Kansalaiset arvostavat kunnissa ja hyvinvointialueilla tehtävää työtä ja haluavat taata niiden lakisääteisille palveluille riittävän rahoituksen. Tuoreen kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (89 %) katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä.

Kunta- ja hyvinvointialan työmarkkinaosapuolet kampanjoivat huhtikuussa julkisen työn arvostuksen ja riittävän rahoituksen puolesta Tärkein sijoitus -kampanjassa. Osallistumme kampanjaan ja kerromme sosiaalisen median kanavissa omien ammattilaistemme kohtaamisista työssään. Somessa kampanja löytyy aihetunnisteella  #tärkeinsijoitus. Kampanjan järjestäjinä ovat kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT sekä järjestöt JUKO, SuPer, Tehy, JHL ja Jyty.

89% suomalaisista katsoo, että kunnissa ja hyvinvointialueilla tuotetut palvelut ovat toimivan arjen kannalta tärkeitä tai erittäin tärkeitä. (Taloustutkimus 3/2024)

Auttaja jää usein mieleen unohtumattomasti

Jokainen meistä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lähes 8 000 ammattilaisesta on tavalla tai toisella auttaja. Työarjen kohtaamisella voi olla suuri ja mieleenpainuva merkitys sekä auttajalle että autettavalle. Ja toisaalta pieni ja ystävällinen ele voi ohikiitävässäkin hetkessä olla korvaamaton, vaikka se ei muistijälkeä jättäisikään.

Apulaisosastonhoitaja Sophie työskentelee synnytysosastolla ja hänen työnsä mielletään usein vauvojen hoidoksi ja sylittelyksi. Todellisuudessa vauvojen hoito on vain murto-osa työnkuvasta, sillä pian synnytyksen jälkeen perhe siirtyy toiselle osastolle. Sophie muistelee yhden vuoron aikana syntyneen enimmillään jopa 9–10 vauvaa. Vaativasta työstä saatu palaute lämmittää mieltä.

 – Sain kerran entiseltä asiakkaalta palautteen, että olin hoitanut heidän synnytystään 7 vuotta sitten. Synnyttäjä kertoi, että syntyneelle tytölle oli annettu kolmanneksi nimeksi Sophie, minun mukaani. Se oli todella koskettava palaute, Sophie muistelee.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta. Pelastuslaitoksen päätehtävänä on onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja lisävahinkojen estäminen onnettomuustilanteissa sekä varautuminen erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin.

Palomestari Timo kokee työnsä onnistumisen kannalta tärkeimmiksi asioiksi riittävät koulutukset ja resurssit. Pelastustoiminnan tulee olla nopeaa, tehokasta ja turvallista niin päivittäisissä onnettomuuksissa kuin suuronnettomuuksissakin.

-Tässä työssä palkitsevinta on, kun onnistuu auttamaan tai jopa pelastamaan ihmisen. Silloin olen onnistunut työssäni, Timo kertoo.

Sitaatti: Mielenterveyden ja lastensuojelun palvelut ovat tärkeämpiä kuin ihmiset uskovat. Niiden avulla voidaan pelastaa kokonaisen kansakunnan tulevaisuus. (Taloustutkimus 3/2024)

Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa työskentelevä sosiaalityöntekijä Pauliina kokee, että merkityksellisimmät hetket syntyvät mahdollisuudesta päästä osaksi perheiden elämää ja arkea.

– Luottamuksen rakentaminen, merkityksellisten hetkien jakaminen sekä vuorovaikutustilanteiden pohtiminen yhdessä perheen kanssa ovat yksiä työn mielenkiintoisimmista puolista, Pauliina mainitsee.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue palkkaa jälleen tulevana kesänä yli 200 kesänuorta. Kesänuorten työpaikat on tarkoitettu 14–17-vuotiaille päijäthämäläisille koululaisille ja opiskelijoille. Haku on avoinna maaliskuun puoliväliin saakka. 

Hyvinvointialue haluaa edellisten vuosien tapaan tarjota maakunnan suurimpana työnantajana monipuolisesti kesätöitä alueen nuorille koulutuksesta riippumatta. Tavoitteena on tarjota tehtäviä, joissa nuoret pääsevät tutustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alaan ja hyvinvointialueeseen työnantajana. 

Hyvinvointialueen monet mahdollisuudet tutuiksi 

Kesänuorten työpaikat sijoittuvat eri puolille hyvinvointialuetta. Tarjolla on monenlaisia avustavia tehtäviä, joista suurin osa painottuu hoito- ja hoiva-alalle. Esimerkiksi ikääntyneiden parissa asumispalveluissa kesänuoren työnkuvaan voi kuulua asiakkaiden kanssa ulkoilu, yhdessä pelaaminen, lehtien ja kirjojen lukeminen tai ihan vain jutteleminen ja läsnäolo. 

Sairaalaympäristössä työtehtäviin voi sisältyä esimerkiksi asiakkaiden opastamista sairaalassa liikkumisessa, avustavia varasto- ja logistiikkatöitä sote-keskuksessa tai välineistön huoltoa ja kuljetusta osastoille apuvälinekeskuksessa. Muutamia paikkoja löytyy myös toimisto- ja arkistotehtävien parista sekä pelastustoimesta. 

Hyvinvointialueella kesänuoret pääsevät oppimaan uusia taitoja, tutustumaan työelämään ja saavat mahdollisuuden luoda verkostoja tulevaisuutta varten. Haluamme lisätä kiinnostusta hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen parissa työskentelyä kohtaan sekä tarjota nuorille laajemman näkemyksen siitä, miten erilaisia tehtäviä hyvinvointialueella on tarjolla. 

Töissä kalenterikuukauden tai kaksi viikkoa – kesänuori ehtii myös lomailla 

Kesätyön kesto on kalenterikuukausi tai kaksi viikkoa. Palkka on 1000 euroa kalenterikuukaudessa tai 500 euroa kahdessa viikossa. Työjaksot sijoittuvat pääsääntöisesti touko–syyskuulle.  

Viime vuoden kesänuori Niko vietti kesäviikkonsa kotihoidossa ja kertoo työstään näin: ”Ensimmäiset päivät kuljin hoitajan matkassa, mutta sain kuitenkin heti jäädä yksin asiakkaan seuraksi. Oli mukavaa, että sain heti tehdä itse enkä ollut vain hoitajan takana seuraamassa. Sain keskustella ja ulkoilla asiakkaiden kanssa. Voisin suositella tätä paikkaa kavereilleni, mutta mieluummin tulen tänne itse ensi kesänä!” 

Kesänuoreksi voi hakea 15.3. saakka Kuntarekryn kautta. Hakijoille ilmoitetaan valinnasta 21.4. mennessä. 

Kysy lisää rekrytointitiimiltä puh. 044 719 5018 tai rekrytointi@paijatha.fi 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tavoitteena olla alallaan Suomen paras julkinen työpaikka. Tavoite on korkealla, sillä laadukkaiden palvelujen ja tehokkaan organisaation tärkein voimavara on hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Juhlalliselta kuulostava tavoite kätkee sisäänsä myös ratkaisun vakavaan haasteeseen.

Henkilöstön työhyvinvointiin huomion kiinnittämisen taustalla on tavoite vastata myös henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistamiseen, sillä henkilöstön saatavuus ja osaavasta henkilöstöstä kiinni pitäminen on hyvinvointialueiden kohtalonkysymys. Kilpailu osaajista on kovaa sote-alan sisällä. Parempaa palkkaa ja erilaisia etuja tarjoavien firmojen seireenien ääni kuuluu työssään uupuneiden keskuudessa kauas. Tämän lisäksi monella sote-osaajalla on alan vaihto mielessä.

Tässä vuosia jatkuneessa tilanteessa ongelmaa on pyritty hoitamaan vuokratyövoiman käytöllä. Tästä lääkkeestä akuuttiin ongelmaan on tullut kuitenkin käyttäjälleen ongelma, riippuvuussuhde, joka vaarantaa terveydenhuoltomme perustaa kulovalkean lailla. Järjestelmämme perustuksissa on valuvika, jos joudumme jatkuvasti turvautumaan vuokratyövoimaan. On kysyttävä, miksi työvoimaa ei lähtökohtaisesti riitä omaan palvelutuotantoon, mutta sitä on samaan aikaan saatavilla vuokrafirmojen kautta? Miksi samassa työpisteessä samaa työtä tekevät ammattilaiset ovat eri asemassa työsuhteensa eduissa ja ehdoissa? Ei ole oikein, että työehdot ja edut julkisella toimijalla ovat heikommat kuin keikkaa tekevällä yksityisessä yrityksessä. 

On luonnollista, että tämä epäsuhta koetaan alalla työskentelevien kohdalla epäoikeudenmukaisena. On myös syytä etsiä vastauksia siihen, miksi omiin työaikoihin vaikuttaminen tai muut joustot ovat vaikeampia julkisella toimijalla työskenneltäessä. Ei myöskään pidä olla niin, että palkkauksen neuvotteluvara – tai jopa itse palkka – on pienempi työskenneltäessä julkisella toimijalla. Tästä lähtökohdasta on vaikea henkilöstökilpailuissa pärjätä.

Epäkohtia ei pidä hyväksyä uutena normaalina, vaan sote-työssä pitää olla tasa-arvoiset pelisäännöt. Aihe on viime aikoina noussut myös julkiseen keskusteluun, kun hyvinvointialueiden taloustilannetta on käsitelty laajasti. Otin asiaan kantaa toissa viikolla eduskunnassa ja kannustin sosiaali- ja terveysministeriä yhdessä ministeriönsä kanssa etsimään keinoja lainsäädännön muuttamiseksi, jotta tästä epäkohdasta päästäisiin eroon. Ministeri kertoi perustaneensa tätä varten työryhmän, jonka työ valmistunee vuoden vaihteen jälkeen.

Muutoksen on lähdettävä myös hyvinvointialueista itsestään. Julkinen palvelutuotanto on rakennettava vahvalle, omiin työntekijöihin ja taloudellisiin resursseihin tukeutuvalle perustalle. Tähän päästäksemme on lainsäädännön muuttamisen lisäksi tehtävä myös paikallisia toimenpiteitä, joilla julkinen toimijan houkuttelevuutta ja kilpailukykyä lisätään. Tässä onnistumiseksi hyvä yhteistyö julkisen työnantajan ja henkilöstön välillä on ratkaisevaa.  On etsittävä yhdessä ratkaisuja, joilla ongelmiin puututaan jokaisessa työpisteessä.

Mika Kari

Kansanedustaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston pj (sd.)