Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 70 670 euroa valtionavustusta ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta haettiin syksyllä yhteensä 140 000 euroa yhdessä osatoteuttajien kanssa.
Valtionavustus on tarkoitettu ruoka-aputoimintaa järjestäville tahoille esimerkiksi lahjoitetun hävikkiruuan jakelun ja siihen liittyvän muun ruoka-aputoiminnan mahdollistamiseen. Avustukset kohdennetaan hankehallinnoijan kautta edelleen alueen toimijoille yhteisen hankesuunnitelman mukaisesti. Päijät-Hämeessä kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa alueen hankehallinnoijaksi on sovittu hyvinvointialue.
– Valtionavustusta on alueella hartaasti odotettu, koska tarve sille on todella suuri. Myönnetyllä avustuksella voidaan kattaa vain osan aiheutuvista kuluista, joten nyt on yhdessä osatoteuttajien kanssa tarkkaan pohdittava, mihin rahoitus riittää. Yhdessä tekemisellä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet löytää uusia toimintamalleja tuen tarjoamiseksi asukkaille, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.
Osatoteuttajina Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminnassa ovat Heinolan Helluntaiseurakunnan Rukoushuoneyhdistys ry, Jyränkölän setlementti ry, Lahden Sininauha ry, Operaatio Avoin Ovi ry, Suomen Punainen Risti, Iitin osasto ry, Toivon Keskus ry, ViaDia Asikkala ry, ViaDia Heinola ry ja ViaDia Lahti ry.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) testaa uutta mallia, jossa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen tarkoitettu avustus kohdennetaan kunnan, maakunnan tai hyvinvointialueen kautta paikallisille ruoka-aputoimijoille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmä ja yhdyspintaneuvottelukunta ovat sopineet, että hyvinvointialue toimii ruoka-aputoiminnan järjestämisen valtionavustuksen hakijana. Kesäkuussa Päijät-Hämeessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kuultiin myös kuntien ja ruokajakoa toteuttavien toimijoiden mielipiteitä valtionhausta.
Koko Suomen ruoka-aputoiminnan järjestämiseen on valtion talousarviossa varattu jaettavaksi 1 831 000 euroa vuoden 2023 osalta. Päijät-Hämeen laskennallinen minimiosuus on 67 639 euroa, jos kaikki maakunnat hakevat avustusta. Avustusten käyttöaika päättyy 31.12.2024.
Aiemmin ruoka-aputoimintaan on haettu avustusta valtakunnallisten keskusjärjestöjen kautta. Testattavalla mallilla pyritään tiivistämään ruoka-aputoiminnan paikallista yhteistyötä ja maksimoimaan hävikkiruoan hyödyntäminen. Tarkastelussa ovat palvelujen järjestämisvastuiden selkeyttäminen ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä rahoituksen turvaaminen yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Ruoka-aputoiminnan valtakunnallinen järjestökoordinaatio siirtyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamaksi toiminnaksi (SPR, Kirkkopalvelut ja Koa ry), eikä rahaa koordinaatioon tai kehittämistoimintaan tarvita nyt haettavasta valtionavustuskokonaisuudesta.
Keille avustus on tarkoitettu?
Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaehtoisten toteuttaman ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.
Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut, esimerkiksi vuokrat, sähkö- ja polttoainekustannukset, jotka liittyvät kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun, ruoan valmistuskustannukset ja kylmäkuljetuskalusteiden ja jakeluautojen käyttökustannukset.
Avustusta ei ole tarkoitettu esimerkiksi ruuan ostamiseen, uskonnolliseen ja poliittiseen toimintaan ja muiden kuin hankehallinnoijan palkkakustannuksiin.
Tiedotus Ruoka-apu.fissä
Avustusta saavien ruoka-aputoimijoiden tulee olla oikeustoimikelpoisia, yleishyödyllisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka ovat vakinaisesti mukana ruoka-aputoiminnassa. Avustusta voidaan kohdentaa vain sellaisille ruoka-aputoimijoille, jotka tiedottavat toiminnastaan valtakunnallisessa ruoka-aputapahtumia ja yhteisöllistä ruokailua järjestävien toimijoiden Ruoka-apu.fi-verkkopalvelussa.
Kirkkopalvelut ylläpitää verkostoa ruoka-aputoimijoille ja neuvoo palveluun rekisteröitymisessä info(@)ruoka-apu.fi.
Hankesuunnitelman teko edellyttää yhteistyötä ja sopimista alueen kuntien ja järjestötoimijoiden kesken. Ruoka-aputoimijoiden on sitouduttava yhteistyöhön osatoteuttajan sopimuksella. Hyvinvointialueelta ollaan yhteydessä alueen ruoka-aputoimijoihin.