sydänkäyrä käsien välissä

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma päättyi viime vuoden lopussa. Ohjelmassa on kehitetty vuosina 2020–2023 perustason sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ohjelman tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja siirtää toiminnan painotusta ennalta ehkäisevään työhön. Ohjelma toteutettiin hyvinvointialueiden omina kehittämishankkeina, niin myös Päijät-Hämeessä.
Hankerahoituksella sote-palveluja kehitettiin läpileikkaavasti kaikilla toimialoilla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakasosallisuuteen ja yhteiskehittämiseen hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.

Vaikuttavuutta tiedolla johtaen

Vaikuttavuutta edistettiin johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista. Johtajien foorumeilla toimiala- ja tulosaluejohtajat muodostivat yhteistä ymmärrystä vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja järjestämisestä. Hyvinvointialueelle muotoiltiin asiakkuuksien segmentoinnin malli, joka sisällyttää hoito- ja palvelupolkuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn näkökulmat. Tiedolla johtamisen tueksi tuotettiin Power BI -raportteja ja vahvistettiin tieto-ohjausta ehkäisevän työn verkostoissa.

Asiakkaat mukana kehittämässä palveluja

Asiakasosallisuutta vahvistettiin kehittämällä koordinaatiomallia ja ammattilaisten osaamista. Kokemus-asiantuntijoiden ja järjestöjen hyödyntämistä lisättiin ja yksi kehittäjäasiakas palkattiin työkokeilun kautta työsuhteeseen. Kokemusasiantuntijan pitämää yksilövastaanottoa ja vertaisryhmiä pilotoitiin. Kehittäjä-asiakastoiminta ja asiakasosallisuuskoordinaattori jatkavat vuonna 2024 osallisuusohjelman toimeenpanossa.

Henkilöstön kanssa kehittäminen

Kehittämistyön perustana oli yhteiskehittäminen. Eri ammattilaisten kanssa toteutettiin satoja työkokouksia, workshopeja, kyselyjä ja kartoituksia, jotta ammattilaisten tietämystä saatiin hyödynnettyä mahdollisimman vaikuttavasti. Henkilöstön osallistuminen mahdollisti asiakkaiden tarpeisiin vastaavat innovaatiot palvelujen parantamiseksi. Yhä isommalla joukolla henkilöstöstä on osaamista hyödyntää erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja.

Moniammatilliset tiimit

Sote-keskuksiin ja perhekeskukseen perustettiin moniammatilliset tiimit. Pilotissa mukana olleissa sote-keskuksissa moniammatilliseen tiimiin kuuluvat hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, suun terveydenhuollon ammattilainen, mielenterveys- ja päihdehoitaja, Case Manager, farmaseutti, sosiaaliohjaaja, geronomi ja työkykykoordinaattori. Tiimeissä toista ammattilaista konsultoidaan matalalla kynnyksellä, jotta asiakkaan asian ratkaiseminen alkaa sopivimman ammattilaisen toimesta heti ensikontaktista. Moniammatilliset tiimit jatkavat samalla kokoonpanolla vuonna 2024.
Perhekeskustiimi tarjoaa alle kouluikäisten lasten perheille segmentoinnin mallin mukaista suunnitelmallista ja monialaista tukea varhaisessa vaiheessa.

Monipalvelupolku

Monipalvelupolku muotoiltiin segmentoinnin mallin mukaista monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi. Monipalvelupolulla asiakas saa yhteyshenkilön ja suunnitelman, johon kirjataan asiakkaan voima-varojen mukaiset tavoitteet ja palvelujen kokonaisuus. Monipalvelupolusta laadittiin ammattilaisille työn tueksi ohjeita ja työkaluja. Monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi pilotoitiin avoterveydenhuollossa ja perhekeskuksessa Case Manager -toimintamallia.

Digitalisaatiosta sujuvuutta

Digitaalisten ratkaisujen käyttöä laajennettiin hyvinvointialueella. Päijät-Sote-sovellus tarjoaa asiointikanavan terveyden ja hyvinvoinnin pulmissa sekä hoidon seurannassa. Asiakkaiden oikeaan hoitoon pääsyä ja ohjautumista helpottavat myös Omaolo, chatbot ja sähköiset lomakkeet ja ajanvaraukset. Terapianavigaattorin käyttöönotto yhdenmukaistaa laatua mielenterveyshaasteiden hoidontarpeen arviossa ja hoidon valinnassa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Mielenterveys- ja päihdepulmat ovat yleisiä ja näkyvät kaikissa palveluissa, siksi ilmiöön tartuttiin monesta eri suunnasta. Osaamista lievien ja keskivaikeiden päihdeongelmien puheeksiottoon ja hoitoon peruspalveluissa vahvistettiin. Audit-C:n ja mini-intervention käyttö laajentui. Ehkäisevän työn rakenne, työtä ohjaava tieto ja vaikuttava toiminta kuvattiin systeemiseksi kokonaisuudeksi. Ohjatun omahoidon koulutuksia järjestettiin kymmenissä yksiköissä. Valtaosa perustason mielenterveys- ja päihdehoitajista suoritti kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Lyhytterapiaa pilotoitiin korvaushoitoyksikössä. Mielenterveysasiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta laadittiin käsikirja. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen koordinaattorin työ jatkuu vuosina 2024–25.
Alaikäisten ja perheiden palveluihin koulutettiin psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä sekä mallinnettiin interventiokoordinaattorin työnkuva. Koordinaattori jatkaa alueella myös ensi vuonna. Osa kehittämistyöstä yhdistettiin osaksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen toimenpideohjelmaa, joka käynnistettiin hankkeen tuella.
Psykofyysistä fysioterapiaa pilotoitiin sote-keskuksissa ja perhekeskuksessa. Aikuisten, lasten ja nuorten psykofyysinen fysioterapia jatkuvat hyvinvointialueella.

Laajasti perehtyneitä omatyöntekijöitä

Hankkeessa tuotettiin monipuolinen sosiaalihuollon omatyöntekijöille kohdennettu verkkokoulutuskokonaisuus, johon koottiin kattavasti toimintaohjeita, prosesseja ja asiantuntijatietoa. Koulutus on yhteinen kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville sekä terveydenhuollon ja tukipalvelujen ammattilaisille.

Seksuaaliterveyden edistäminen ja maksuton ehkäisy

Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilussa hyvinvointialueelle muodostettiin yhtenäiset raskaudenehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen toimintamallit. Ammattilaisten seksuaaliterveyden osaamista vahvistettiin ja alueelle koulutettiin viisi seksuaalineuvojaa. Ehkäisyneuvontatyön tueksi perustettiin verkosto, johon on liittynyt yli sata hyvinvointialueen ammattilaista. Sosiaalisen markkinoinnin kokeilu seksuaaliterveyden edistämiseksi toteutettiin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston Theatrum Olgan kanssa. Maksuton ehkäisy jatkuu Päijät-Hämeessä vuonna 2024.

Lisätietoa ja materiaalia hankkeesta on koottu Innokylä-sivulle.

Paras keino ehkäistä ei-toivottuja raskauksia on nuorten mielestä maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen. Tämä käy ilmi YAMK-opinnäytetyöstä, jossa kartoitettiin nuorten ajatuksia seksuaaliterveyspalveluista ja niiden järjestämisestä osana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen alle 25-vuotiaiden maksuttoman raskauden ehkäisyn kokeilua.

Pohtiessaan seksuaaliterveyspalveluiden ideaalitilannetta nuoret ajattelevat paljon toisiaan ja palveluiden soveltuvuutta yksilöiden erilaisiin tarpeisiin. Nuoret toivovat kyselyn mukaan matalan kynnyksen palveluja ja vaivatonta pääsyä keskustelemaan ammattilaisen kanssa. He myös toivovat ammattilaisilta rohkeutta ottaa seksuaaliterveyteen liittyviä asioita puheeksi sekä avointa ja tabuja rikkovaa keskustelukulttuuria seksuaaliterveyden teemojen ympärillä.

Päijät-Hämeen maksuttoman ehkäisyn kokeilun ensimmäisen vuoden aikana 3400 nuorta on saanut maksuttomat ehkäisyvalmisteet.

Opinnäytetyöhön kerättiin aineistoa nuorten työpajassa sekä tiedonkeruulomakkeella.

Maksuttoman ehkäisyn asiakkaille toteutettiin lisäksi erillinen asiakaskokemuskysely. Vastausten perusteella nuoret kokivat ehkäisypalveluiden pariin hakeutumisen olleen helppoa tai kohtalaisen helppoa. 77 prosenttia asiakaskokemuskyselyyn vastanneista koki, että ehkäisyn maksullisuus vaikeuttaisi heidän taloudellista pärjäämistään.

61 prosenttia vastanneista kokee seksuaaliterveydestään huolehtimisen maksuttoman ehkäisyn myötä tärkeämmäksi kuin aikaisemmin. Asiakaskokemuskyselyn perusteella nuoret toivovat yksimielisesti alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn jatkumista.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta ei tehdä valtakunnallista linjausta, joten hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti jatkosta vuoden 2023 jälkeen. Päijät-Hämeessä päätöstä jatkosta ei vielä ole tehty.

Kaikkien alle 25-vuotiaiden on mahdollista saada ehkäisyvälineet maksutta vuoden 2023 loppuun saakka.

Seksuaaliterveysraksa on 15–24-vuotiaille päijäthämäläisille nuorille järjestettävä työpaja, joka pidetään 24.1.2023 klo 13–15 Lahdessa, kauppakeskus Trion Palvelutorilla, Lava-nimisessä tilassa.

Seksuaaliterveysraksa on kaksi tuntia kestävä työpaja, jossa nuoret kiertävät erilaisilla seksuaaliterveysteemaisilla työpisteillä. Nuoret pääsevät esimerkiksi astumaan itse terveydenhoitajan saappaisiin erilaisten asiakastapauksien kautta sekä määrittelemään itse, millaisia seksuaaliterveyspalvelujen tulisi heidän mielestään olla.

Työpajan avulla nuoret voivat oppia seksuaaliterveyteen liittyviä perusasioita. Yksittäisten työpisteiden fasilitaattoreina eli rakennusmestareina toimivat terveydenhoidon ammattilaiset. Nuorten kanssa keskustellen ammattilaiset oppivat ja saavat käsityksen siitä, mihin suuntaan kutakin seksuaaliterveyden osa-aluetta olisi hyvä ohjata, jotta se palvelisi paremmin nuorten moninaisia tarpeita.

Työpajaan osallistuvilta ei kysytä henkilökohtaisia tietoja, ja ilmoittautumista pyydetään vain osallistujien lukumäärän hallinnoimiseksi sekä tarjoilujen järjestämiseksi. Ilmoittautua voi nettilomakkeella: https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/daa1ceda-a9ce-4944-b202-451a7b53eda9?displayId=Fin2698964

Seksuaaliterveysraksaan tervetulleita ovat sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, kokemuksesta, palvelun piiriin kuulumisesta tai kuulumattomuudesta riippumatta kaikki 15–24-vuotiaat Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asuvat nuoret. Työpaja toteutetaan osana alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilua.

Lisätietoja:
asiakasosallisuuskoordinaattori Sini Pulkkinen, sini.pulkkinen@paijatha.fi, 0444825175
hankesuunnittelija Elina Leinonen, elina.leinonen1@paijatha.fi, 0444403117