Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi sujui talouden näkökulmasta kohtuullisesti. Hyvinvointialueen vuoden 2023 tulos oli vasta valmistuneiden tilinpäätöstietojen mukaan 45,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloutta rasittivat etenkin palveluiden ja hyödykkeiden isot hintojen nousut, mutta myös sosiaali- ja terveysalan valtakunnalliset palkkaratkaisut. 

Muihin hyvinvointialueisiin nähden Päijät-Häme pärjäsi taloutensa hoidossa verrattain hyvin. Viime vuoden kokonaisalijäämä oli euromääräisesti keskikastia, mutta asukaslukuun suhteutettuna maan neljänneksi pienin. Päijät-Hämeessä on jo pitkään tuotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erittäin kustannustehokkaasti eli edullisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Kokonaiskulut olivat hyvinvointialueiden vertailussa viidenneksi pienimmät asukaslukuun suhteutettuna. 

– Tulos on kelvollinen torjuntavoitto, jonka kanssa voimme elää. Koska olemme tuottaneet palvelut keskivertoa halvemmalla, rahoitus korjaantuu Päijät-Hämeessä niin sanotun siirtymätasauksen ansiosta vastaamaan paremmin alueen väestön palveluntarvetta, sanoo hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen. 

– Meidän ongelmamme ei olekaan rahoituksen suuruus itsesään, vaan se, miten saamme aiempina vuosina syntyneen alijäämän katettua valtion hyväksymässä aikataulussa, hän jatkaa. 

Päijät-Hämeen pitäisi lain mukaan kattaa taloutensa alijäämät vuoden 2025 loppuun mennessä. Aikataulu on Virolaisen mukaan epärealistinen, ja johtaisi alueella ylimitoitettuun palveluiden alasajoon. Alijäämän kattamisesta realistisemmassa ajassa sekä lisärahoituksesta käydään neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi jo nyt tasapainossa. 

Valtio rahoitti viime vuonna Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta noin 862 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna rahoituksen suuruus on noin 893 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue tasapainottaa tänä vuonna 18 miljoonan euron edestä talouttaan pysyäkseen talousarviossa. Lisäsäästöjä etsitään muun muassa toimitiloista vuokrakustannuksia karsimalla sekä vuokrahenkilöstön käyttöä vähentämällä. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu vielä täsmentämään valtiovarainministeriön edellyttämää suunnitelmaansa talouden tasapainottamisesta. Aiemmin esitettyä tasapainotusohjelmaa ei sellaisenaan hyväksytty, koska Päijät-Hämeen hyvinvointialue oli ehdottanut taloutensa alijäämän kattamista lain edellyttämää hieman hitaammassa tahdissa.

Talous oli yhtenä aiheena lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa, jotka Päijät-Häme kävi torstaina Helsingissä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön edustajien kanssa. Hyvinvointialueneuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.

– Vuoropuhelu oli avointa ja rakentavaa. Saimme tuotua esiin näkökulmamme, jonka mukaan talouden alijäämän kattaminen tässä aikataulussa on epärealistista ja johtaa pahimmillaan palveluiden epätarkoituksenmukaiseen karsimiseen. Toimme näkyviin myös tärkeimpiä saavutuksiamme palvelujärjestelmän uudistamisessa. Esimerkiksi digipalveluissa olemme monia muita alueita edellä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen summaa päivän antia.

Päijät-Häme sai erityiskiitosta myös pitkälle viedystä yhdyspintatyön mallista, monituottajuuden hyödyntämisestä sekä iäkkäiden asumispalveluiden kehittämistyöstä.

Tasapainotusta valmistellaan kolmivaiheisena

Valtio edellyttää alueilta uskottavaa ja määrätietoista talouden tasapainotusohjelmaa. Päijät-Häme pohjaa edelleen oman ohjelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on vuoden 2024 talousarvio, joka tulee aluevaltuuston päätettäväksi 18. joulukuuta. Ensi vuodelle on suunniteltu toimia, joilla saadaan aikaan yhteensä 18 miljoonan euron kustannussäästöt.

Toinen vaihe on toimitilaohjelma, jota työstetään parhaillaan. Toimitilaohjelman luonnosta esitellään aluevaltuustolle erillisessä koulutuksessa 18. joulukuuta, minkä jälkeen valtuustoryhmät käsittelevät sitä ja antavat luonnoksesta lausuntonsa. Ohjelman on määrä edetä aluehallituksen päätettäväksi helmikuussa 2024. Toimitilaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi karsia tilojen vuokrakustannuksista 15 prosenttia. Tilankäyttöä tehostamalla hyvinvointialue minimoi tarvetta puuttua varsinaiseen sisältöön eli palveluihin.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää turvata alueen asukkaille lakisääteiset palvelut. Tässä tahtomme on valtion kanssa yhteinen: neuvotteluissakin korostui, että lyhytnäköisiä ja lopputuloksen kannalta huonoja ratkaisuja pitää välttää.

Talouden tasapainotusohjelman kolmas vaihe sisältää muut tarvittavat toimet, joiden laajuus ei vielä ole selvillä. Jäljelle jäävään tasapainotustarpeeseen vaikuttavat talousarvion ja toimitilaohjelman toimenpiteiden eteneminen sekä vielä toteutumattomat, hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavat kansalliset linjaukset ja rahoituksen jälkikäteistarkistus. Toimenpiteet suunnitellaan vuoden 2024 aikana osana seuraavan vuoden talousarviovalmistelua. Virolaisen mukaan kaikki käytettävissä olevat keinot, kuten lisärahoituksen anominen valtiolta tai omaisuuden myynti, tulevat kysymykseen.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen kohdalla alijäämän kattamiseen on aikaa vain vuoden 2025 loppuun, koska sitä on syntynyt jo valmistelun aikaisen alimitoitetun rahoituksen vuoksi. Alue on sitoutunut alijäämän kattamiseen, mutta toivoi alkujaan realistisempaa aikataulua tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt.

Hyvinvointialueilta kertyy kuluvana vuonna talouden alijäämää yhteensä 1,2 miljardia euroa. Päijät-Hämeen alijäämä tulee viimeisimmän tilinpäätösennusteen mukaisesti olemaan reilut 40 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä.

Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt. Hyvinvointialue vaatii tarpeeseen perustuvaan mallin kiirehtimistä lausunnossaan, jonka se antoi valtion ensi vuoden talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan.

– Vaadimme lausunnossa, että hyvinvointialueiden rahoituksen tulee olla riittävän kestävällä pohjalla, jotta kansalaisten lakisääteiset palvelutarpeet tulevat täytettyä. Samalla hyvinvointialueille on annettava riittävästi aikaa saada toiminta ja talous kestävälle pohjalle. Ylipäätään rahoituksen määräytymisperusteet ovat erittäin vaikeaselkoiset ja vaikeuttavat talouden pitkäjänteistä suunnittelua ja johtamista, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.

Ennaltaehkäisyä ja vaikuttavuutta parannettava

Laki edellyttää, että hyvinvointialueet kattavat talouden alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Jo yksikin lisärahoituspyyntö voi johtaa selvitykseen hyvinvointialueiden yhdistämiseksi.

– Hyvinvointialueita ei pitäisi pakottaa lyhytjänteisiin toimiin, jos alueella on selkeä näkymä taloudellisen tasapainon saavuttamisesta kohtuullisessa ajassa. Hyvinvointialueemme suhtautuu taloutensa hoitoon vakavasti ja vastuullisesti, mutta ehdotamme alijäämän kattamiselle realistisempaa aikataulua, Niemi paaluttaa.

Palvelutuotannossa suurin haaste on henkilöstön saatavuus. Päijät-Hämeessäkin toimintoja on jouduttu ajamaan alas henkilöstöpulan vuoksi ja palveluja on jouduttu tuottamaan poikkeuksellisen korkein henkilöstökustannuksin.

Yhdeksi ratkaisuksi hyvinvointialueella nähdään, että ennaltaehkäisevää toimintaa on lisättävä ja palvelutuotannon vaikuttavuutta parannettava. Tulevaisuudessa palveluiden tarve kasvaa merkittävästi, mutta henkilöstön määrä vähenee.

– Meidän on siksi sopeutettava tarjottavat palvelut olemassa oleviin resursseihin. Tämä tarkoittaa nykyisen palveluvalikoiman karsimista ja todennäköisesti myös muutoksia palveluverkkoon, Niemi kertoo.

Palveluverkkoselvitys valmistuu vuonna 2024

Aluehallitus käsitteli toimialoilla laadittua talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksessaan 13.11.

Tasapainottamistoimien tavoite vuosille 2025–2027 on yhteensä 15 miljoonaa euroa. Toimitilasäästöjä tavoitellaan 6 miljoonan euron edestä. Palveluverkkoselvitys ja siitä johdettavat talouden tasapainottamistoimenpiteet valmistuvat vuoden 2024 aikana.

Kehityshankkeista on tavoitteena 1,3 miljoonan euron ja muista toimenpiteistä 7,6 miljoonan säästöt. Muiden toimenpiteiden määrittely tapahtuu vuonna 2024. Laskelmassa puolet summasta on henkilöstökuluja, kuten vuokratyövoiman käyttöä, ja puolet palveluiden ostoja.

Kuluvan vuoden lopulla tehdään vielä noin 2,5 miljoonan euron lisätoimet, jotta kokonaistavoite saavutettaisiin. Säästökohteita ovat esimerkiksi vuokrahenkilöstön käyttö ja palveluiden osto.

Valtio edellyttää hyvinvointialueilta pitkäjänteistä, useammalle vuodelle ulottuvaa suunnitelmaa talouden tasapainottamiseksi ja mahdollisen alijäämän kattamiseksi. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tasapainotusohjelma muodostuu kolmesta vaiheesta, ja ohjelman toteutus jaksottuu vuosille 2023–2026.

Aluehallitus hyväksyi tänään kokouksessaan periaatteet, joiden mukaan taloutta tasapainotetaan ensimmäisessä vaiheessa. Hyvinvointialueen toimialat aloittavat yhteistyössä henkilöstönsä kanssa suunnittelun, miten toimenpiteet toteutetaan käytännössä ja millä aikataululla. Tänä ja ensi vuonna tehtävillä toimilla tavoitellaan yhteensä noin 18 miljoonan euron suuruista tasapainotusta.

Toimenpiteisiin sisältyy ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön määrän vähentämistä sekä töiden uudelleenjärjestelyjä. Myös toimitilojen käyttöä tiivistetään, samoin hyödynnetään entistä enemmän digiratkaisuja. Hyvinvointialue ei suunnittele henkilöstövähennyksiä tai lomautuksia.

– Tämän aluehallituksen päätöksen jälkeen talouden tasapainottamistoimia lähdetään toteuttamaan käytännössä. Valmisteluun otetaan myös useampia vuosia kattava talouden tasapainottamisohjelma, talousjohtaja Antti Niemi toteaa.

Hyvinvointialueen on määrä saada ensimmäisen vaiheen suunnittelutyö valmiiksi niin, että toimenpiteiden käytännön toteutuksesta voidaan tiedottaa 20. marraskuuta.

Tasapainotusohjelman toinen vaihe koostuu palveluverkkoselvityksestä ja siihen liittyvistä talouden sopeuttamistoimista. Kolmannen vaiheen toimenpiteet määritellään myöhemmin, kun vaiheen 1 toteutuminen ja palveluverkkoselvityksen euromääräiset vaikutukset ovat tiedossa ja tiedetään loppusopeutuksen tarve.

– Päijät-Hämeen hyvinvointialue suhtautuu talouden hoitoon vastuullisesti ja toteuttaa rahoittajan edellyttämät toimet taloutensa saamiseksi tasapainoon. Kaiken tämän keskellä varmistamme silti, että asukkaamme saavat lakisääteiset palvelunsa, korostaa aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen.

Valtionrahoituksen taso ja kuluvan vuoden huonontunut talousennuste johtivat siihen, että ensi vuoden suunnittelukehys joudutaan tässä vaiheessa laatimaan yli 25 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Viime viikolla saatujen uusien laskelmien mukaan hyvinvointialueen ensi vuoden rahoitus pienenee aiemmista laskelmista. Hyvinvointialue saa valtiolta 894 miljoonaa euroa eli noin 8 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisessä laskelmassa. Rahoitus laskee kaikilla hyvinvointialueilla.

Valtiovarainministeriö teki rahoitukseen muutoksia muun muassa siksi, että hallitus poisti velvoitteen hoitajamitoituksen suurentamisesta ja laski lastensuojelun jälkihuollon yläikärajan 25:stä 23 vuoteen. Päijät-Hämeessä tehtävien väheneminen ei kuitenkaan helpota taloutta samassa suhteessa, koska kustannukset ovat nousseet rajusti. Rahoituksen muutos kasvattaa ensi vuoden alijäämää vastaavasti. Taloutta valmistaudutaan tasapainottamaan jo 18 miljoonalla eurolla, eikä säästöjä pystytä enää lisäämään ensi vuodelle rahoituksen leikkausta vastaavaa määrää.

Päijät-sote.fi:lle huomionosoitus

Aluehallitus sai tiedoksi viestintäohjelman tilannekatsauksen. Viestintäohjelma määrittelee suuntaviivat hyvinvointialueen viestinnälle ja vuorovaikutukselle vuosina 2023–2025. Viestintäohjelman päätavoitteena on muun muassa, että asukkaat tuntevat hyvinvointialueen palvelut ja saavat tietoa hyvinvointinsa, turvallisuutensa ja terveytensä edistämiseen.

Hyvinvointialue on muun muassa julkaissut tänä vuonna noin 200 mediatiedotetta, ja medialle on järjestetty yhteensä 11 infotilaisuutta. Tilastot osoittavat, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat median seuraajille tärkeitä ja niistä uutisoidaan paljon: Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mainittu tammi-syyskuussa eri medioissa 368 kertaa.

Myös verkkopalveluita on kehitetty vuoden mittaan määrätietoisesti. Päijät-Soten sivustolle tehtiin keväällä sekä saavutettavuusauditointi että kognitiivisen saavutettavuuden arviointi, joiden pohjalta sisältöjä ja rakennetta on muotoiltu käyttäjäystävällisemmiksi. Päijät-sote.fi-sivusto sai elokuussa Selkeästi meille -tunnuksen, jonka myöntämisperusteena mainittiin erityisen selkeästi ja helposti löytyvät yhteystiedot. Huomionosoituksen myöntää kehitysvammaorganisaatioiden yhteishanke.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän laskutukset siirtyvät 1.1.2023 alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vastuulle. Nykyiset Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän voimassa olevat suoramaksu- ja e-laskusopimukset voidaan siirtää Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle, kun vuosi 2022 on saatu kokonaan laskutettua eli tammikuun 2023 puolivälin jälkeen. Tämä ei aiheuta toimenpiteitä nykyisille asiakkaille, vaan voimassa olevat suoramaksu- ja e-laskusopimukset siirtyvät automaattisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle siirtyvien heinolalaisten ja sysmäläisten sekä Etevasta siirtyvien asiakkaiden tulee tehdä suoramaksu- tai e-laskusopimus oman pankkinsa kanssa. Sopimuksen tekeminen on mahdollista vasta sitten, kun ensimmäinen hyvinvointialueen laskuttama paperilasku on saapunut. Arvioitu ajankohta tälle on tammikuun 2023 lopulla. Suoramaksu- ja e-laskusopimukseen tarvittavat tiedot löytyvät laskulta. Laskuttajaksi tulee valita Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Tarvittaessa lisätietoja laskutuksesta ma – to klo 9 – 11 puh. 03 819 3999 tai
myyntireskontra@phhyky.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Aluehallitus hyväksyi suunnittelukehyksen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarvion laadinnan pohjaksi.

– Valmistelun tavoitteena on ollut saavuttaa realistinen, mutta tavoitteellinen talousarviokehys huomioiden saatava valtionrahoitus ja toimintaan liittyvät kustannuspaineet, toteaa talousjohtaja Antti Niemi.  

Valtionrahoituksen taso Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on elokuun lopun laskelman mukaisesti 834,6 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin valtiolta, minkä lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi asiakasmaksut. Myös tulevat asiakasmaksut olivat aluehallituksen asialistalla. Aluehallitus päätyi esittämään aluevaltuustolle, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perittäisiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulloinkin voimassa olevat valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut, sillä niiden alentaminen syventäisi suunnittelukehyksen osoittamaa alijäämää vuodelle 2023.

Asiakasmaksulaki määrittelee maksuttomiksi osan palveluista, kuten perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot tai raskaana olevien tutkimuksen, hoidon ja seurannan. Niiden lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle esitettyjä poikkeuksia enimmäismaksuista ovat esimerkiksi maksuttomat ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynnit sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu.

Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin

Henkilöstö ja tehtävät siirtyvät kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhteneväisin käytännöin. Vuoden 2023 alusta alkaen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen henkilöstö ja tehtävät, samoin opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit. Lisäksi hyvinvointialueelle siirtyy tukihenkilöstöä, jonka tehtävistä vähintään puolet kohdistuu alueen kuntien sosiaali- tai terveyspalveluihin. Päijät-Hämeessä hyvinvointialueelle siirtyy yhteensä noin 7 500 työntekijää.

Aluehallitus päätti lähettää Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle valmistellun siirtosopimuksen ja -suunnitelman henkilöstöä luovuttavien organisaatioiden käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Lisäksi aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle niiden hyväksymistä.

Siirtosopimusta koskevat yhteistoimintamenettelyt henkilöstöä hyvinvointialueelle luovuttavissa organisaatioissa toteutetaan lokakuun aikana. Hyvinvointialueen eli vastaanottavan organisaation yhteistoimintamenettely toteutetaan alustavan aikataulun mukaan 22. marraskuuta.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä

Henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ -tai virkasuhteeseen liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Myös määräaikainen henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen määräaikansa loppuun asti. Ketään ei irtisanota liikkeen luovutuksen vuoksi.

Hyvinvointialueen palvelustrategia muotoutuu syksyn aikana

Aluevaltuusto hyväksyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kesäkuussa. Sitä täydentämään on valmisteilla palvelustrategia, jonka syksyn käsittelyaikataulu esiteltiin aluehallitukselle tänään. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteista ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuuden sekä kustannusvaikuttavuuden.