Joukko ravitsemusalan ammattilaisia istuu pöydän ravintolapöydän ääressä.
Päijät-Hämeen ravitsemusterapeutit muistuttavat ravitsemushoidon merkityksestä potilastyössä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet uudistetun ravitsemushoitosuosituksen. Suosituksen tavoitteena on tehostaa ravitsemushoitoa ja -ohjausta osana potilaan hoitoa, edistää kansalaisten ravitsemusterveyttä ja samalla mahdollistaa kustannussäästöjä.

Ravitsemushoitosuosituksesta tehdään koulutuskierros kaikille hyvinvointialueille. Maksuton esittelypäivä järjestetään Päijät-Hämeessä Lahden palvelutorilla kauppakeskus Triossa keskiviikkona 13. maaliskuuta klo 12.30–16.

Se on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmille, ruokapalvelujen toimijoille, päättäjille, kunta- ja järjestötoimijoille, yksityisille toimijoille ja kaikille ravitsemusterveydestä kiinnostuneille.

– Terveellinen ruoka on hyvinvoinnin tukipilari. Hyvinvointialue ja kunnat voivat monella tapaa edistää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua tukevia valintoja alueellaan, neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa.

Potilaiden ravitsemustilan arviointia tulisi parantaa

Potilaiden vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista. Siten se lisää myös hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.

Vajaaravitsemus on riski kaikille sairaalapotilaille. Sitä esiintyy erityisesti pitkäaikaissairailla, leikkauksiin valmistautuvilla, syöpäpotilailla sekä vakavista infektioista ja traumoista toipuvilla. Useiden tutkimusten mukaan vajaaravitsemusriskin seulonta ja vajaaravitsemuksen ehkäisy vähentävät hoidon kustannuksia.

Uudistettu ravitsemushoitosuositus on tarkoitettu ohjaamaan sairaaloiden, hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista sekä ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista. Siinä on myös esitetty vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta.

600 miljoonan euron lisäkustannus

Ravitsemushoitosuosituksessa todetaan, että aikuisväestön vajaaravitsemuksen hoidosta kertyy Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidossa vajaaravitun potilaan hoitojakson hinta on 3 816 euroa enemmän kuin hyvässä ravitsemustilassa pysyvän potilaan hoito. Sairaalahoidon aikana kehittynyt vajaaravitsemus lisää hoitojakson kustannuksia 2 901–6 564 euroa ja pidentää hoitoaikaa 3–7 päivää.

– Eli huolehtimalla siitä, että potilas syö hänelle sopivaa ruokaa myös sairaalahoidossa, voidaan parantaa hänen elämänlaatuaan, lyhentää hoitojakson pituutta ja siten pienentää kustannuksia, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valve Lahdesta toteaa.

Vajaaravitsemusriskin seulonta ja ruokavalion täydentäminen vuorokaudessa 600 kilokalorilla ja 12 grammalla proteiinia maksaa keskimääräisen hoitojakson aikana noin sata euroa, mutta lyhentää vajaaravitun potilaan hoitojaksoa yhdellä päivällä. Jos sisätautipotilaan hoitopäivän hinta on 1 000 euroa, yhtä seulottua ja hoidettua vajaaravitsemusriskipotilasta kohti säästyy vähintään 900 euroa.

– Paremmassa ravitsemustilassa olevan potilas ei useinkaan vaadi niin monia hoitavia käsiä, Heinolassa työskentelevä ravitsemusterapeutti Mari Viiru muistuttaa.

– Vajaaravitsemuksen seulonta kannattaa aina, nastolalainen Anu Varjonen komppaa kollegaansa.

Koulutuskierroksen ohjelma linkissä: https://www.paijatha.fi/tapahtuma/uusi-ravitsemushoitosuositus-tilaisuus/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut asiantuntija-arviot hyvinvointialueiden toiminnasta.

Tuoreen raportin mukaan vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden palvelujen uudistamista haastavat kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja kasvava pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Päijät-Hämeen hyvinvointialue kamppailee samojen haasteiden kanssa, mutta arvio sisältää myös useita kohtia, joilla hyvinvointialue menestyy hyvin.

– Raportti ei ole yllättävä, vaan odotusten mukainen. Vaikka palveluiden tuottamisessa on nyt erityisesti henkilöstöpulan vuoksi vaikeuksia, pohja on hyvässä kunnossa. Hyvinvointialueellamme on tehty isoja tarpeellisia muutoksia, joiden ansiosta olemme monessa raportin kohteena olevassa asiassa edelläkävijä. Siitä suuret kiitokset henkilöstölle, joka tekee hienoa työtä päijäthämäläisten hyväksi, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kommentoi.

Alueen etuna on pitkä kokemus integroidusta palvelujärjestelmästä, palvelutuotannon tehostamisesta ja monituottajamallin hyödyntämisestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on jatkanut palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä ja pyrkinyt varmistamaan palvelujen saatavuutta useiden toimenpiteiden avulla.

Perusterveydenhuollon lääkäritilanne on pysynyt keskimääräistä parempana suurien ulkoistuksien vuoksi. Alue on laajentanut digiklinikan palveluverkkoa, mikä on varmistanut aikaisempaa useamman asiakkaan hoidon digiklinikka-palvelussa.

Palveluissa lisääntyivät myös vaikuttavat toimenpiteet, joiden myötä esimerkiksi suun terveydenhuollon palvelujen saatavuus ja vaikuttavuus paranivat merkittävästi. Tavoitteena on ollut tarjota suun terveydenhuollon asiakkaalle hänen tarvitsemansa hoitotoimenpiteet yhdellä hoitokäynnillä.

Ikääntyneiden palveluille järjestämissuunnitelma

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnit ovat toteutuneet alueella hyvin samalla, kun huoli-ilmoituksien määrät ja palvelutarpeet ovat kasvaneet. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli ikääntyneitä maan toiseksi pienin osuus ja keskimääräistä vähemmän myös tehostetussa palveluasumisessa.

Alueen ikääntyneiden palvelujen reaaliset nettokäyttökustannukset ovat myös nousseet vuosina 2018–2022 maan keskitasoa maltillisemmin.

Kotihoidon saatavuutta paransivat sähköisten palvelujen lisääntyminen ja teknologian hyödyntäminen. Palveluissa vahvistettiin moniammatillista työtä ja varauduttiin hyvin yhteisöllisen asumisen palveluun. Ikääntyneiden palvelujen uudenlaista järjestämistä varten on valmisteltu järjestämissuunnitelma vuosille 2023–2025, jonka odotetaan varmistavan ikääntyneille riittävät, tarvetta vastaavat palvelut aiempaa paremmin.

Päivystykseen ohjaaminen koheni

Päijät-Hämeessä onnistuttiin vähentämään päivystyksen epätarkoituksenmukaista käyttöä kehittämällä kotisairaalan toimintaa ja yhdistämällä selviämisaseman toimintaa päihdepotilaiden akuuttihoitoon. Kehittämistoimien avulla erikoissairaanhoidon ensikäynnille pääsy helpottui.

Lasten ja nuorten palveluissa haasteita ja onnistumisia

Päijät-Hämeessä on jo usean vuoden ajan tehty toimenpiteitä lasten ja nuorten palvelujen turvaamiseksi. Ennaltaehkäisevien palvelujen saatavuudessa on edelleen haasteita, ja tarve korjaaville palveluille on suurta. Kasvaneita terapiajonoja on purettu oman työn lisäksi ostopalvelulla. Lastensuojelun ja perhesosiaalityön vajaita henkilöstömääriä ei ole yrityksistä huolimatta pystytty vahvistamaan.

Mielenterveys- ja perheneuvolapalvelujen henkilöstöä on kuitenkin pystytty lisäämään, ja lähetemäärät psykiatrialle ovat vähentyneet. Mielenterveyspalvelut tullaan uudistamaan toimenpideohjelmalla, joka vahvistaa muun muassa hoito- ja palveluketjuja. Alueen alle 18-vuotiaaseen väestöön suhteutetut lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelujen kustannukset vastasivat maan keskitasoa.

Tilinpäätösennuste alijäämäinen – henkilöstöohjelmasta ei tingitä

Monien muiden hyvinvointialueiden tavoin vuoden 2023 tilinpäätösennusteen alijäämä on  kasvamassa Päijät-Hämeessäkin odotettua suuremmaksi. Alijäämää ovat kasvattaneet budjetoimattomat ICT-kulut, palkkaharmonisointikustannukset ja palkankorotukset. Hyvinvointialue on käynnistänyt kesällä talouden tasapainottamisohjelman valmistelun, ja toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2024 alussa.

Kaavaillut tasapainottamistoimet eivät sisällä henkilöstön vähennyksiä, vaan päinvastoin: keväällä käynnistyneellä henkilöstöohjelmalla pyritään varmistamaan työntekijöiden veto- ja pitovoiman kasvua.

Lahdessa on varmistettu useita lintuinfluenssatartuntoja sairastuneilla ja kuolleilla linnuilla. Ankkurin satamassa sijaitsevalta aallonmurtajalta kerättiin heinäkuun lopussa kuolleita lokkeja, joiden määrä oli jo aiempaa vähäisempi. Aallonmurtajalla pesivistä naurulokeista alueella on enää vähän lokkeja jäljellä syysmuuton ja epidemian jäljiltä.

Perjantaina 21.7. varmistui lintuinfluenssa myös yhdellä kanadanhanhella ja yhdellä silkkiuikulla, joista oli lähetetty näytteet Ruokavirastoon. Ruokavirasto suosittelee siipikarjan pitämistä sisätiloissa, lisäksi se on laajentanut lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä Päijät-Hämeeseen 25.7.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on myös päivittänyt suosituksiaan ihmisten lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi. Lisäksi THL painottaa turkistarhojen terveysturvallisuuden parantamista tiedotteessaan 4.8.

Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, eikä Lahden seudulla ole todettu yhtään ihmiseen levinnyttä lintuinfluenssaa. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen tai kuolleeseen lintuun tai sen eritteisiin.

Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea ja lapsia tai lemmikkejä ei tule päästää kuolleiden lintujen tai lintujen ulosteen lähelle.

Ihmisillä lintuinfluenssavirukset voivat aiheuttaa lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta osa lintuinfluenssaviruksista voi aiheuttaa myös vakavia infektioita. Tartuntaa epäilevän ei pidä hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon, vaan ottaa ensin puhelimitse yhteyttä joko Päivystysapuun numeroon 116117 tai omaan sote-keskukseen.

THL on yhdessä Ruokaviraston kanssa myös arvioinut lintuinfluenssaepidemian aiheuttamaa riskiä metsästyksessä, jotta tartuntariskit linnuista ja muista eläimistä ihmisiin ja koiriin voidaan minimoida.

Paras tapa suojautua on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua eläinten eritteiltä.

Riskianalyysi on luettavissa THL:n verkkosivuilta. Ruokavirastolla verkkosivuilta löytyy lisää ohjeita, miten välttää tartuntoja metsästäessä ja estää lintuinfluenssan leviämistä. Ruokavirasto on myös aloittanut syyskuun alussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraavat tilannetta ja tiedottavat lisää tarpeen mukaan.

Lisää tietoa lintuinfluenssasta THL:n verkkosivuilta.

THL:n toimenpideohje ihmisen lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi

THL päivitti toimenpideohjettaan 25.7.2023

Lue myös Lahden kaupungin tiedote: Lintuinfluenssaa Lahdessa – Lahti.

In english: http://Bird flu cases confirmed in gulls – avoid touching dead birds in the Ankkuri area

Tätä tiedotetta on päivitetty 28.8.2023.

Alkoholin riski- ja ongelmakäyttö on lisääntynyt Päijät-Hämeessä etenkin miehillä. Lääkkeeksi tarjotaan ammattilaisten keskusteluapua eli mini-interventiota.

Runsaasti alkoholia käyttävillä on tunnetusti kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin mukaan alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina. THL arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus oli kaksi vuotta sitten koko maan keskiarvoa korkeampi. Alkoholin riskikäyttäjiä alueella oli yhteensä 33,2 prosenttia, mikä on yli kaksi prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös alkoholikuolleisuus oli muuta maata korkeampi, ja ikähaarukassa 25–80 vuotta menetettiin elinvuosia enemmän kuin koko maassa yhteensä.

Työkaluna riskitesti

Alkoholiperäisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisyssä riskikäytön varhainen havaitseminen on tärkeää. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä kolmeen kysymykseen perustuva, tehokkaaksi työkaluksi todettu Audit-C-riskitesti, jonka avulla kartoitetaan juomisen toistuvuutta, juomien määrää ja humalajuomista. Riskipisteiden ylittyessä ammattilainen ottaa alkoholin liiallisen käytön puheeksi, motivoi asiakasta muutokseen ja seuraa sen edistymistä.

Vuosien 2020–2022 tuloksia vertailtaessa havaittiin, että alkoholin riskikäyttäjien määrä lisääntyy vuosi vuodelta erityisesti miesten kohdalla sekä osassa naistenkin ikäluokkia. Seulontojen kattavuus ja lyhytneuvonta sen sijaan ovat laskusuunnassa, mikä merkitsee sitä, että alkoholin riskikäyttö otetaan yhä harvemmin puheeksi ja siten sen hyötyvaikutukset jäävät aiempaa heikommiksi.

Lyhytneuvonnalla eli mini-interventiolla tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollossa tapahtuvaa alkoholin riskikuluttajan neuvontaa. Sen avulla hoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu sosiaalihuollon ammattilainen pyrkii tukemaan potilasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja.

Huolen alkoholin käytöstä voi ottaa puheeksi millä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon käynnillä. Toimintamalli on käytössä yhteensä 149 hyvinvointialueen toimipisteessä.

Ei vain yksityisasia

Alkoholin käyttö ei ole vain yksityisasia. Vanhemman liiallinen alkoholin käyttö on usein vakava riski lapsen kehitykselle ja terveydelle. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsista ja nuorista koki, että vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö oli aiheuttanut haittaa. Lukemat olivat tässäkin muun Suomen keskiarvoa korkeampia.

Alkoholin riskikäytön puheeksi ottaminen tukee asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Samalla sillä on vaikutusta koko perheympäristön hyvinvointiin.

Kuluvalle vuodelle Audit-C-johtoryhmä asetti tavoitteeksi sen, että koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tasolla seulojen kattavuus nousee 10 prosenttia ja mini-interventioiden toteuttaminen 60 prosenttia. Vuonna 2022 alkoholin riskikäyttöä seulottiin lähes 10 000 kertaa. Lyhytneuvontaa sai 43 prosenttia riskikäyttäjiksi todetuista.

Terveydenhuollossa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että ainakin joka kymmenes hyötyy saamastaan lyhytneuvonnasta, ja sen tehon arvioidaan säilyvän jopa 1–2 vuotta. Seulonnat ja lyhytneuvonta vähentävät siis alkoholin riskikäyttäjien määrää ja riskikäytöstä johtuvia, erityisesti varsinaisten alkoholisairauksien aiheuttamia terveyshaittoja, terveyspalveluiden käyttöä ja jopa kuolemia.