Päijät-Hämeen hyvinvointialue kehittää terveydenhuollon palveluita vastaamaan entistä paremmin asukkaiden tarpeita ja odotuksia. Yhtenä keinona ovat moniammatillinen tiimi ja potilaalle nimetty omalääkäri–omahoitaja-työpari. Valtakunnallisesti tulossa oleva omalääkärimalli tuodaan osaksi jo toimivaa työtapaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue vastaa Hollolan, Asikkalan, Padasjoen, Heinolan ja Orimattilan sote-keskuksista omana tuotantona. Moniammatillinen tiimimalli on jo käytössä Hollolassa, Asikkalassa sekä Heinolassa ja Orimattilassa sitä käynnistetään.
– Orimattilan avovastaanotto siirtyi omaksi toiminnaksemme kesäkuussa 2024, ja yksikössä on käynnistetty tiimimallin kehittämistyö. Sote-keskuksen vastuulla olevan kunnan asukkaat on tiimiytetty tiimeihin, Orimattilassa asukkaiden tiimiyttäminen tullaan käynnistämään loppuvuoden 2024 aikana. Seuraava vaihe on nimetä tietyille potilasryhmille omalääkäri–omahoitaja-työpari, avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Pertti Sopanen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo.
Sopasen mukaan moniammatillinen tiimimalli vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Potilaslähtöisyys lisääntyy, kun mallin sisällä toimii potilaansa hyvin tunteva omalääkäri–omahoitaja-työpari.
– Monet asiat voidaan hoitaa joustavammin ja hyödyntää moniammatillisen tiimin asiantuntijuutta ilman, että potilaan hoito pirstaloituu useille ammattilaisille, Sopanen sanoo.
Moniammatillinen tiimimalli on nopeuttanut hoidon saatavuutta ja toisaalta tiivis hoitosuhde on tuonut mahdollisuuden harventaa pitkäaikaissairauksien fyysisiä vastaanottokontrolleja.
Kun moniammatillisen tiimimallin rakenteisiin kehitetään omalääkärimallia, haasteena ovat resurssien riittävyys eri toimipisteissä, omalääkärimallin ”sisäänajo” nykyiseen tiimimalliin ja moniammatillinen yhteistyö mm. sosiaalihuollon toimijoiden kanssa, Sopanen listaa.
Valtakunnallisesti tulossa oleva omalääkärimalli on tarkoitus ottaa käyttöön osana moniammatillista tiimiä Hollolassa, Asikkalassa, Padasjoella, Heinolassa ja Orimattilassa alkuvuoden 2025 aikana.
– Tällä hetkellä omalääkärimallin kehittämistyössä on vaihe, jossa arvioidaan potilasryhmät, joille nimetään omalääkäri–omahoitaja-työpari, tulosaluejohtaja Pertti Sopanen kertoo.
Tiimimalli käytössä myös Harjun terveydessä
Terveydenhuollon moniammatillinen tiimimalli on tuttu myös Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan asukkaille. Näissä kunnissa sote-palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys.
– Harjun terveydessä on ollut vuodesta 2021 käytössä moniammatillinen tiimimalli. Kaikille potilaille on määritelty vuodesta 2022 alkaen oma tiimi ja oma yhteyshenkilö, kertoo toimitusjohtaja Petja Orre Harjun terveydestä.
Iitin, Kärkölän ja Hartolan sote-keskukset toimivat väestövastuutiimeinä, joilla pyritään parantamaan hoidon jatkuvuutta. Nastolan sote-keskuksessa siirrytään väestövastuutiimeihin 13.1.2025. Lahden sote-keskus toimii jatkossakin moniammatillisessa tiimityömallissa.
Suurin osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluista on käytettävissä normaalisti läpi kesän. Osa palveluista toimii supistetuin aukioloajoin tai tavallisesta poikkeavassa toimipisteessä. Kiireellisissä asioissa palvelujen piiriin pääsee aina loma-aikanakin. Päijät-Sote-sovelluksella saa yhteyden digiklinikkaan myös lomamatkalta tai mökiltä.
Kaikki sote-keskukset Padasjokea ja Hollolan sote-keskukseen kuuluvaa Vesikansan toimipistettä lukuun ottamatta ovat kesällä avoinna. Padasjoen sote-keskus ja Vesikansan toimipisteessä toimivat palvelut ovat suljettuina 1.7.–28.7. välisellä ajalla. Padasjoen sote-keskuksen palvelut saa heinäkuussa pääsääntöisesti Asikkalan sote-keskuksesta ja Vesikansan toimipisteen palvelut pääsääntöisesti Hollolan sote-keskuksesta.
Avosairaanhoidon palveluissa ei ole muita sulkuja, koskien myös Harjun terveyden tuottamia palveluita.
Kuvantamispisteissä on joitakin vähäisiä toiminnan supistamisia kesäaikana.
Suun terveydenhuollossa sulku muutamissa toimipisteissä
Padasjoen sote-keskuksen sekä Vesikansan toimipisteen hammashoitolat ovat suljettuina 1.7.–28.7.2024., jolloin palvelee Asikkalan sote-keskuksen tai Hollolan sote-keskuksen hammashoitola.
Hartolan hammashoitola on suljettu pätkissä 26.–28.6., 10.–15.7., 17.–22.7. ja 25.–26.7. Sulkujen aikana palvelua saa muista Harjun terveyden suun terveydenhuollon yksiköistä.
Jokivarren hammashoitola on suljettu 24.6.–2.8., jolloin palvelua saa Orimattilan sote-keskuksen hammashoitolasta.
Äitiys- ja lastenneuvoloissa palvellaan ensisijaisesti raskaana olevia ja vauvoja
Neuvolan asiakasohjaus ja ajanvaraus palvelee koko kesän arkisin klo 8–13 numerossa 044 416 3103. Neuvolan palveluissa on supistuksia 17.6.–18.8. Kesälomakaudella turvataan palvelut akuuttiasioille, raskaana oleville ja alle 1-vuotiaille.
Vesikansan ja Padasjoen neuvolat ovat suljettuina heinäkuun ajan. Padasjoen neuvolapalvelut tarjotaan heinäkuun ajan Asikkalan neuvolassa ja Vesikansan neuvolapalvelut Asikkalan ja Hollolan neuvoloissa.
Opiskeluhuoltopalvelut ovat heinäkuussa suljettuina
Opiskeluhuoltopalveluissa on sulku heinäkuun ajan. Opiskelijoita on ohjeistettu hoitamaan ehkäisyasiat kuntoon ennen kesäsulkua. Kiireellisissä asioissa on otettava yhteys omaan sote-keskukseen.
Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa supistettua toimintaa
Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut palvelevat supistetusti 24.6.–31.7. Pääpaino työskentelyssä on kriisiajoilla, sähköisten palvelupyyntöjen käsittelyssä sekä ajanvaraus- ja konsultaatiopuhelimeen vastaamisessa. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–14 numerossa 03 818 3700.
Sosiaalipalvelut auttavat myös kesällä
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta lapsiperheille, työikäisille ja vammaisille henkilöille palvelee normaalisti koko kesän ajan maanantaista perjantaihin klo 9–11 puhelinnumerossa 03 819 4850.
Lahden sosiaalikeskus ja ympäristökuntien sosiaalitoimistot ottavat vastaan asiakkaita ajanvarauksella. Vammaispalvelujen Lahden Trion, Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan toimipisteissä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja saa ajanvarauksella.
Perheoikeudelliset palvelut ovat suljettuina 15.–21.7.
Lapsiperheiden kotipalvelun, perheohjauksen ja lähityön palvelupuhelin vastaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–12 numerossa 044 780 1163.
Apua elämän kriisitilanteisiin
Kiireellisissä lastensuojeluasioissa palvelee päivystysnumero 044 482 8200 maanantaista perjantaihin klo 8–15. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa yhteys sosiaalipäivystykseen otetaan yleisen hätänumeron 112:n kautta.
Lahden perheasiainneuvottelukeskus on avoinna koko kesän. Ajan voi varata tiistaisin klo 8–11 ja torstaisin klo 13–16 numerosta 044 719 1535.
Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti toimii kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Turvakodin puhelinnumero on 03 875 090, ja lisätietoa palveluista löytyy osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi/lahdenensijaturvakoti/
Suomen lainsäädäntö näkee lapsena alle 18-vuotiaat henkilöt. Arjessa näemme lapsuuden kaikkine vaiheineen, joille on monia nimiä vauvasta teiniin. Lapset ovat luonnollisesti usein myös sote-palvelujen asiakkaita ja potilaita. Monen pienokaisen elämä alkaa jo sote-palveluissa, kun he syntyvät sairaalan synnytysosastolla ja viettävät sairaalassa ensimmäiset elinpäivänsä. Suomessa lähes kaikki lapset käyvät neuvolassa, ja usea lapsi saa sote-palveluita myöhemmin koulussa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan ja -kuraattorin vastaanotolla. Osa lapsista ja heidän perheistään saa tukea esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun, perheneuvolan tai perheoikeudellisten palvelujen kautta. Pieni osa lapsista tarvitsee tuekseen myös erityispalveluita, kuten erikoissairaanhoitoa tai lastensuojelua.
Onko sillä sitten merkitystä, onko sote-palveluiden asiakas lapsi vai aikuinen?
Onpa hyvinkin. Lakikin edellyttää huomioimaan palveluissa lapsen iän ja kehitystason. Lapsilla, kuten aikuisillakin, on oikeus olla osallisina hoidossaan ja palveluissaan. Heidän toiveitaan ja mielipiteitään on kysyttävä ja kuunneltava. Lapsella on myös oikeus hoito- tai asiakassuunnitelmaan.
Lapsille on asetettu sosiaali- ja terveydenhuollossa tiettyjä erityisiä oikeuksia hoitoon ja palveluihin pääsyn suhteen. Jos sosiaalihuoltoon tulee ilmoitus tai yhteydenotto lapsesta, joka arvioidaan erityistä tukea tarvitsevaksi, on hänelle aloitettava palvelutarpeen arviointi seitsemässä arkipäivässä. Arviointi on myös saatettava valmiiksi kolmessa kuukaudessa. Sama oikeus koskee vain tiettyjä vammaisia henkilöitä ja 75 vuotta täyttäneitä. Alle 23-vuotiaiden mielenterveyspalveluille on myös säädetty omat erilliset hoitotakuuajat. Hoidon tarpeen toteamisesta tarpeen mukainen hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Muutoin erikoissairaanhoidossa hoitotakuuaika on kuusi kuukautta.
Terveydenhuollossa lapsi saa päättää itse hoidostaan, jos on siihen kykenevä. Tämän kykenevyyden arvioi terveydenhuollon ammattilainen huomioiden lapsen iän ja kehitystason. Arvio tulee tehdä aina ti-lannekohtaisesti. Esimerkiksi vastaanotolle tuleva teini voi olla hyvinkin kypsä ja kyvykäs päättämään, mitä rokotuksia on halukas ottamaan, kun taas vaikean psyykkisen sairauden hoidosta päättämiseen hän ei välttämättä ole vielä valmis. Jos näin on, hoitoa toteutetaan yhteisymmärryksessä lapsen huoltajan kanssa. Jos kuitenkin alaikäinen on kykenevä päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus halutessaan kieltää hoitotietojensa antaminen huoltajalleen.
Sosiaalihuollossa asia on hieman toisin. Siellä lapsi voi kieltää tietojen antamisen huoltajalle vain painavasta syystä ja vain silloin, kun se ei ole lapsen edun vastaista. Terveydenhuollon puolella mitään syytä kieltämiselle ei tarvita, jos lapsi on muuten arvioitu kykeneväksi tekemään päätöksen. Näiden erojen vuoksi on tärkeää tarkkaan tietää, mikä palvelu on kyseessä, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa annetaan usein rinnakkain.
Aikuisuuden kynnyksellä nuori voi haluta edelleen vanhemman tukea
Huoltajan tehtävä lakkaa samana päivänä, kun lapsi täyttää 18 vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi. Sen jälkeen huoltajalla ei ole oikeutta lapsensa asiakas- tai potilastietoihin eikä hän voi käyttää lapsensa puolesta puhevaltaa. Toisinaan vanhemman tuki ja yhteys palveluissa voi kuitenkin olla aikuistuneellekin lapselle tärkeä. Tarvittaessa nuori voi valtakirjalla valtuuttaa esimerkiksi vanhempansa hoitamaan tiettyjä asioitaan tai oikeuttaa saamaan häntä koskevia tietoja. Nuori voi myös halutessaan ottaa vastaanotolle tai muulle tapaamiselle vanhemman mukaan tukihenkilöksi.
Lapset ovat tärkeä asiakas- ja potilasryhmä sote-palveluissa. He ovat erityisiä ja heidän elämänvaiheensa on ainutlaatuinen. Sote-palveluissa jokaisen ammattilaisen tehtävä on tukea lasta ja perhettä sitä kohti, että lapsi saa hyvä alun elämälleen ja hyvät eväät kohti aikuisuutta. Lapset ovat siitäkin erityisiä, että he eivät ole vain yksin palvelun tai hoidon kohde, vaan usein koko perhe on mukana. Yhdessä voidaan opetella esimerkiksi sairauden kotihoitoa, parempia elintapoja, toimivampaa vuorovaikutusta ja askelia itsenäiseen elämään. Lapsen hyvinvointi vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin – ja toisinpäin!
Teksti: sosiaali- ja potilasasiavastaavat Tarja, Annina, Salla ja Essi
