Päiväkeskus, joka on tarkoitettu esimerkiksi ihmisille, joilla on päihderiippuvuus tai asunnottomuutta, jatkaa  toimintaansa katkeamatta nykyisissä toimitiloissa vuodenvaihteen jälkeen. Hyvinvointialue tuottaa palvelun vuoden 2025 alusta lähtien. Toimintaa on toteutettu Lahden sininauhan hallinnoimassa Tuulensuoja-hankkeessa kolmen edellisvuoden ajan. Hanke päättyy vuoden 2024 lopussa.

Päiväkeskustoiminta sisältyy hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesitykseen, ja sen toimintakulut vuodessa ovat 257 000 euroa.

– Päiväkeskus tarjoaa kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville täysi-ikäisille, kuten päihteitä ongelmallisesti käyttäville, asunnottomille tai huonoissa oloissa asuville suojan, johon voi tulla päiväaikaan myös päihtyneenä. Tilassa voi huolehtia perustarpeistaan, esimerkiksi peseytyä, levätä ja ruokailla. Asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä tukea omien tarpeidensa mukaan, ja tämä voi sisältää esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluja, tulosaluejohtaja Eija Leino kertoo.

Ensi vuoden alusta lähtien päiväkeskuksen työntekijät tekevät syrjäytymistä vähentävää, etsivää työtä asiakkaiden parissa esimerkiksi kaduilla. Etsivä työ aloitetaan Lahdessa ja laajennetaan tarpeen mukaan jatkossa muihin alueen kuntiin huomioiden olemassa olevat henkilöstöresurssit.

Hyvinvointialueen aluehallitus päätti tänään kokouksessaan päiväkeskuksen toiminnan järjestämisestä 1.1.2025 alkaen.

Vaikka onnellisuuden tunteita on vaikea etsiä elämästä juuri nyt, Tuulensuojassa helmikuisena torstaipäivänä käymässä ollut Tomi tietää, että sisään astuessa tulee turvallinen ja rauhallinen olo.

– En ole hirveästi jutellut täällä kenellekään vielä. En oikeastaan osaa sanoa kumpi on parempi, se että joku tulee juttelemaan vai antaa minun olla rauhassa. On kuitenkin hyvä, että tällainen paikka on olemassa.

Matalan kynnyksen päiväkeskuksen, Tuulensuojan, toinen toimintavuosi on takana. Vuoden aikana Tuulensuojassa kävi 350 kävijää, joista naisia oli viidennes. Käyntikertoja kertyi yhteensä hieman vajaa 7 000.

Tomi tekee Tuulensuojassa ihan perusjuttuja.

Lepäilen, pesen pyykkiä, vietän aikaa ja syön. Saan jonkun verran levättyä ja käyn myös kahvilla iltapäivisin. Ruoka on ihan ok ja työntekijät mukavia. Täällä ei käy kavereitani, mutta tapaan heitä muualla. Olen tässä yleensä päivän ja katson telkkaria, mitä milloinkin sieltä sattuu tulemaan. Käytän myös yhteistä tietokonetta.

Tuulensuojaan voi tulla arkisin kello 10–16, ja päivä alkaa aina aamupalalla. Sen jälkeen kävijöillä on mahdollisuus lepäillä, käydä suihkussa tai pestä pyykkiä, jutella muiden kävijöiden tai työntekijöiden kanssa tai saada apua mielen päällä oleviin asioihin. Asiointi on anonyymiä, ja työntekijät ohjaavat palveluiden pariin ihmisen omien voimavarojen mukaan. Tilassa voi pelata biljardia tai lautapelejä, ja iltapäivällä päiväkahviaika saattaa houkutella isonkin joukkion koolle juttelemaan.

Kaksi miestä pelaa biljardia biljardipöydän ääressä Tuulensuojassa.

Biljardipöytä on kohtaamisten keskipiste Tuulensuojassa. Kuvan henkilöt eivät esiinny jutussa.

Tuulensuojan projektipäällikkö Jorma Mäkelä on saanut paljon oivalluksia näistä yhteisistä juttutuokioista.

– Se mihin ihminen syntyy ja minkälaiset lähtökohdat saa, vaikuttaa valtavasti. Voi olla kiitollinen, jos on syntynyt sellaiseen perheeseen, jossa on ollut vanhemmuutta, rakkautta ja rajoja. Ei päihdekulttuuria tai muuta sellaista, joka olisi tuonut elämään synkkiä varjoja tai estänyt kasvamasta niin, että uskaltaa ajatella itsestään myönteisesti. Monella kävijöistämme on ajatus, että kaikki on mennyt pieleen alusta alkaen.

– Osalla on kokemus, etteivät he ole tervetulleita oikein mihinkään ja heidät usein ohjataan pois. Pelkästään jo se, että täällä hymyillään ja tervehditään, on tärkeää molemmin puolin. Minussa herää kunnioitus, jos joku osoittaa luottamusta niin että juttelee kanssani ja ehkä kertoo raskaitakin asioita.

Toiveena päästä viikonloppunakin säältä suojaan

Monet toimijat auttavat yhdessä Lahden Sininauha -yhdistyksen Tuulensuojan kanssa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Heillä voi olla palvelun tai avun hakemiselle suuria henkisiä kynnyksiä. Kävijät ovat itse toivoneet aikuissosiaalityön ja asumisneuvojien käyntejä paikan päälle. Vuoden alusta lähtien Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajat yhdessä sairaanhoitajien kanssa ovatkin käyneet säännöllisesti Tuulensuojassa. Ammattilaiset antavat päiväkeskuksessa sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa, ja myös sosiaalihuollon omatyöntekijät käyvät Tuulensuojassa tapaamassa omia asiakkaitaan.

– Asiakkaamme ovat todella onnellisia siitä, että palvelut tulevat luokse. Apu on konkreettista. Esimerkiksi ihminen, joka juuri sillä hetkellä tarvitsee apua vuokranmaksun tai asunnonhaun kanssa, voi kohdata asumisneuvojan täällä, Jorma havainnollistaa.

Sosiaalialan osaamiskeskus Verson keväällä 2023 tekemästä osallisuuskyselystä selviää, että osallisuuden kokemus on Tuulensuojan kävijöillä elämäntilanteesta huolimatta muiden kyselyyn vastanneiden keskiarvoa korkeampi. Jorman mukaan kiitos tästä kuuluu koko yhteisölle sen tavasta pitää toisistaan huolta.

– Otamme mielellämme vastaan palautetta, ja jos keskustelu lähtee spontaanisti liikkeelle, kuuntelemme sitä herkästi. Osallistuminen ei kävijöillemme aina ole kovin helppoa, koska osalla on sellainen käsitys itsestään, ettei ole riittävästi joku, että voisi toivoa jotakin. Silloin meidän on heräteltävä keskustelua.

Kysyttäessä toiveista Tomilta, vastaus tulee hetken pohdinnan jälkeen.

Nämä palvelut täällä riittävät, mutta voisi tämä olla auki viikonloppuisinkin. Silloin vietän aikaa ulkona. Minulla menee nyt ihan hyvin, joten en osaa sanoa kaipaisinko muuta tukea. Asuntoa ei tällä hetkellä ole, mutta haluaisin sellaisen kyllä. En silti tarvitse asunnon hakemiseen apua.

Jorma vakuuttaa, että Tuulensuojaan voi aina tulla, vaikka edellisestä käynnistä olisi kulunut aikaa ja ihmisellä olisi mennyt jo pitkään hyvin. Uusi huoli tai kuorma elämässä voi saada aikaan tarpeen tulla juttelemaan, ja ovet ovat silloin avoinna.

Millaisista kokemuksista syntyy koti?

Ennaltaehkäisevän työn merkitystä painottava Jorma panostaisi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin.

– Silloin puututtaisiin enemmän juurisyihin ennen kuin epäedulliset elämänkokemukset ovat vielä päässeet vaikuttamaan. Päiväkeskus hoitaa oiretta, mutta ei poista varsinaista ongelmaa. On pohdittava, mitä yhteiskunnassa pitäisi tapahtua, ettei tarvittaisi tämän kaltaisia paikkoja. On hirveän hyvä, että ilmiöstä keskustellaan. Kaikki eivät edes tiedä, että Suomessa on asunnottomia.

Hän puhuu kodin syntymisestä ihmisen sisäisenä kokemuksena, itsetuntemuksen tai oman merkityksen kokemisen kautta.

– Työskennellessäni lyhytaikaisvankeusrangaistuksia kärsivien vankien kanssa tajusin, että kaikilla heistä ei ollut ehkä koskaan ollut varsinaista kotia. Lapsuuden kodissa ihmisiä oli saattanut tulla ja mennä ja elämä olla rauhatonta. Ja miten valtavan vaikeaa heidän oli muodostaa kotia, tehdä asunnosta koti. Mielenkiintoista oli, että heillä kaikilla oli kuitenkin idea kodista. He olivat ehkä koko elämänsä kaivanneet rauhaisaa, itsensä näköistä paikkaa, jossa on mahdollisuus olla vapaa. Eräs vanki sanoikin, että kämpän voi aina menettää, mutta jos menettää kodin, niin menettää paljon. Silloin menettää osan itsestä.

Tuulensuoja-hanke

Kolmivuotinen Lahden Sininauha ry:n Tuulensuoja-hanke käynnistyi keväällä 2022, jolloin myös päiväkeskus avattiin Lahden Launeelle yhteistyössä silloisen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kanssa. Hanke on rahoitettu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuella. Hyvinvointialueen ja hankkeen kumppanuus toimii hyvin, ja esimerkiksi hyvinvointialueen työikäisten palvelut ja selviämishoitoyksikkö tekevät tiivistä yhteistyötä Tuulensuojan kanssa. Hyvinvointialue vastaa myös tilakustannuksista ja on mukana Tuulensuojan toiminnan ohjaamisessa. Lain mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä päiväaikainen suoja, jonne voi tulla päihtyneenä ja jossa voi ruokailla, peseytyä ja levätä. Hyvinvointialue valmistelee parhaillaan päiväkeskustoiminnan jatkoa hankkeen jälkeen.

Tuulensuojassa voi tavata myös samassa rakennuksessa toimivan Terveysneuvontapiste Jelpin, Myllyhoitoyhdistyksen, Avopalvelu Jannikan (ensi- ja turvakotitoiminta), seurakunnan diakoniatyön, Helsingin diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen ja Kelan työntekijöitä sekä Harjun Terveyden päihdetyöntekijän.

Lisätietoja:
palvelupäällikkö Jorma Mäkelä, Lahden Sininauha ry, Tuulensuoja, p. 050 471 7929
tulosyksikköpäällikkö Anna-Maija Westman, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, p. 050 383 6384

Lue lisää Lahden Sininauha ry:n toiminnasta: Sininauhan kotisivut (lahdensininauha.fi)