Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kansallisen työryhmän ja ohjausryhmän erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvittämiseksi. Ministeriöiden ja hyvinvointialueiden virkahenkilöistä koostuvan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen.
Ohjausryhmää luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom.
Molempien ryhmien toimikausi on 1.9.–31.12.2023.
Virolaisen vetämän työryhmän tavoitteena on muun muassa koota tieto väestön palvelutarpeesta, osaamisen ja henkilöstön riittävyydestä, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Selvityksessä on myös se, miten keskittämis- ja päivystyssääntely on käytännössä toteutunut ja miten tehtävien keskittämisestä on alueilla sovittu.
Selvitystyössä tulee arvioida mahdollisuudet hyödyntää nykyistä tehokkaammin muun muassa osaamisen liikkuvuutta ja konsultaatiomahdollisuuksia, etäpalveluita, ensihoitopalvelua ja lääkärihelikopteritoimintaa, digitalisaatiota ja muita lähelle väestöä vietäviä palveluita.
Selvitystyöstä halutaan säädösvalmistelun tueksi ehdotuksia ja vaihtoehtoja siitä, miten erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä tulisi kehittää. Lisäksi tavoitteena on osaltaan varmistaa palvelujärjestelmän riittävä alueellinen ja kansallinen valmius ja varautuminen.
Työryhmän tulee esittää loppuraportti sosiaali- ja terveysministeriölle 31.12.2023 mennessä.
– Työnjaosta sopiminen on tarpeellista kansallisella tasolla. Varautumista, kalliita laiteinvestointitarpeita ja osaamisen varmistamista edellyttävät toimet eivät aina noudata hyvinvointialuerajoja, Petri Virolainen sanoo.
Hänen mukaansa palveluiden järjestämisessä tulee lisätä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa niiden saatavuus kaikille.
– Se on mahdollista toteuttaa uusimalla työnjakoa hyvinvointialueiden kesken, Virolainen pohtii.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) testaa uutta mallia, jossa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen tarkoitettu avustus kohdennetaan kunnan, maakunnan tai hyvinvointialueen kautta paikallisille ruoka-aputoimijoille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmä ja yhdyspintaneuvottelukunta ovat sopineet, että hyvinvointialue toimii ruoka-aputoiminnan järjestämisen valtionavustuksen hakijana. Kesäkuussa Päijät-Hämeessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kuultiin myös kuntien ja ruokajakoa toteuttavien toimijoiden mielipiteitä valtionhausta.
Koko Suomen ruoka-aputoiminnan järjestämiseen on valtion talousarviossa varattu jaettavaksi 1 831 000 euroa vuoden 2023 osalta. Päijät-Hämeen laskennallinen minimiosuus on 67 639 euroa, jos kaikki maakunnat hakevat avustusta. Avustusten käyttöaika päättyy 31.12.2024.
Aiemmin ruoka-aputoimintaan on haettu avustusta valtakunnallisten keskusjärjestöjen kautta. Testattavalla mallilla pyritään tiivistämään ruoka-aputoiminnan paikallista yhteistyötä ja maksimoimaan hävikkiruoan hyödyntäminen. Tarkastelussa ovat palvelujen järjestämisvastuiden selkeyttäminen ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä rahoituksen turvaaminen yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Ruoka-aputoiminnan valtakunnallinen järjestökoordinaatio siirtyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamaksi toiminnaksi (SPR, Kirkkopalvelut ja Koa ry), eikä rahaa koordinaatioon tai kehittämistoimintaan tarvita nyt haettavasta valtionavustuskokonaisuudesta.
Keille avustus on tarkoitettu?
Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaehtoisten toteuttaman ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.
Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut, esimerkiksi vuokrat, sähkö- ja polttoainekustannukset, jotka liittyvät kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun, ruoan valmistuskustannukset ja kylmäkuljetuskalusteiden ja jakeluautojen käyttökustannukset.
Avustusta ei ole tarkoitettu esimerkiksi ruuan ostamiseen, uskonnolliseen ja poliittiseen toimintaan ja muiden kuin hankehallinnoijan palkkakustannuksiin.
Tiedotus Ruoka-apu.fissä
Avustusta saavien ruoka-aputoimijoiden tulee olla oikeustoimikelpoisia, yleishyödyllisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka ovat vakinaisesti mukana ruoka-aputoiminnassa. Avustusta voidaan kohdentaa vain sellaisille ruoka-aputoimijoille, jotka tiedottavat toiminnastaan valtakunnallisessa ruoka-aputapahtumia ja yhteisöllistä ruokailua järjestävien toimijoiden Ruoka-apu.fi-verkkopalvelussa.
Kirkkopalvelut ylläpitää verkostoa ruoka-aputoimijoille ja neuvoo palveluun rekisteröitymisessä info(@)ruoka-apu.fi.
Hankesuunnitelman teko edellyttää yhteistyötä ja sopimista alueen kuntien ja järjestötoimijoiden kesken. Ruoka-aputoimijoiden on sitouduttava yhteistyöhön osatoteuttajan sopimuksella. Hyvinvointialueelta ollaan yhteydessä alueen ruoka-aputoimijoihin.