Dosentti ja ympäristöterveyden asiantuntija Matilda van den Bosch tietää, miten tärkeitä kaupunkien viheralueet ovat ihmisen terveydelle ja samalla koko ekosysteemille. Hän on taustaltaan sekä lääketieteen tohtori että maisemasuunnittelusta väitellyt tutkija, joka oli yksi pääpuhujista People and Planet -konferenssissa Lahdessa helmikuun puolivälissä.

– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että puut vähentävät ilmastonmuutoksen kuormaa, ja kasvillisuus tuottaa hyödyllisiä mikrobeja ihmisten elimistölle. Myös mielenterveys hyötyy vihreydestä.

van den Bosch nosti esiin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman, jonka mukaan noin 60 prosenttia Euroopan asukkaista elää ilman riittävää mahdollisuutta päästä luontoon. Jos viheralueita lisättäisiin suositusten mukaisesti, se voisi vähentää ennenaikaisia kuolemia jopa 43 prosentilla.

– Tilanne on vielä huomattavasti pahempi globaalin etelän suurkaupungeissa, joissa rakentamispaine on kova. Siellä tehdään nyt samoja virheitä kuin meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa aiemmin, kun luonto raivataan rakentamisen tieltä.

Kimmokkeen ympäristöajatteluun van den Bosch sai opiskellessaan lääkäriksi Ruotsin Lundissa. Hän ei viihtynyt jättimäisessä yliopistosairaalassa, koska sen urbaanissa ympäristössä ei ollut mitään kosketusta luontoon. Ympäristön ja terveyden suhde ei myöskään noussut esiin opinnoissa.

Sattumalta hän huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston projektista tutkia tuotantometsien ja luonnonmetsien merkitystä ihmisille. Yliopiston luonnonläheinen opiskeluympäristö houkutteli, joten hän päätti vaihtaa alaa.

­– Olen kotoisin maalta, jossa luonto oli lähellä. Hain opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska halusin oppia lisää siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Uskon, että nykyisessä työssäni kaupunkiluonnon tutkijana hyödytän ihmisten terveyttä enemmän kuin olisin tehnyt pelkästään lääkärinä.

Satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin

People and Planet -konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja ihmisten ja ekosysteemin terveyden edistämiseksi. van den Bosch asuu ja työskentelee pääosin Barcelonassa, jossa hän on päässyt seuramaan, kuinka puiden istuttaminen ja kävelyalueiden lisääminen ovat lisänneet viihtyvyyttä ja vähentäneet kuumuutta ja liikenteen päästöjä.

– Muutokseen tarvittiin poliittista tahtoa, mutta julkisen ja yksityisen talouden intressit kilpailevat etenkin kriisiaikoina. Me tutkijat pyrimme kuitenkin kertomaan, että satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin.

Tutkittua tietoa on vaikea saada osaksi päätöksentekoprosesseja, joissa mielellään etsitään nopeita ja helppoja ratkaisuja, usein teknologian avulla. Eri osapuolet eivät myöskään puhu samaa kieltä. Vallalla on kriisipuhe, joka nostaa esiin ”villin luonnon” vaaroja.

– Jos korostetaan sitä, että puissa kiipeily on vaarallista tai niistä voi pudota oksia, päädytään kaatamaan puut puistoista, van den Bosch kertoo ääriesimerkin.

Vihreämmän ympäristön eduista on viime aikoina kerrottu Ecosystem Services eli ekosysteemipalvelut-käsitteen kautta. Sen suoria vaikutuksia ovat muun muassa viileämpi kaupunkiympäristö kuumina päivinä, parempi hulevesien ja myrskyjen hallinta, terveelliset mikrobit ja päästöjen hallinta.

Välilliset terveysvaikutukset syntyvät muun muassa ympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista, sosiaalisista kontakteista ja stressinhallinnasta. Kaikki ekosysteemipalvelut yhdessä vähentävät tutkitusti masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, diabetesta, astmaa ja syöpiä ja niiden hoitoon käytettyjä kustannuksia. Vastavuoroisesti ne lisäävät henkistä hyvinvointia, onnellisuutta, henkistä ja muistikapasiteettia ja hyvää yöunta.

van den Bosch kiittää ratkaisuja, joissa luontoa on tuotu koulujen ja päiväkotien pihoille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Toisaalta hän on huolissaan segregaatiosta eli alueellisesta eriytymisestä, jossa ihmisryhmiä taustansa perusteella kasautuu taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paremmille ja huonommille alueille.

– Koronapandemia oli valtava ihmiskoe, jonka häviäjiä olivat ihmiset, joilla ei ollut pääsyä viheralueille. Tulevaisuuden poikkeustilanteiden varalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia heillekin, jotka eivät voi omin avuin päästä kansallispuiston tai metsän reunaan.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millainen ympäristö parhaiten hyödyttää ihmisten terveyttä. Luonnonmetsät on useissa tutkimuksissa havaittu parhaiksi sekä koko ekosysteemin että ihmisten kannalta. Toisaalta osa ihmisistä jopa pelkää liian ”villiä” ympäristöä eikä siksi halua sinne mennä.

– Joskus on järkevää perustaa puistoon nurmikko, jos se edistää liikkumista ja ulkoilua. Jopa vihreän maiseman näkeminen ikkunasta tai kuvista edistää henkistä hyvinvointia.

Teksti: Ina Ruokolainen