Hihitellen sain itseni kiinni ajatuksesta, että aktiivinen päivittäinen juoksu oikeuttaisi minut syömään epäterveellisesti, sillä ”terve ruoka ei riitä tasoittamaan kalorivajetta”.

Ajatukseni ovat myös sitä mieltä, että ”olen geneettisesti huono nukkuja”, vaikkakin todistin väitteeni itselleni vääräksi tekemällä totaali- kofeiinilakon ja nukkumalla paremmin kuin koko elinikäni aikana. Ajatusteni mukaan myöskään älylaitteiden sininen valo tai some eivät vaikuta vireyteeni tai tapaani hahmottaa maailmaa, vaan olen ”tilanteen päällä”. Väsymyksen painaessa kuulen pään sisäisen vienon kehotuksen tehdä vielä enemmän. ”Hoidan ensin tämän projektin”. Niinpä juu. Tämän olen kuullut sekä itseni, että asiakkaideni suusta.

Tietoa stressin, kiireen ja elintapojen merkityksestä terveydellemme on enemmän kuin koskaan. Stressi on tutkitusti riski hyvinvoinnillemme ja sen tiedetään altistavan erilaisille elintapasairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille. Tiedosta huolimatta, päivä toisensa jälkeen valvomme liian myöhään, syömme epäterveellisesti, emmekä lepää tarpeeksi.

Mieli vastustaa muutosta, vaikka tietää, että tuttu toimintatapa on sama, kuin ajaisi päin kalliota.

Ihmisellä on päivän aikana tuhansia ajatuksia. Ajatuksemme vaikuttavat siihen, mihin tartumme, mitä vältämme, miten asiat koemme. Näin muodostuvat myös omat elämän valuvikamme, ja selitykset sille, miksi elämää tulisi edelleen jatkaa kuten ennen, vaikka terveys reistailee. Mieli vastustaa muutosta, vaikkakin tietää, että tuttu toimintatapa on sama, kuin ajaisi päin kalliota.

En ole yli 20-vuotisen soteurani aikana tavannut kuin kaksi ihmistä, kenellä omat elämäntavat ovat olleet viimeisen päälle mintissä. Ihmiselle on tyypillistä mennä mielihyvän mukaan. Toisaalta tyypillistä ja kulttuurisestikin suotavaa on myös ”mennä läpi harmaan kiven”, kohti tavoitetta ja pysähtymättä aidosti kuuntelemaan, miltä tuntuu.

Kun kilometrejä matkalla kertyy, huomaa, että valuviat alkavat painaa. Silloin herää halu pysähtyä ja tarkastella mitä peilistä löytyy. Olenko oikeasti tilanteen päällä, vai selittelenkö itselleni? Voiko pienillä muutoksilla olla merkitystä terveydelleni? Miksi selittelen ja oikeutan itselleni jotakin asioita?

Oman käyttäytymisen ja terveystottumusten vaikutuksia on vaikea havainnoida, sillä muutos ei näy hetkessä, päivissä tai kuukausissa. Terveyspsykologina tuen ihmisten käyttäytymisen muutosta kohti parempaa terveyttä. Ei ole tavatonta, että vastaanotollani havahdutaan siihen, että oikeastaan viimeiset 30 vuotta on painettu kaasu pohjassa, ja nyt olosuhteiden pakosta on opeteltava uudenlaisia tapoja elää.

Kun valuviat nousevat esiin ja tilanteen muuttamiseksi on tehtävä isompia korjauksia, lähdetään ottamaan ensiaskeleita muutokseen. Useimmiten muutoksen tekemiseen kaivataan armollisuutta, malttia ja toisen ihmisen kannustusta.

En tiedä kauniimpaa tai palkitsevampaa näkyä kuin onnistuneita muutoksia tehneen ihmisen hehku. Ponnistelu toi parempaa, kuin mitä tiesi ennen olevan. Tuntee olevansa laivansa kapteeni, ei matkustaja.

Toivon, että voidaksesi paremmin, kokeilisit näitä asioita:

Viihdytä itseäsi ajatuksillasi

Varaa hetki aikaa sille, että tarkkailet, tai jopa kirjoitat ajatuksiasi. Miten ne sinua kannustavat vastustamaan muutosta, moittivat tai toisaalta tuovat ymmärrystä ja apua. Voit yllättyä, oivaltaa jotakin tai vähintään saada hyvät naurut.

Hommaa pirulle väittelykumppani

Mikäli sisäinen äänesi on moittiva ja piiskaava, ota mukaan ”enkeli” olkapäällesi. Dialogi siitä, että asiat voi nähdä myös toisin, luo muutokselle edellytyksiä.

Tee pieni tietoinen muutos arkeen

Älä lähde tavoittelemaan maratonia, uutta ammattia ja kolmea eri harrastusta kilpatasolla samanaikaisesti. Muutos kantaa, kun sen ensimmäinen askel on pieni, tietoinen, ajatuksella valittu sekä toistoja arjessa kertyy päivittäin. Riittävänä voi olla terveellinen iltapala, se että päivittäin pysähtyy viideksi minuutiksi kuuntelemaan mitä itselle kuuluu tai että päivän päätteeksi muistelee niitä asioita, jotka olivat mukavia tai kiitollisuutta herättäviä.

Inspiroidu muista ja inspiroi muita

Sen tien mitä käyt läpi nyt, muut ovat voineet jo kulkea. Mene seuraan, joka saa sinut ajattelemaan eri tavoin. Seuraan, joka saa nauramaan ja ilon tuikkimaan silmiin, oppimaan uutta ja näkemään elämään uusin silmin. Tarjoa samoja elämyksiä muille.

Roomaakaan ei saatu valmiiksi päivässä

Valmiiksi et suurella todennäköisyydellä tule koskaan. Anna anteeksi itsellesi repsahdukset ja sivuraiteet, jonne ajatuksemme meidät toisinaan vievät. Ja yritä uudelleen.

Mikäli joku vielä tässä vaiheessa väittää olevansa ajatustensa herra, väitän että hän valehtelee itselleen. Itsekin sain äskettäin teiniltä palautteen pienen virneen kera: ”Oot ollut ehkä 16 tuntia lomalla, ja nyt sit jo läppäri sylissä”. Näin se terveyspsykologikin joskus ajautuu kapteenin hommista matkustajaksi.

Muutoksen tueksi:

Anniina Virtanen. Psykologinen palautuminen.2022. Tuuma-kustannus.

Anu Tevanlinna. Muutos mielessä, kohti omannäköistä elämää. 2022. Ateena kustannus oy.

Arto Pietikäinen Joustava mieli – Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta.2023. Kustannus oy Duodecim.

Karita Palomäki, Juha Siira. Kehon viisaat viestit. Kuuntele, tiedosta ja voi paremmin.2022. Kirjapaja.

Pekka Tölli. Minä näen sinut – Arvostuksen psykologiaa. 2024.Tammi.

www.mielenterveystalo.fi

Päijäthämäläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten nukkumisen määrä on viime vuosina kehittynyt aiempaa parempaan suuntaan. Arkisin alle kahdeksan tuntia nukkuvien nuorten määrä on vähentynyt merkittävästi.

Tiedot käyvät ilmi Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilaa vuonna 2023 kuvaavasta raportista, jonka taustalähteinä ovat kouluterveyskysely ja Terve Suomi 2022–2023 -tutkimukset.

– Riittävällä unella on tärkeä merkitys nuoren fyysisen ja psyykkisen levon ja kehon palautumisen kannalta. Unen aikana aivot puhdistautuvat päivällä syntyneistä ”kuona-aineista” ja palautuvat päivän virikkeistä. Uni tukee muistia, mieleen painamista ja uuden oppimista, asiantuntijahoitaja ja uniohjaaja Paula Ahonen kertoo.

Hyvinvointialueella ollaan panostamassa uniohjaukseen kouluttamalla hoitajia uniohjaajiksi ja uniterapeuteiksi.

Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista aiempaa useampi nuori on raitis ja aiempaa harvempi tupakoi.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitkä kaikki asiat nuorten käyttäytymiseen lopulta vaikuttavat. Osa voi olla kodin ja ammattilaisten tekemää kasvatustyötä. Osa mahdollisesti sitä, mitä somevaikuttajat tekevät ja millaisia tapoja kaveriporukoissa nousee pintaan, hyvinvointikoordinaattori Heli Lehtovaara kertoo.

Raportista käy ilmi myös, että alueen aikuiset liikkuvat enemmän terveysliikuntasuositusten mukaisesti.

Sukupuoli näkyy hyvinvoinnin kokemuksissa

Huolenaiheina raportti nostaa esille nuorten mielenterveyshaasteiden lisääntymisen ja sähkötupakan ja nikotiinipussien käytön kasvun.

Nuorten kohdalla hyvinvoinnin kokemuksissa on sukupuolten välisiä eroja.

– Aiemmin ei ole noussut niin vahvasti näkyville se, että meillä on oikeasti erilaiset huolet pojista ja tytöistä ja siitä, miten heidän hyvinvointinsa rakentuu, Heli Lehtovaara sanoo.

Tyttöjen hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti ahdistuskokemukset, sosiaalinen media ja seksuaalisen häirinnän uhka. Pojissa huolestuttavat tupakkatuotteiden käytön lisäksi humalajuominen ja fyysisen väkivallan uhka.

– Se saa pohtimaan, miten voimme palveluissa olla tarpeeksi sensitiivisiä siihen, että uskallamme tunnistaa sukupuolen vaikutuksen hyvinvoinnin kokemukseen.

Raportti osoittaa lisäksi, että Päijät-Hämeessä kunnat, järjestöt ja hyvinvointialue tekevät hyvää yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Vuosittain järjestetään muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelu ja jaetaan järjestöavustuksia.

Aluevaltuusto sai hyvinvointiraportin tiedokseen kokouksessaan 10. kesäkuuta.

Tilinpäätökselle hyväksyntä

Samassa kokouksessa aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Tilikauden alijäämäksi muodostui noin 45,5 miljoonaa euroa.

Keskustelua käytiin talousarvion valmisteluprosessissa tapahtuneesta muotovirheestä, jossa tarkastuslautakuntaa ei oltu kuultu oikeassa järjestyksessä. Tapahtuneella ei kuitenkaan ollut tarkastuslautakunnan talousarvioon euromääräistä vaikutusta eikä tilinpäätös sisällä virheitä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta päätti helmikuun kokouksessaan käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin lautakunnan oikaisukelpoisten päätösten osalta.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta toteaa, että on tarkoituksenmukaista käynnistää päätösten vaikutusten ennakkoarviointi ensimmäisenä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimielimenä, koska lautakunta toimii hyvinvointialueesta annetun lain mukaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahona.

Hyvinvointialueen on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on onnistunut. Hyvinvointialueella tehtävät päätökset ovat usein varsin laajoja ja vaikuttavat alueen asukkaisiin ja alueen talouteen. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointia voidaan tehdä esimerkiksi asukkaiden, ympäristön, organisaation ja henkilöstön sekä taloudellisten vaikutuksien näkökulmasta.

Ennakkoarviointi tukee valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden työtä sekä hyvinvointialueen asukkaiden osallisuutta. Päättäjien tulee arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä.

Ennakkoarvioinnin kautta päätöksien arvioidaan olevan myös vaikuttavampia ja vahvemmin perusteltuja. Päätösten ennakkoarviointi tukee hyvinvointialueen työtä muun muassa vahvistamalla toimialojen välistä yhteistyötä ja dialogia. Erilaisten vaihtoehtojen käsittely ja vaikutusten jäsentäminen hyvinvointialueella edesauttaa myös hahmottamaan tulevaa.  

Vaikutusten arviointi on myös lakisääteistä

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä todetaan, että hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Myös tasa-arvolaki velvoittaa arvioimaan ennalta päätösten sukupuolivaikutuksia ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää arvioimaan lapsen etua lapsia koskevassa päätöksenteossa.

Vaikutusten ennakkoarviointi tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia. Arviointi käynnistyy suunnittelemalla arvion eteneminen, aikataulu ja vastuut. Ennakkoarvioinnin tekee esittelijä tai asian valmistelija, joka konsultoi asian sisältöasiantuntijaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta aloittaa ennakkoarvioinnit maaliskuun kokouksesta lähtien.

Hyödyllisiä linkkejä:

Ennakkoarviointi/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan pöytäkirja 2.2.2023

Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.

Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.

Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.

– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.

– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.

Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.

Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.

– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.

Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.

– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.

Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.

Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263