Juuri julkistettu hallitusohjelma ottaa kohtalaisen hyvin huomioon hyvinvointialueiden toimintaan liittyvät haasteet. Ohjelma on hyvinvointialueille tärkeä asiakirja, sillä se raamittaa julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen toimintatapaa hyvinvointialueiden ensimmäisten vuosien ajan.
Hallitusohjelmaan sisältyy hyvinvointialueiden kannalta myönteisiä muutoksia aiemmin tehtyihin päätöksiin: ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen kiristystä lykätään ja vammaispalvelulaki otetaan uuteen käsittelyyn. Myös moniin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeviin lakeihin sekä sosiaaliturvajärjestelmään ehdotetaan uudistuksia.
– Päijät-Hämeessä koemme, että ääntämme on kuultu. Ohjelma sopii kokonaisuudessaan hyvin yhteen täällä jo toteutettuihin ja käynnissä oleviin uudistuksiin. Esimerkiksi henkilöstöohjelmamme ja päivitetty palvelustrategiamme toteuttavat jo melko tarkkaan hallitusohjelman linjauksia, kiteyttää hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.
Virolaisen mukaan hallitusohjelman tavoitteet hoitoon pääsyn nopeuttamisesta, asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä ja monituottajuuden vahvistamisesta ovat nekin sopusoinnussa Päijät-Hämeessä jo tehdyn työn kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ongelma on maanlaajuinen pula henkilöstöstä. Hallitusohjelma pyrkii helpottamaan tilannetta lisäämällä alan koulutuspaikkoja, uudistamalla koulutusrakennetta, vahvistamalla ammattilaisten mahdollisuuksia keskittyä koulutusta vastaavaan työhön, selkiyttämällä työnjakoa, tarkastelemalla kelpoisuusehtoja sekä tukemalla kansainvälistä rekrytointia. Myös nämä tavoitteet ovat yhteneviä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelman kanssa.
Hyvinvointialueiden rahoitus säilyy hallitusohjelmakaudella tarveperusteisena, mutta alueille saattaa tulla uusia kannusteita talousarviossa pysymiseen. Hallitusohjelmassa on asetettu sosiaali- ja terveyspalveluille mittava säästötavoite; 1,4 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Hyvinvointialueilta edellytetään muutosohjelmaa, jolla tavoite on mahdollista saavuttaa, ja muutosten vaikutuksia seurataan tiiviisti. Jos taloutta ei alueella saada tasapainoon, valtio puuttuu asiaan ennakoivasti, eikä hyvinvointialueiden yhdistämisiäkään poissuljeta. Talouden tasapainottamiseksi on tarpeen jatkaa toimia, joita Päijät-Hämeessä on jo käynnistetty.
– Emme näe mahdolliseksi tasapainottamista, joka kohdistuisi henkilöstöön. Suurimmat haasteemme liittyvät tällä hetkellä nimenomaan työntekijäpulasta johtuvaan epätarkoituksenmukaiseen kalliin vuokratyövoiman käyttöön. Oman henkilöstön käytön lisääminen on tähän ongelmaan ensisijainen ratkaisu, Virolainen sanoo.
Hallitusohjelmaan on kirjattu 400 miljoonan euron kertaluontoinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun. Virolainen toivoo, että rahan kohdentamista ei määritellä liian tiukasti, jotta hyvinvointialueet voivat hyödyntää sen alueellisen tilanteen ja tarpeiden kannalta tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue myöntää avustuksia yhdistysten ja järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan, joka edistää päijäthämäläisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Hyvinvointialueen järjestöavustusten haku vuodelle 2023 avautui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella maanantaina 9.1. Hakuaika kestää 31.1. saakka. Järjestöt voivat hakea avustusta sähköisesti osoitteesta www.paijatha.fi/jarjestoille.
Hyvinvointialue voi myöntää kumppanuusavustuksia ja yhteiskehittämisen avustuksia.
Kumppanuusavustuksia voivat hakea järjestöt, jotka järjestävät hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Avustettavan toiminnan tulee tavoittaa omaa jäsenistöä laajempaa kohderyhmää.
– Kun järjestöt saavat tukea toimintaedellytyksiin, ne voivat olla mukana tekemässä ja täydentämässä hyvinvointialueen tehtäviä, jolloin alueen asukkaat saavat enemmän hyötyjä, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.
Yhteiskehittämisen avustuksia myönnetään alueen hyvinvointisuunnitelmien kärkien mukaisten teemojen – osallisuuden ja yhteisöllisyyden, mielen hyvinvoinnin, arjen turvallisuuden ja päihteettömyyden – kehittämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen sote-keskusten ja toimialojen kanssa. Tällöin yhteistoiminnan tulee vastata rajatun tarpeen kehittämistä, pilotointia ja juurtumista. Avustettavan toiminnan tulee myös lisätä yhteistyötä järjestön ja toimialan kesken.
– Maakunnallinen, kuntien kanssa yhteistyössä laadittu hyvinvointisuunnitelma on hyvä pohja yhteiskehittämisen avustuksien myöntämiselle. Silloin kaikilla on sama tavoite ja tahtotila. Ajatuksena on, että järjestöt tekisivät entistä enemmän yhteistyötä esimerkiksi perhekeskusten ja sote-keskusten kanssa, Haaja sanoo.
Avustusmallia on edistetty muun muassa järjestöjen yhteisissä Kumppanuusfoorumi-tapahtumissa sekä maakunnallista järjestöyhteistyömallia kehitettäessä.
Tämän vuoden talousarviossa järjestöavustuksiin on kirjattu 250 000 euron summa.
– Ensimmäinen vuosi on varmasti harjoittelua, joten opittavaa ja kehitettävää riittää. Kuntien ja järjestöjen kanssa on tehty yhteistyötä sekä kysely, ja keskusteluja avustuksista myös jatketaan.
Hakijoiden tulee olla rekisteröityneitä valtakunnalliseen Lähellä.fi-verkkopalveluun, johon on koottu tuhansien eri järjestöjen toiminnasta kertovaa tietoa.
– Sen avulla hyvinvointialueelta pystyy tekemään palveluohjausta, ja samalla järjestöistä voidaan kertoa alueen ihmisille, Helena Haaja perustelee.
Järjestöavustuksista päättää hakemusten perusteella hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, joka kokoontuu maaliskuussa.
Lisätiedot: Järjestökoordinaattori Helena Haaja; helena.haaja@paijatha.fi tai 044 482 5263
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vastuu asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä alkaa reilun kuukauden kuluttua. Valmistelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja tällä hetkellä ajankohtaisia teemoja ovat vuoden 2023 talousarvion ja -suunnitelman sekä hyvinvointialueen palvelustrategian valmistelu. Aluevaltuusto käsittelee molempia kokonaisuuksia joulukuun kokouksessaan.
Päätöksenteon tueksi aluevaltuutetut kokoontuivat perjantaina 25. marraskuuta Valmistelusta vastuuseen -seminaariin, jossa paneudutaan erityisesti hyvinvointialueen talouteen, vuoden 2023 tavoitteisiin eri toimialoilla sekä omavalvontaan.
– Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta, ja annetussa raamissa on pysyttävä. Meidän on tarkkaan mietittävä, miten voimme rahoituksen puitteissa tarjota parhaat mahdolliset sote- ja pelastustoimen palvelut päijäthämäläisille, toteaa aluevaltuuston puheenjohtaja Mika Kari.
Ikääntyneiden palveluihin välttämätöntä löytää uusia ratkaisuja
Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti, palvelutarve kasvaa, ikääntyneiden palveluita koskevat lait ja asetukset tiukkenevat samalla, kun henkilöstöä on yhä vaikeampi saada. Esimerkiksi näiden haasteiden vuoksi ikääntyneiden palveluihin on löydettävä uusia ratkaisuja, jotta päijäthämäläisille voidaan tarjota arvokas ikääntyminen ja laadukkaat palvelut.
– Päijät-Häme on jo monelta osin Suomen kärjessä palveluiden laadussa ja tuottavuudessa. Tämä ei kuitenkaan riitä tulevaisuudessa, totesi ikääntyneiden palveluiden ja kuntoutuksen toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula.
Päijät-Hämeessä on meneillään useitakin ikääntyneiden palveluiden kehittämishankkeita, kuten joustavan palvelun asumismallin kehittäminen.
.Lisää konkreettisia ideoita ja toimintatapoja kuitenkin tarvitaan. Seminaarissa aluevaltuutetut pohtivat ratkaisuja päättäjien näkökulmasta – miten pienillä ja suuremmilla toimilla tuettaisiin yhteisen tavoitteen saavuttamista.
Samaan tapaan käsiteltiin myös terveys- ja sairaanhoitopalveluiden, perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä pelastustoimen toimialojen vuoden 2023 keskeisiä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi.
Omavalvonnalla varmistetaan lakisääteisten ja laadukkaiden palveluiden toteutuminen
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omavalvontapäällikkö Armi Hyry esitteli aluevaltuutetuille omavalvonnan kokonaisuutta uuden hyvinvointialueen toiminnassa.
– Omavalvonnalla varmistetaan, että alueemme asukkaat saavat toimivia, oikea-aikaisia ja laadukkaita palveluita, Siinä on määritelty prosessit, toimintamallit, ohjeet, roolit ja vastuut, joiden avulla tuohon päämäärään päästään. Omavalvonta on oikeastaan arjen toimintakulttuuri, Hyry mainitsi.
Hyvinvointialueelle laaditaan omavalvontaohjelma, jossa kuvataan se, miten hyvinvointialue huolehtii turvallisten ja laadukkaiden palveluiden järjestämisestä, asiakkaan oikeuksien toteutumisesta, palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja yhdenmukaisesta palveluiden saatavuudesta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuukausittaiset tilannekatsausneuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa pidettiin perjantaina 19. elokuuta. Neuvotteluissa ministeriöt seuraavat kaikkien hyvinvointialueiden valmistelua ja sen aikataulua.
– Työtä on ilman muuta vielä paljon tehtävänä, mutta eri kokonaisuuksien valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti, toteaa ma. hyvinvointialuejohtaja Jukka Santala.
Päijät-Hämeessä on ehditty jo hyväksyä aluevaltuustossa hyvinvointialueen toimintaa ohjaava strategia. Parhaillaan valmistellaan palvelustrategiaa sekä esimerkiksi henkilöstöohjelmaa. Palvelustrategia on tarkoitus hyväksyä aluevaltuustossa marraskuussa.
Aluehallitus on hyväksynyt talousarvion valmistelua ohjaavan suunnittelukehyksen. Hyvinvointialueelle on luotu myös talouden organisaatiorakenne, ja talousarvion valmistelu etenee sitä noudattaen.
Hyvinvointialueelle kunnilta siirtyvien opiskeluhuoltopalvelujen valmistelussa rekrytoidaan parhaillaan opiskeluhuoltopalvelujen tulosyksikköpäällikköä.
Hyvinvointialueelle tulevien vaikuttamistoimielinten eli vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuuston toimintasääntöjen valmistelu on saatu loppusuoralle, ja ne viedään aluehallituksen hyväksyttäviksi loppusyksystä.
Neuvotteluissa erityistä huomiota kiinnitettiin ICT-muutoksen etenemiseen. Muutoksessa tämän vuoden aikana keskitytään hyvinvointialueen toiminnan kannalta välttämättömimpiin toimiin, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen sekä talousjärjestelmän uusimiseen. Tehtävää jää paljon myös vuodelle 2023. Syksyn 2022 aikana saadaan käyttövalmiiksi esimerkiksi uudet sähköpostiosoitteet koko henkilöstölle ja yhteinen intranet käyttöön eri organisaatioista hyvinvointialueelle siirtyville työntekijöille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2022 ensimmäisen hyvinvointialuestrategian ohjaamaan toimintaa vuoteen 2025 asti.
Strategia kuvaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päämäärää ja identiteettiä osana päijäthämäläistä yhteisöä. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on esimerkiksi luoda Päijät-Hämeen hyvinvointialueesta alan paras julkinen työpaikka Suomessa.
Hyvinvointialueen toiminnalle on luotu tulevaisuuden tavoitekuvaksi ”hyvinvoivat asukkaat turvallisessa, elinvoimaisessa ja uudistuvassa Päijät-Hämeessä”. Hyvinvointialueen perustehtäväksi eli missioksi puolestaan on määritelty ”tuemme päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestämme laadukkaat palvelut vastuullisesti ja joustavasti”.
Hyvinvointialueen toiminnalle on määritelty neljä arvoa: luottamus, rohkeus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus.
Arvojen, vision ja mission lisäksi strategiassa on asetettu kolme päätavoitetta seuraaville vuosille:
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana.
3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
Strategiaa täydennetään myöhemmin tänä vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialla, pelastustoimen palvelutasopäätöksellä sekä hyvinvointialueen talousarviolla ja – suunnitelmalla. Lisäksi hyvinvointialueelle luodaan henkilöstö-, digi- ja data-, toimitila-, omavalvonta-, monituottajuus-, viestintä- ja osallisuusohjelmat.
Strategian valmistelu aloitettiin taustatyöllä jo vuonna 2021, ja varsinainen valmistelu alkoi aluevaltuuston toimikauden alettua maaliskuussa 2022. Valmistelutyössä on aluevaltuuston ja aluehallituksen strategiatyöskentelyn lisäksi kuultu esimerkiksi järjestöjä, tehty väestökysely sekä koottu henkilöstön näkemyksiä strategiasta. Strategian toteutumisen seurannasta vastaavat aluevaltuusto, aluehallitus ja hyvinvointialueen johto.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus päätti kokouksessaan 6. kesäkuuta esittää, että aluevaltuusto hyväksyy laajassa yhteistyössä valmistellun hyvinvointialuestrategian. Strategiassa tehdyt valinnat ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa strategiakauden 2023–2025 ajan.
Strategia kuvaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen päämäärää ja identiteettiä osana päijäthämäläistä yhteisöä. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on esimerkiksi luoda Päijät-Hämeen hyvinvointialueesta alan paras julkinen työpaikka Suomessa.
Hyvinvointialueen toiminnalle on luotu tulevaisuuden tavoitekuvaksi ”hyvinvoivat asukkaat turvallisessa, elinvoimaisessa ja uudistuvassa Päijät-Hämeessä”. Hyvinvointialueen perustehtäväksi eli missioksi puolestaan on määritelty ”tuemme päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestämme laadukkaat palvelut vastuullisesti ja joustavasti”.
Hyvinvointialueen toiminnalle on määritelty neljä arvoa: luottamus, rohkeus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus.
Arvojen, vision ja mission lisäksi strategiassa on asetettu kolme päätavoitetta seuraaville vuosille:
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana.
3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
Strategiaa täydennetään myöhemmin tänä vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategialla, pelastustoimen palvelutasopäätöksellä sekä hyvinvointialueen talousarviolla ja – suunnitelmalla. Lisäksi hyvinvointialueelle luodaan esimerkiksi henkilöstö-, toimitila-, omavalvonta- ja viestintäohjelmat.
Strategian valmistelu aloitettiin taustatyöllä jo vuonna 2021, ja varsinainen valmistelu alkoi aluevaltuuston toimikauden alettua maaliskuussa 2022. Valmistelutyössä on aluevaltuuston ja aluehallituksen strategiatyöskentelyn lisäksi kuultu esimerkiksi järjestöjä, tehty väestökysely sekä koottu henkilöstön näkemyksiä strategiasta. Strategian toteutumisen seurannasta vastaavat aluevaltuusto, aluehallitus ja hyvinvointialueen johto.