Lahdessa on varmistettu useita lintuinfluenssatartuntoja sairastuneilla ja kuolleilla linnuilla. Ankkurin satamassa sijaitsevalta aallonmurtajalta kerättiin heinäkuun lopussa kuolleita lokkeja, joiden määrä oli jo aiempaa vähäisempi. Aallonmurtajalla pesivistä naurulokeista alueella on enää vähän lokkeja jäljellä syysmuuton ja epidemian jäljiltä.
Perjantaina 21.7. varmistui lintuinfluenssa myös yhdellä kanadanhanhella ja yhdellä silkkiuikulla, joista oli lähetetty näytteet Ruokavirastoon. Ruokavirasto suosittelee siipikarjan pitämistä sisätiloissa, lisäksi se on laajentanut lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä Päijät-Hämeeseen 25.7.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on myös päivittänyt suosituksiaan ihmisten lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi. Lisäksi THL painottaa turkistarhojen terveysturvallisuuden parantamista tiedotteessaan 4.8.
Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, eikä Lahden seudulla ole todettu yhtään ihmiseen levinnyttä lintuinfluenssaa. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen tai kuolleeseen lintuun tai sen eritteisiin.
Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea ja lapsia tai lemmikkejä ei tule päästää kuolleiden lintujen tai lintujen ulosteen lähelle.
Ihmisillä lintuinfluenssavirukset voivat aiheuttaa lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, mutta osa lintuinfluenssaviruksista voi aiheuttaa myös vakavia infektioita. Tartuntaa epäilevän ei pidä hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon, vaan ottaa ensin puhelimitse yhteyttä joko Päivystysapuun numeroon 116117 tai omaan sote-keskukseen.
THL on yhdessä Ruokaviraston kanssa myös arvioinut lintuinfluenssaepidemian aiheuttamaa riskiä metsästyksessä, jotta tartuntariskit linnuista ja muista eläimistä ihmisiin ja koiriin voidaan minimoida.
Paras tapa suojautua on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja suojautua eläinten eritteiltä.
Riskianalyysi on luettavissa THL:n verkkosivuilta. Ruokavirastolla verkkosivuilta löytyy lisää ohjeita, miten välttää tartuntoja metsästäessä ja estää lintuinfluenssan leviämistä. Ruokavirasto on myös aloittanut syyskuun alussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraavat tilannetta ja tiedottavat lisää tarpeen mukaan.
Lisää tietoa lintuinfluenssasta THL:n verkkosivuilta.
THL:n toimenpideohje ihmisen lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi
THL päivitti toimenpideohjettaan 25.7.2023
Lue myös Lahden kaupungin tiedote: Lintuinfluenssaa Lahdessa – Lahti.
In english: http://Bird flu cases confirmed in gulls – avoid touching dead birds in the Ankkuri area
Tätä tiedotetta on päivitetty 28.8.2023.
Alkoholin riski- ja ongelmakäyttö on lisääntynyt Päijät-Hämeessä etenkin miehillä. Lääkkeeksi tarjotaan ammattilaisten keskusteluapua eli mini-interventiota.
Runsaasti alkoholia käyttävillä on tunnetusti kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin mukaan alkoholista aiheutuvat kuolemat ja maksasairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina. THL arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta alkoholilain kokonaisuudistuksen vaikutuksia alkoholin saatavuuteen, kulutukseen ja haittoihin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella alkoholia humalahakuisesti käyttävien osuus oli kaksi vuotta sitten koko maan keskiarvoa korkeampi. Alkoholin riskikäyttäjiä alueella oli yhteensä 33,2 prosenttia, mikä on yli kaksi prosenttia enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Myös alkoholikuolleisuus oli muuta maata korkeampi, ja ikähaarukassa 25–80 vuotta menetettiin elinvuosia enemmän kuin koko maassa yhteensä.
Työkaluna riskitesti
Alkoholiperäisten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisyssä riskikäytön varhainen havaitseminen on tärkeää. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä kolmeen kysymykseen perustuva, tehokkaaksi työkaluksi todettu Audit-C-riskitesti, jonka avulla kartoitetaan juomisen toistuvuutta, juomien määrää ja humalajuomista. Riskipisteiden ylittyessä ammattilainen ottaa alkoholin liiallisen käytön puheeksi, motivoi asiakasta muutokseen ja seuraa sen edistymistä.
Vuosien 2020–2022 tuloksia vertailtaessa havaittiin, että alkoholin riskikäyttäjien määrä lisääntyy vuosi vuodelta erityisesti miesten kohdalla sekä osassa naistenkin ikäluokkia. Seulontojen kattavuus ja lyhytneuvonta sen sijaan ovat laskusuunnassa, mikä merkitsee sitä, että alkoholin riskikäyttö otetaan yhä harvemmin puheeksi ja siten sen hyötyvaikutukset jäävät aiempaa heikommiksi.
Lyhytneuvonnalla eli mini-interventiolla tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollossa tapahtuvaa alkoholin riskikuluttajan neuvontaa. Sen avulla hoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu sosiaalihuollon ammattilainen pyrkii tukemaan potilasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja.
Huolen alkoholin käytöstä voi ottaa puheeksi millä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon käynnillä. Toimintamalli on käytössä yhteensä 149 hyvinvointialueen toimipisteessä.
Ei vain yksityisasia
Alkoholin käyttö ei ole vain yksityisasia. Vanhemman liiallinen alkoholin käyttö on usein vakava riski lapsen kehitykselle ja terveydelle. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsista ja nuorista koki, että vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö oli aiheuttanut haittaa. Lukemat olivat tässäkin muun Suomen keskiarvoa korkeampia.
Alkoholin riskikäytön puheeksi ottaminen tukee asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Samalla sillä on vaikutusta koko perheympäristön hyvinvointiin.
Kuluvalle vuodelle Audit-C-johtoryhmä asetti tavoitteeksi sen, että koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tasolla seulojen kattavuus nousee 10 prosenttia ja mini-interventioiden toteuttaminen 60 prosenttia. Vuonna 2022 alkoholin riskikäyttöä seulottiin lähes 10 000 kertaa. Lyhytneuvontaa sai 43 prosenttia riskikäyttäjiksi todetuista.
Terveydenhuollossa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että ainakin joka kymmenes hyötyy saamastaan lyhytneuvonnasta, ja sen tehon arvioidaan säilyvän jopa 1–2 vuotta. Seulonnat ja lyhytneuvonta vähentävät siis alkoholin riskikäyttäjien määrää ja riskikäytöstä johtuvia, erityisesti varsinaisten alkoholisairauksien aiheuttamia terveyshaittoja, terveyspalveluiden käyttöä ja jopa kuolemia.