron mukaan tilankäyttöä kehitettäessä tärkeässä roolissa ovat asiakas- ja sidosryhmäkokemukset palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä työntekijöiden käyttäjäkokemukset esimerkiksi tilojen käytettävyydestä ja muunneltavuudesta.

Tilaratkaisuissa huomioidaan myös yhteiskäytön mahdollisuudet, ympäristönäkökulmat, etävastaanotot ja muut teknologian tuomat mahdollisuudet.

Yksi tärkeä tekijä toimitilojen tarvetta arvioitaessa on henkilöstön saatavuus, sillä se vaikuttaa tulevaisuuden palvelutarjontaan.

Päijät-Hämeen kokoinen uudistusohjelma

Koko palvelujärjestelmää kaavaillaan tulevaisuudessa entistä enemmän kuntarajoista riippumattomammaksi.

– Uudistusohjelma ei ole vain kuntakohtainen, vaan siinä katsotaan Päijät-Hämettä kokonaisuutena, Aitamurto painottaa.

Toimitilaohjelmaan vaikuttaa ratkaisevasti valtiovarainministeriön kanta lainanottovaltuuksiin ja investointien kaltaisiin pitkiin vuokrasopimuksiin.

Tällä hetkellä hyvinvointialueen käytössä on yhteensä 273 rakennusta. Hyvinvointialueen kehitys nojaa jatkossa etenkin Päijät-Hämeen keskussairaalakampukseen, sote- ja perhekeskuksiin ja pelastustoiminnan toimipisteisiin.

Toimipaikkojen määrää voidaan vielä tiivistää vuosiin 2033–2036 mennessä keskittämällä palveluverkkoa suurempiin yksiköihin ja hyödyntämällä etä- ja digipalveluiden kehittymistä ja liikkuvia palveluita.

Toimitilakokonaisuutta on tarkasteltu järjestelmällisesti jo pitkään, joten Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimitilojen määrä on jo nyt pienempi kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin.

Suunnitelmista päätöksiä myöhemmin

Osana toimitilaohjelmaa valmistelussa on myös yksityiskohtainen suunnitelma erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista. Niistä valitaan päätöksenteon kautta myöhemmin vaihtoehto, jota viedään järjestelmällisesti eteenpäin vuosien 2023–2036 aikana.

Aluevaltuusto käsitteli ohjelmaa koulutustilaisuudessaan 18. joulukuuta. Aluehallitus jatkaa työtä kokouksessaan 22. tammikuuta.

– Käymme aluehallituksen kanssa läpi vaihtoehtoja siitä, millainen suunnitelma otetaan käyttöön toiminnallisten muutosten ja kustannussäästöjen tavoittamiseksi. Edessä on vaativa projekti, Johanna Aitamurto toteaa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on järjestää vaikuttavia, kustannustehokkaita ja saavutettavia palveluita, joissa asiakaskokemus toteutuu erinomaisena. Hyvinvointialueelle siirtyi vuodenvaihteessa tiloja, jotka eivät kaikilta osin vastaa toiminnan tarpeita pitkällä aikajänteellä. Osa tiloista on hyväkuntoisia, osa taas vanhoja ja epätarkoituksenmukaisia tai vääränkokoisia nykytarpeeseen. Hyvinvointialue päivittää parhaillaan toimitilaohjelmaansa ja arvioi sitä varten kaikkien käytössä olevien tilojensa soveltuvuuden toimintaan.  

Toimitilojen arvioinnissa yksi tekijä on henkilöstön saatavuus. Henkilöstön saatavuus voi vaikuttaa tulevaisuuden palvelutarjontaan. On tarkkaan arvioitava, mitä toimintoja voidaan yhdistää, jotta saavutetaan nykyistä parempi henkilöstö- ja tilaresurssitehokkuus. Toimipisteverkostoa ei ole tarkoitus supistaa alueellisesti, mutta tiivistämisen tarvetta on: toimipisteitä on nyt pienilläkin paikkakunnilla useita erillisiä. 

– Hyvinvointialueen talouden raami on tiukka, ja meidän on rohkeasti selvitettävä ihan uudenlaisiakin tilavaihtoehtoja toiminnan tarpeisiin. Kiinteistökustannusten alentaminen on talouden sopeuttamisessa keskeinen keino, jotta säästöt eivät ole asiakkaidemme palveluista pois. Tilaratkaisut on käytävä läpi tulevaisuutta silmällä pitäen, sillä digitalisaation kaltaiset toimintaympäristön murrokset muuttavat oleellisesti tilatarpeita nykyisestä, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen. 

Hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta rakennuttaa Lahden sote-keskukselle paremmin saavutettavat ja toiminnallisesti tehokkaammat tilat 

Osana toimitilaohjelmaansa hyvinvointialue selvittää mahdollisuutta rakennuttaa Lahden sote-keskukselle paremmin saavutettavat, nykyaikaiset ja toiminnallisesti tehokkaat tilat. Tarkoitus on parantaa palveluihin pääsyä ja palveluiden saatavuutta sekä keskittää toimintoja useista eri paikoissa sijaitsevista toimipisteistä. Lahden sote-keskuksen asiakkaat ovat kokeneet toimipaikan nykyisen sijainnin hankalaksi alueen mäkisyyden, pysäköintipaikkojen vähyyden ja huonojen julkisen liikenteen yhteyksien vuoksi. Suunniteltu pysäköintitalo ei näillä näkymin toteudu sote-keskuksen välittömään läheisyyteen. 

Aluehallitus päätti maanantaina käynnistää Lahden sosiaali- ja terveyskeskuksen toimitiloja koskevan, pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kilpailutuksen. 

Lahden sote-keskuksen kilpailutettavan tilaratkaisun ensisijainen tavoite ei ole mittavien säästöjen aikaansaanti, vaan paremmin asiakkaiden ja toiminnan tarpeita vastaavien tilojen löytäminen. Lahden nykyinen sote-keskus on rakennettu eri vuosikymmenillä 1950-luvulta alkaen, ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat ovat sen jälkeen kehittyneet paljon.  

Sairaalan uudisrakennushankkeista tiedetään, että nykyaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksiin suunnitellut tilat tuovat toiminnallista tehokkuutta ja säästävät työntekijöiden aikaa. Samat palvelut pystyttäisiin myös Lahden sote-keskuksessa tuottamaan vähemmissä neliöissä, koska nykyisessä sote-keskuksessa on varsin runsaasti käytävää, vuodeosastomaista rakennetta ja muuta työhön soveltumatonta tilaa.

Säästöä syntyisi myös siitä, että uuteen rakennukseen saataisiin koottua nykyisten sote-keskustoimintojen ohella muutakin toimintaa, jolloin hyvinvointialue voi toimitilaohjelmansa tavoitteiden mukaisesti vähentää vuokraamiaan tiloja. 

Lahden sote-keskuksesta on voimassa oleva vuokrasopimus LähiTapiolan kiinteistörahaston kanssa. Hyvinvointialueen solmimassa vuokrasopimuksessa on lain edellyttämä ehto oikeudesta irtisanomiseen. 

Lahden sote-keskuksen mahdollinen siirtyminen uudisrakennukseen ei vaikuttaisi Harjun terveyden palvelutuotantoon, vaan Harjun terveys jatkaisi sote-keskuspalveluiden tuottamista aiemman sopimuksen mukaisesti. Harjun terveyden ja hyvinvointialueen henkilökunnalla olisi mahdollisuus osallistua yhdessä uusien tilojen suunnitteluun, jotta tilat palvelevat toimintaa mahdollisimman hyvin.