Päijäthämäläiset lapsiperheet voivat hoitaa osan neuvola-asioinneistaan videovälitteisesti. Asiakkaat ovat ottaneet uuden palvelun hyvin vastaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalveluissa on alkuvuodesta alkaen voinut asioida Päijät-Sote-sovelluksen kautta videovastaanotolla raskausdiabeteksen seurannassa ja kastelevan lapsen ohjauksessa. Hyvien kokemusten ja asiakaspalautteiden siivittämänä videoasiointia on suunniteltu laajennettavaksi myös muihin soveltuviin neuvolan asiakastapaamisiin.
Videovastaanotot ovat vaihtoehto
Asiakkaille tarjotaan videovastaanottoa vaihtoehtona puhelulle. Noin puolet asiakkaista valitsee videovastaanoton. Asiakaspalautteiden perusteella asiointi koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Se myös lisää palveluiden saavutettavuutta ja tyytyväisyyttä yleisesti.
– Videovastaanotot ovat saaneet paljon positiivista palautetta asiakkailta. Uusi palvelu on lähtenyt hyvin käyntiin. Lapsiperheissä Päijät- Sote-sovellus on asiakkaille usein tuttu jo ennestään etenkin digiklinikka-asioinnista ja palvelun käyttöön tarvitsee harvoin erikseen ohjata, kertoo perhekeskuksen terveydenhoitaja Riikka Koskimaa.
Neuvolapalveluissa on myös asiakkaita, joille palvelun käytössä tarvittava vahva tunnistautuminen ei ole mahdollista.
– On myös paljon muun kielisiä asiakkaita ja tulkkauksen tarvetta, jolloin videovastaanotto ei ole ensisijainen vaihtoehto. Terveydenhoitaja pyrkii aina arvioimaan kenelle palvelu soveltuisi parhaiten, Koskimaa tähdentää.
Videovastaanotolla viestittely on tietoturvallista ja monikäyttöistä
– Esimerkiksi raskausajan diabetesarvojen seurausta tarvitsevat voivat tietoturvallisesti lähettää ruoka- ja sokeripäiväkirjastaan kuvia suoraan terveydenhoitajalle. Asiakkaalla on puolestaan näppärästi saatavilla terveydenhoitajan lähettämät ohjeet ja linkit viestihistoriassa vastaanoton jälkeenkin, Koskimaa kuvaa.
Videovastaanotot lisäävät terveydenhoitajan työhön mahdollisuuden työskennellä muuallakin kuin perhekeskuksen tiloissa. Uuden työtavan omaksumista on edistänyt Koskimaan oma kiinnostus uudenlaiseen palveluun ja asiakkaan kohtaamiseen.
– Silloin kuin fyysisiä asiakastapaamisia ei päivän aikana ole, terveydenhoitaja voi tehdä töitä myös etänä. Kokemukseni mukaan videovastaanotot eivät ole lisänneet tai vähentäneet työaikaa. Kirjaamiseen, työn suunnitteluun ja asiakastapaamisiin menee edelleen sama aika kuin ennenkin, mutta asiakkailta saatu palaute kannustaa jatkamaan ja laajentamaan videovälitteisyyttä myös muihin neuvolan palveluihin.
– Esimerkiksi asiakkaan tai perheenjäsenen sairastuessa varattua aikaa ei jatkossa enää tarvitsisikaan perua, vaan sovittu tapaaminen voitaisiin ainakin osin toteuttaa videovastaanotolla, Koskimaa pohtii tulevaisuuden vaihtoehtoja.
Videovastaanotto neuvolassa: kenelle ja miten?
- Videovastaanotolla voi asioida sekä lapsen puolesta että omissa asioissa.
- Lapsen puolesta asiointi on mahdollista, jos olet lapsen huoltaja sekä lisännyt sovelluksen perheliitokseen perheenjäsenen.
- Palvelun käyttö vaatii asiakkaalta vahvaa tunnistautumista.
- Voidakseen asioida videovastaanotolla asiakkaan on ladattava Päijät-Sote-sovellus omalle laitteelleen tai hänen pitää kirjautua palveluun vahvan tunnistautumisen kautta tietokoneella.
Päijät-Soten digiklinikalle täyteen ensimmäinen toimintavuosi – asiointimäärät ennätystasolla
Päijät-Hämeessä otettiin vuosi sitten käyttöön ensimmäisenä Suomessa uusi SuomiSote-alustalle rakennettu Päijät-Sote-sovellus. Samalla digiklinikan palvelut siirtyivät uuteen sovellukseen. Sovellus on otettu Päijät-Hämeessä hyvin vastaan. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 52 000. Heistä osa asioi myös lastensa tai muiden läheistensä puolesta, joten sovelluksesta hyötyy selkeästi useampi kuin joka kolmas päijäthämäläinen.
Sovelluksen suosituin käyttötapa on asiointi Päijät-Soten digiklinikalla, jonka palvelutuotannosta vastaa Harjun terveys. Ensimmäisen toimintavuoden aikana digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntejä tehtiin yli 74 000. Lisäksi digiklinikalla hoidettiin 2 500 mielenterveys- ja päihdetiimin vastaanottoa. Jopa 95 % asiakkaiden aloittamista keskusteluista soveltui digiklinikassa hoidettavaksi.
– Päijäthämäläiset ovat ottaneet Päijät–Soten sovelluksen hyvin vastaan. Esimerkiksi digiklinikan käyttö kasvaa yli 30 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti digiklinikkapalvelu otetaan käyttöön seuraavaksi Orimattilassa 1.6. lähtien, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
– Digipalveluista on hyötyä samaan aikaan sekä asiakkaalle että palveluiden tuottajalle. Oma Päijät-Sote sovellus mahdollistaa digipalveluiden laajentamisen muihin julkisen sote-toimijan palveluihin, kuten sosiaalihuoltoon, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä.
– Digiklinikan suosio on kasvanut uuden sovelluksen myötä. Seuraamme tarkasti digipalveluiden ratkaisuastetta varmistuaksemme, ettei digiasiointi aiheuta häiriökysyntää. Ratkaisuasteella tarkoitetaan yhteydenottoa, jossa asiakkaan hoidon tarve saadaan hoidettua digiklinikalla joko sairaanhoitajan tai lääkärin etävastaanotolla. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat erittäin hyviä, toteaa Harjun terveyden toimitusjohtaja, erikoislääkäri Petja Orre.
Kaikista digiklinikan käynneistä keskimäärin 85 % voidaan ratkaista digiasioinnin yhteydessä. Loput asioista vaativat lähipalveluita, ja näistä puolet tarvitsevat ammattilaisen arvion saman tai seuraavan päivän aikana. Digiklinikalta ohjataan potilaita myös kiireettömään ajanvaraukseen.
– Pyrimme tarjoamaan eri asiakasryhmille sopivimmat palvelut sujuvaan asiointiin. Digikäyntien osuus on 21 % kaikista Harjun terveyden vastaanottokäynneistä. Olemme pystyneet vapauttamaan ammattilaisten aikaa lähipalveluihin niille, jotka niistä hyötyvät tai eivät pysty asioimaan sähköisissä kanavissa, kertoo Orre.
Vastaavasti hyvinvointialueen oman tuotannon sote-keskuksissa digiklinikalla hoituu noin joka kymmenes asiointi.
Potilaiden tyytyväisyys on pysynyt uuden sovelluksen myötä hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS (Net Promoter Score) on ensimmäiseltä vuodelta 55.
Myös alkuvuodesta tehty asiakaskysely kertoo, että Päijät-Sote-sovellukseen ollaan tyytyväisiä. Yli puolet vastaajista koki sovelluksen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Myös helppokäyttöisyys sai käyttäjiltä vastaavat arviot.
Potilaiden pärjäämistä mittaavassa PEI-kyselyssä (Patient Enablement Instrument) paremmin tai paljon paremmin pärjäävien osuus oli 53 % ja entiseen tapaan vastaanoton jälkeen koki pärjäävänsä 32 %.
– Hyvinvointialueen oman avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen tavoitteena on yhdenmukaistaa potilaiden tyytyväisyyttä ja pärjäämistä mittaava toimintamalli, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.
Digiklinikkakäyntien kustannusvaikuttavuutta tutkittaessa selvisi, että ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia.
– Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.
Sovelluksen ominaisuuksia, digivalmennuksia ja hoitopolkuja kehitetään yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Harjun terveyden ja alustan teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta vastaavan BeeHealthyn kanssa.
Faktat: Päijät-Soten digiklinikka, Päijät-Sote-sovellus
- Päijät-Sote-sovelluksen on koko Päijät-Hämeen alueella ladannut 52 200 asukasta eli 28 % väestöpohjasta.
- Harjun terveyden väestö muodostaa valtaosan ladanneista. Noin 41 000 (31 %) Harjun terveyden vastuuväestöstä on rekisteröitynyt sovellukseen.
- Sovelluksen digiklinikka on käytettävissä kaikissa muissa hyvinvointialueen kunnissa paitsi Orimattilassa ja Sysmässä. Orimattilalaiset pääsevät käyttämään digiklinikkaa 1.6. alkaen. Kaikkien päijäthämäläisten käytössä sovelluksessa on kasvava valikoima hyvinvointialueen lomakkeita, videovastaanottopalveluja ja hoitopolkuja.
- Pelkästään digiklinikalla on hoidettu yli 85 000 potilaskontaktia. Sovelluksesta näkee muun muassa laboratoriolähetteet ja -tulokset.
- Asiakkaiden keski-ikä on ollut 34 vuotta. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat 1) 30-39-vuotiaat, 2) 20-29-vuotiaat ja 3) 0-9-vuotiaat, joiden puolesta vanhemmat asioivat. Yksittäisistä asiakkaista yli 60-vuotiaita on 15 %.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Petja Orre, Harjun terveys, 040 125 6053
tulosaluejohtaja Pertti Sopanen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 044 482 3171
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, 040 552 2988
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on valmistunut tutkimusprojekti ”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella”. Tutkimusprojekti on toteutettu yliopistoyhteistyössä osana AaltoEE-koulutusohjelmaa ja siihen on osallistunut suomalaisen terveydenhuollon digipalveluiden eturivin asiantuntijoita. Tutkimusprojekti tähtäsi digitaalisten ratkaisujen vaikuttavuuden maksimoimiseen terveydenhuollossa.
Hyvinvointialueiden säästötarpeet ovat olleet näkyvästi esillä mediassa viime kuukausina. Terveyspalveluiden digitalisoimisen on nähty vastaavan säästöjen ja asiakasodotusten täyttämisen tarpeisiin. Tutkimukseen pohjaavaa näyttöä on kuitenkin vähän saatavilla. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella modernit digipalvelut ovat olleet käytössä yli kolme vuotta, mistä muodostuu erinomainen aineisto tutkimukseen.
Tutkimus keskittyi erityisesti siihen, mitä vuoden 2023 talouden toteumaluvut kertovat säästömahdollisuuksista ja mitä asiakkaat sekä työntekijät todella ajattelevat digipalveluista. Lisäksi tutkimus haki lisää ymmärrystä siitä, miten jatkaa eteenpäin, kun Päijät-Hämeessä moderni digitaalinen alusta on ollut käytössä kolme vuotta.
– Ohjaamalla ensimmäinen potilaskontakti digikanavaan voidaan merkittävästi vähentää kustannuksia. Digitaalisten palvelujen käyttö säästää 68 euroa per potilaskäynti. Nykyisten digitaalisten kanavien täysimittainen käyttö voisi vähentää hyvinvointialueen kustannuksia miljoonilla, tutkimusprojektin jäsen ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä sanoo.
Oikein toteutettuna digitaaliset palvelut voivat vastata asiakkaiden odotuksiin ja parantaa palvelujen tehokkuutta.
– Asiakkailla on voimakas, tyydyttämätön kysyntä terveydenhuollon digitaalisille ratkaisuille. Pullonkaulana ovat puutteet digipalvelujen käytettävyydessä. Lisäksi palvelu tunnetaan heikosti, toteaa Mäkelä.
Digitaaliset ratkaisut tulisi suunnitella mahdollisimman yksinkertaisiksi ja joustaviksi. Palveluja luotaessa terveydenhuollon ja digitaalisen kehittämisen ammattilaisten yhteistyötä tulisi vahvistaa. Asiakkaita tulisi myös ohjata kohti digitaalisuutta suosivaa ajattelutapaa. Se voisi korvata puhelinkontaktien nykyisen liikakäytön, tehdä palveluista nopeampia ja paremmin saavutettavia.
Tutkimuksen perusteella hallituksen asettamat tavoitteet, joiden mukaan 35 prosenttia potilaskontakteista tulisi olla digitaalisia, ovat saavutettavissa Päijät-Hämeessä käytössä olevien nykyisten digitaalisten työkalujen avulla. On syytä uskoa, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tiellä kohti tehokkaampaa ja käyttäjäystävällisempää terveydenhuoltoa.
Lisätietoja:
tietohallintojohtaja Teemu Mäkelä, 040 552 2988, etunimi.sukunimi@paijatha.fi
Aalto yliopiston eMBA-opintojen lopputyö:
”Kaikkikanavaisuuden potentiaali julkisessa terveydenhuollossa – käyttäjäkokemuksen, kustannustehokkuuden ja toteutuksen arviointi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella” toteutettiin ryhmässä, jossa on edustettuna terveydenhuollon ja digitalisaation huippuosaajia. Ryhmän jäsenet: Teemu Mäkelä, Timo Järvelä, Heikki Savonen, Ilari Richardt, Lauri Muhonen, Pirkka Vikatmaa.