Päijät-Hämeen hyvinvointialue joutuu vielä täsmentämään valtiovarainministeriön edellyttämää suunnitelmaansa talouden tasapainottamisesta. Aiemmin esitettyä tasapainotusohjelmaa ei sellaisenaan hyväksytty, koska Päijät-Hämeen hyvinvointialue oli ehdottanut taloutensa alijäämän kattamista lain edellyttämää hieman hitaammassa tahdissa.

Talous oli yhtenä aiheena lakisääteisissä hyvinvointialueneuvotteluissa, jotka Päijät-Häme kävi torstaina Helsingissä valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön edustajien kanssa. Hyvinvointialueneuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia.

– Vuoropuhelu oli avointa ja rakentavaa. Saimme tuotua esiin näkökulmamme, jonka mukaan talouden alijäämän kattaminen tässä aikataulussa on epärealistista ja johtaa pahimmillaan palveluiden epätarkoituksenmukaiseen karsimiseen. Toimme näkyviin myös tärkeimpiä saavutuksiamme palvelujärjestelmän uudistamisessa. Esimerkiksi digipalveluissa olemme monia muita alueita edellä, hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen summaa päivän antia.

Päijät-Häme sai erityiskiitosta myös pitkälle viedystä yhdyspintatyön mallista, monituottajuuden hyödyntämisestä sekä iäkkäiden asumispalveluiden kehittämistyöstä.

Tasapainotusta valmistellaan kolmivaiheisena

Valtio edellyttää alueilta uskottavaa ja määrätietoista talouden tasapainotusohjelmaa. Päijät-Häme pohjaa edelleen oman ohjelmansa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on vuoden 2024 talousarvio, joka tulee aluevaltuuston päätettäväksi 18. joulukuuta. Ensi vuodelle on suunniteltu toimia, joilla saadaan aikaan yhteensä 18 miljoonan euron kustannussäästöt.

Toinen vaihe on toimitilaohjelma, jota työstetään parhaillaan. Toimitilaohjelman luonnosta esitellään aluevaltuustolle erillisessä koulutuksessa 18. joulukuuta, minkä jälkeen valtuustoryhmät käsittelevät sitä ja antavat luonnoksesta lausuntonsa. Ohjelman on määrä edetä aluehallituksen päätettäväksi helmikuussa 2024. Toimitilaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi karsia tilojen vuokrakustannuksista 15 prosenttia. Tilankäyttöä tehostamalla hyvinvointialue minimoi tarvetta puuttua varsinaiseen sisältöön eli palveluihin.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää turvata alueen asukkaille lakisääteiset palvelut. Tässä tahtomme on valtion kanssa yhteinen: neuvotteluissakin korostui, että lyhytnäköisiä ja lopputuloksen kannalta huonoja ratkaisuja pitää välttää.

Talouden tasapainotusohjelman kolmas vaihe sisältää muut tarvittavat toimet, joiden laajuus ei vielä ole selvillä. Jäljelle jäävään tasapainotustarpeeseen vaikuttavat talousarvion ja toimitilaohjelman toimenpiteiden eteneminen sekä vielä toteutumattomat, hyvinvointialueen rahoitukseen vaikuttavat kansalliset linjaukset ja rahoituksen jälkikäteistarkistus. Toimenpiteet suunnitellaan vuoden 2024 aikana osana seuraavan vuoden talousarviovalmistelua. Virolaisen mukaan kaikki käytettävissä olevat keinot, kuten lisärahoituksen anominen valtiolta tai omaisuuden myynti, tulevat kysymykseen.

Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Päijät-Hämeen kohdalla alijäämän kattamiseen on aikaa vain vuoden 2025 loppuun, koska sitä on syntynyt jo valmistelun aikaisen alimitoitetun rahoituksen vuoksi. Alue on sitoutunut alijäämän kattamiseen, mutta toivoi alkujaan realistisempaa aikataulua tarvittaviin toimenpiteisiin.

Hyvinvointialueiden rahoitus määräytyy asukkaiden palvelutarpeen perusteella, joten Päijät-Hämeessä rahoitus nousee ensi vuodelle noin 32 miljoonalla eurolla. Siihen jää silti 49 miljoonan euron vaje, sillä rahoitusmallin aiheuttamaa muutosta tasoittaa siirtymätasaus. Vaje pienenee asteittain vuoteen 2029 mennessä. Ilman siirtymätasausta Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talous olisi hyvin lähellä tasapainoa jo nyt.