Hyvinvointialue pyrkii ensi vuonna lievästi ylijäämäiseen tulokseen. Tämä ei kuitenkaan riitä kattamaan aiempien vuosien alijäämää. Lisäksi tavoite on erittäin haasteellinen huomioiden palvelutarpeen kasvun ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet. Etenkin ostopalveluihin kohdistuvat hinnankorotuspaineet ovat mittavia. Kuluvan vuoden tuloksen ennustetaan olevan noin 62 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kustannus- ja ansiotasojen korotukset vaikuttavat tulevinakin vuosina hyvinvointialueiden toiminnan tuottoihin ja kuluihin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tuore suunnitelma huomioi valtion julkisen talouden suunnitelman mukaiset muutokset ja erilaisia talouden tasapainotustoimia 17,5 miljoonan edestä sekä kehittämishankkeista ja toimitilojen käytön tehostamisesta tulevia säästöjä.
– Säästöohjelma on toteutunut hyvin, mutta vuotoa on syntynyt muualta kuten palvelujen ostoista ja henkilöstökuluista. Olemme pyrkineet vähentämään kalliin vuokratyövoiman käyttöä ja työntekijöiden erilliskorvauksia. Inflaation vaikutukset ja sote-alan kallis palkkaratkaisu ovat silti kasvattaneet kulujamme suhteessa enemmän kuin valtion rahoitus on lisääntynyt, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kertoi mediatilaisuudessa viime maanantaina.
Tavoitteena on saavuttaa tulojen ja menojen tasapaino viimeistään 2026. Valtion rahoitusta hyvinvointialueille korotetaan vuosittain niin, että 2030 se perustuu täysin alueen asukkaiden laskennalliseen palvelujen tarpeeseen. Päijät-Hämeen rahoitus jää siirtymäkauden jälkeen pysyvästi 11,5 miljoonaa pienemmäksi kuin todellinen laskettu tarve olisi.
Lopulliset säästötoimet täsmentyvät hyvinvointialueen talousarvion valmistelun yhteydessä. Tähän vaikuttaa lisäksi valtion syyskuun loppupuolella julkaisema aluekohtainen tarkennettu rahoituslaskelma.