Nuori tyttö nukkuu pää tyynyllä.

Päijäthämäläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten nukkumisen määrä on viime vuosina kehittynyt aiempaa parempaan suuntaan. Arkisin alle kahdeksan tuntia nukkuvien nuorten määrä on vähentynyt merkittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa vuonna 2023 kuvaavasta raportista, jonka taustalähteinä ovat kouluterveyskysely ja Terve Suomi 2022–2023 -tutkimukset.

– Riittävällä unella on tärkeä merkitys nuoren fyysisen ja psyykkisen levon ja kehon palautumisen kannalta. Unen aikana aivot puhdistautuvat päivällä syntyneistä ”kuona-aineista” ja palautuvat päivän virikkeistä. Uni tukee muistia, mieleen painamista ja uuden oppimista, asiantuntijahoitaja ja uniohjaaja Paula Ahonen kertoo.

Hyvinvointialueella ollaan panostamassa uniohjaukseen kouluttamalla hoitajia uniohjaajiksi ja uniterapeuteiksi.

Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista aiempaa useampi nuori on raitis ja aiempaa harvempi tupakoi.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä kaikki asiat nuorten käyttäytymiseen lopulta vaikuttavat. Osa voi olla kodin ja ammattilaisten tekemää kasvatustyötä. Osa mahdollisesti sitä, mitä somevaikuttajat tekevät ja millaisia tapoja kaveriporukoissa nousee pintaan, hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara kertoo.

Raportista käy ilmi myös, että alueen aikuiset liikkuvat enemmän terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Sukupuoli näkyy hyvinvoinnin kokemuksissa

Huolenaiheina raportti nostaa esille nuorten mielenterveyshaasteiden lisääntymisen ja sähkötupakan ja nikotiinipussien käytön kasvun.

Nuorten kohdalla hyvinvoinnin kokemuksissa on sukupuolten välisiä eroja.

– Aiemmin ei ole noussut niin vahvasti näkyville se, että meillä on oikeasti erilaiset huolet pojista ja tytöistä ja siitä, miten heidän hyvinvointinsa rakentuu, Heli Lehtovaara sanoo.

Tyttöjen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti ahdistuskokemukset, sosiaalinen media ja seksuaalisen häirinnän uhka. Pojissa huolestuttavat tupakkatuotteiden käytön lisäksi humalajuominen ja fyysisen väkivallan uhka.

– Se saa pohtimaan, miten voimme palveluissa olla tarpeeksi sensitiivisiä siihen, että uskallamme tunnistaa sukupuolen vaikutuksen hyvinvoinnin kokemukseen.

Raportti osoittaa lisäksi, että Päijät-Hämeessä kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue tekevät hyvää yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vuosittain järjestetään muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelu ja jaetaan järjestöavustuksia.

Aluevaltuusto sai hyvinvointiraportin tiedokseen kokouksessaan 10. kesäkuuta.

Tilinpäätökselle hyväksyntä

Samassa kokouksessa aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Tilikauden alijäämäksi muodostui noin 45,5 miljoonaa euroa.

Keskustelua käytiin talousarvion valmisteluprosessissa tapahtuneesta muotovirheestä, jossa tarkastuslautakuntaa ei oltu kuultu oikeassa järjestyksessä. Tapahtuneella ei kuitenkaan ollut tarkastuslautakunnan talousarvioon euromääräistä vaikutusta eikä tilinpäätös sisällä virheitä.

Jos mökillä tai lomamatkalla vatsavaivat tai flunssaoireet yllättävät, Päijät-Sote–sovelluksella saa nopeasti yhteyden digiklinikalle terveydenhoidon tiimiin ja tarvittaessa reseptin missä ikinä liikkuukin. Lomasuunnitelmia ei siis tarvitse laittaa kokonaan uusiksi sairastumisen vuoksi.  

Sovelluksella saa apua ja neuvoja julkisesta terveydenhoidosta moniin oireisiin ilman ajanvarausta ja ilman fyysistä tutkimusta. Nopeasti ja kätevästi sovelluksella hoituvia lomailijan tyypillisiä terveyspulmia ovat flunssa- ja allergiaoireet, vatsavaivat, hyönteisten pistot, iho-oireet ja silmätulehdus.  

Asiat hoituvat sovelluksella usein huomattavasti nopeammin kuin asioimalla sote-keskuksessa. Samalla hoitohenkilökunnan aikaa säästyy asiakkaille, joiden oireet vaativat vastaanotolla tapahtuvaa tutkimusta tai hoitoa. 

Sovelluksella voi asioida myös lapsen puolesta, mikä helpottaa erityisesti perheellisten lomailua. 

Sovelluksesta löytyy myös muita käteviä toimintoja. Sovelluksesta voi tarkistaa varatut ajat ja aikoja voi myös perua suoraan sovelluksella. Lisäksi sovelluksesta näkee laboratoriotulokset ja omat hoitokertomukset.   

Palvelua joka päivä 

Sovelluksella voi asioida silloin kuin itselle parhaiten sopii, sillä digitaalinen hoitotiimi palvelee vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi kiireettömiä viestejä voi lähettää hoitotiimille milloin tahansa. Päijät-Hämeessä vakituisesti asuva voi olla huoletta tien päällä ja palvelu kulkee mukana.  

Maksuttoman sovelluksen voi ladata puhelimeensa omasta sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös tietokoneella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi. 

Lisää tietoa sovelluksesta ja sen käyttöönotosta saa sivuiltamme paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus/ 

Kolme hyvää syytä sovelluksen käyttöön 

1. Helppo pääsy terveyspalveluihin: Sovellus mahdollistaa helpon ja nopean yhteyden terveydenhuollon ammattilaisiin. Lomalaisena voit hyödyntää sovellusta saadaksesi arvioita terveysongelmista, reseptejä lääkkeille tai asiantuntijan neuvoja. 

2. Joustavuus ja ajan säästö: Sovellus tarjoaa joustavuutta, koska voit saada apua ja neuvontaa milloin tahansa ja mistä tahansa. Säästät aikaa, koska sinun ei tarvitse odottaa lääkäriaikoja tai matkustaa vastaanotolle. Voit hoitaa terveysasioita kätevästi omalta kotisohvaltasi tai missä tahansa oletkin lomalla. 

3. Mahdollisuus etädiagnoosiin: Sovelluksen avulla voit usein saada diagnoosin, jos sinulla on jokin terveysongelma. Terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida tilannettasi verkkokyselyn, kuvien tai videoiden avulla ja antaa sinulle diagnoosin ja hoito-ohjeet. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti helmikuun kokouksessaan käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin lautakunnan oikaisukelpoisten päätösten osalta.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta toteaa, että on tarkoituksenmukaista käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ensimmäisenä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimielimenä, koska lautakunta toimii hyvinvointialueesta annetun lain mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona.

Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on onnistunut. Hyvinvointialueella tehtävät päätökset ovat usein varsin laajoja ja vaikuttavat alueen asukkaisiin ja alueen talouteen. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia voidaan tehdä esimerkiksi asukkaiden, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä taloudellisten vaikutuksien näkökulmasta.

Ennakkoarviointi tukee valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden työtä sekä hyvinvointialueen asukkaiden osallisuutta. Päättäjien tulee arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä.

Ennakkoarvioinnin kautta päätöksien arvioidaan olevan myös vaikuttavampia ja vahvemmin perusteltuja. Päätösten ennakkoarviointi tukee hyvinvointialueen työtä muun muassa vahvistamalla toimialojen välistä yhteistyötä ja dialogia. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen hyvinvointialueella edesauttaa myös hahmottamaan tulevaa.  

Vaikutusten arviointi on myös lakisääteistä

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä todetaan, että hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Myös tasa-arvolaki velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää arvioimaan lapsen etua lapsia koskevassa päätöksenteossa.

Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia. Arviointi käynnistyy suunnittelemalla arvion eteneminen, aikataulu ja vastuut. Ennakkoarvioinnin tekee esittelijä tai asian valmistelija, joka konsultoi asian sisältöasiantuntijaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta aloittaa ennakkoarvioinnit maaliskuun kokouksesta lähtien.

Hyödyllisiä linkkejä:

Ennakkoarviointi/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan pöytäkirja 2.2.2023

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.

Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.

Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.

– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.

– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.

Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.

Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.

– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.

Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.

– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.

Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.

Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263