Päijät-Hämeen hyvinvointialue kokeilee todennäköisesti maan ensimmäisenä hyvinvointialueena ilmiöpohjaista budjetointia ensi vuodelle. Ilmiöpohjainen budjetointi pyrkii vastaamaan sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea yksittäisen organisaation tai hallinnonalan omin toimin tai voimin. Yhtenä esimerkkinä voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet.

Ilmiötä on tarkasteltava pidemmällä aikajänteellä, koska vaikkapa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmia ei ole mahdollista ratkaista yhden talousarviovuoden aikana. Onnistuessaan ilmiöpohjainen budjetointi vähentää inhimillistä kärsimystä, antaa paremman kuvan valitun ilmiön kokonaiskustannuksista ja tehostaa varojen käytön vaikuttavuutta.

Ilmiöpohjaisen budjetoinnin mahdollista kohdetta sekä ensi vuoden talousarvion valmistelua käsitellään torstaina ja perjantaina hyvinvointialueen aluevaltuuston seminaarissa Lappeenrannassa.

Tavoitteena nollatulos

Päijät-Hämeen hyvinvointialue tavoittelee ensi vuodelle nollatulosta eli talousarviota ilman alijäämää. Tavoite on äärimmäisen vaativa, kun huomioidaan asukkaiden palvelutarpeen kasvu, lakisääteiset tehtävä- ja mitoituslisäykset sekä ostopalveluiden hintoihin ja palkkoihin kohdistuvat korotuspaineet.

Työntekijätarvetta lisäävät muutokset kiristävät tilannetta entisestään, koska sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen työntekijöistä on maanlaajuinen pula jo nyt.

– Päijät-Häme lähtee ensi vuoteen paremmista asetelmista kuin moni muu hyvinvointialue, mutta meillä on suhteessa muita vähemmän rahaa käytettävissä kansalaisten palveluihin. Nollatulos on näissä oloissa kova tavoite, mutta valmiiksi alijäämäistä talousarviota ei kannata valmistella. Se vain siirtää ongelmat ajassa eteenpäin, kun alijäämä on katettava tulevien vuosien rahoituksesta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.

Työntekijäpulaan etsittävä ratkaisuja

Koska lakisääteiset palvelut on taattava, tiukka talous merkitsee, ettei mitään uusia palveluita ole mahdollista tuoda valikoimaan, vaan jostakin ei-välttämättömästä on jopa tingittävä. Työntekijäpulaan on etsittävä ratkaisuja kaikin keinoin, lähtien koko toimialan houkuttelevuuden parantamisesta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tuore, laajamittainen henkilöstöohjelma tähtää työntekijöiden saatavuuden parantamiseen ja olemassa olevan henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseen.

– Totuus on, että sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja laatu ovat kärsineet pitkittyneen koronatilanteen, sodan ja työntekijäpulan vuoksi. Hyvinvointialueuudistus ei ole tähän syypää, mutta alueet ovat saaneet tämän tilanteen perinnöksi, ja niiden on nyt nämä ongelmat selätettävä. Uusien velvoitteiden sijaan toivomme alueille työrauhaa jo tehtyjen muutosten toteuttamiseen ja käytäntöön viemiseen, Virolainen kiteyttää.

Seminaari jatkuu työpajoissa

Aluevaltuuston seminaari jatkuu perjantaina työpajatyöskentelyllä, jossa hyvinvointialueen toimialat käyvät läpi toimintaansa kohdistuvia muutos- ja rahoitustarpeita.

Hyvinvointialueella talousarviota valmistellaan ainutlaatuisen laajassa yhteistyössä edeltäviin organisaatioihin nähden, ja aluevaltuustolla sekä poliittisilla toimielimillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin rahaa käytetään.

– Tämä on aluevaltuustolle ensimmäinen kerta, kun teemme yhteisen hyvinvointialueen talousarviota. Seminaari on siitäkin näkökulmasta tärkeä, että valtuutetuille muodostuu ajantasainen käsitys, missä talousarvion suurimmat kipukohdat ovat. Yhdessä voimme sitten etsiä niihin ratkaisuja, aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari toteaa.

Demokratia ja osallisuus näkyvät tänä vuonna vahvasti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvion laadinnassa. Hyvinvointialueen päättäjät ja toimielimet tekevät valmistelua yhdessä viranhaltijoiden kanssa. Eri toimielimet käsittelevät talousarvioesityksen, ja aluehallitus pyytää niiltä lausuntoja siitä.

– Hyvinvointialueen talousarvio laaditaan nyt ensimmäistä kertaa kaikkien toimi- ja vaikuttamistoimielinten ollessa käynnissä. Muutos kuntayhtymän aikaan on merkittävä, kun osallisuus lisääntyy. Prosessi on suunniteltu kattavasti niin, että useat tahot pääsevät kommentoimaan talousarviota ennen sen varsinaista talousarviokäsittelyä, aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen kertoo.

– Hyvinvointialueen talousarvioprosessissa on uutta myös kokeneille kuntapäättäjille, sillä valtionohjaus ja lainsäädäntö vaikuttavat suoraan sen käsittelyyn. Odotan mielenkiinnolla työskentelyn käynnistymistä, Hämäläinen jatkaa.

Rahoituslaskelma huhtikuussa

Valtiovarainministeriön ensimmäinen rahoituslaskelma vuodelle 2024 valmistuu huhtikuun alussa. Huhtikuussa toimialat tekevät talousarvioon muutosesityksensä, jonka jälkeen se etenee aluehallitukseen ja aluevaltuuston seminaariin.

Järjestöneuvottelukunta, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto käsittelevät talousarviota toukokuun kokouksissaan. Asiakas- ja osallisuuslautakunta ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta perehtyvät aiheeseen kesäkuussa, turvallisuuden ja varautumisen lautakunta marraskuussa.

– Uusi hyvinvointialueen malli painottaa entistä enemmän demokraattista valmistelua. Siksi vaikuttamistoimielintenkin huomiointi talousarviota laadittaessa on hyvin perusteltua, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.

Päijät-Hämeessä toimielinten ja päättäjien osallistumisen lisäksi osana talousarvion valmistelua voivat olla esimerkiksi ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin kokeilut.

Aluehallitus käsittelee talousarvion viimeisimmän version marraskuussa. Aluevaltuusto päättää talousarvion hyväksymisestä 18. joulukuuta.

Ilmiöbudjetointi on uudenlainen tapa täydentää perinteistä talousarviota. Parhaimmillaan se parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vastaa eri toimialojen laajalla yhteistyöllä ilmiön synnyttämiin haasteisiin.

– Ilmiöbudjetoinnissa on kyse siitä, että tunnistamme toiminnasta sellaisen kokonaisuuden tai aiheen, joka läpäisee kaikkien meidän toimialojemme palvelutuotannon. Esimerkkinä voisi mainita kestävän kehityksen. Silloin, kun asia tunnistetaan ilmiöksi, toimialalla suunnitellaan sille toimenpiteitä, osoitetaan siihen määrärahaa ja asetetaan mittarit tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Ilmiöbudjetointi siis tehdään toimialoilla osana operatiivisen toiminnan suunnittelua, talousjohtaja Antti Niemi taustoittaa.

Myös demokratiaelimet voivat esittää ilmiöitä huomioitavaksi talousarvion valmistelussa.

Lapset, nuoret ja osallisuus lautakuntien ehdotuksina

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta käsitteli ilmiöbudjetointia kokouksessaan 9. maaliskuuta ja päätti esittää aluehallitukselle ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin ilmiöksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä.

Asiakas- ja osallisuuslautakunta puolestaan päätti kokouksessaan tiistaina 7. maaliskuuta esittää aluehallitukselle, että tarkasteltavaksi ilmiöksi otettaisiin asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Perusteluna lautakunta totesi, että ilmiö kattaa kaikki toimialat, osallisuus koskee kaikkia ja sitä voidaan edistää yhteistyössä myös kuntien kanssa.

Demokratia näkyy talousarviossa

– Ilmiöbudjetoinnin myötä demokraattinen päätöksenteko näkyy entistä paremmin talousarviossa. Budjetointiin tulee sen mukana näkökulmaa myös arvovalinnoista eli asioista, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota, Antti Niemi sanoo.

– Totta kai lakisääteiset palvelut ja toimet täytyy hoitaa, mutta ilmiöbudjetissa voidaan asettaa erillisiä tavoitteita, jotka pitkällä tähtäimellä hyödyttävät koko hyvinvointialueen toimintaa ja maakunnan asukkaita. Ilmiöitä ei tietenkään voi olla kovin monta ja kaikille ei voi luvata kaikkea, mutta on hyvä nyt kokeilla ensin jollain pienellä kokonaisuudella ja katsoa, mitä sillä saavutetaan.

Uutta koko Suomessa

Ilmiöbudjetointi on uutta koko Suomessa. Sen avulla pyritään vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan omin toimin tai voimin. Tällaisia ovat muun muassa hyvinvointi, sosiaalinen epätasa-arvo tai ilmastonmuutos. Ilmiöbudjetointi voi tehostaa myös käytettävissä olevien varojen käyttöä.

Hyvinvointialueen talousarviotavoitteet käsitellään aluehallituksen huhtikuun kokouksessa.