Mitä tänään syötäisiin? Vastaus kysymykseen löytyy monelle meistä parista tutusta reseptistä. Kiireen keskellä vanha ostoslista ja entuudestaan tutut ruoat tuovat monelle helpotusta arjen pyörittämiseen.

Omien ruokavalintojen ääreen pysähtyminen kuitenkin kannattaa, sillä pienetkin muutokset ruokalautasella voivat vaikuttaa myönteisesti niin omaan terveyteen kuin oman hiilijalanjäljen suuruuteen.

Pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää muun muassa ruokavalintojen ja elintapojen muutoksella. Tieteellinen näyttö osoittaa puolestaan ravitsemussuositusten mukaisen ruoan olevan useimmiten myös ympäristöystävällistä.

Ravintorikasta ja kestävää ravitsemusta planetaarisella ruokavaliolla

Valitsemalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa on suhteellisen helppoa vaikuttaa oman ruokavalion terveellisyyteen sekä omaan hiilijalanjälkeen. Keskimääräinen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu samalla paranee.

Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio tarjoaa monelle mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti niin terveyteen kuin ympäristön tilaan. Nämä planetaarisen ruokavalion mukaiset ravitsemussuositukset perustuvat kattavaan tieteelliseen näyttöön ja kiteyttävät tiedon ihmisterveyden ja maapallon kannalta hyväksi todetusta ruokavaliosta.

Nykyisellään keskimääräisen suomalaisen aikuisen ruokatottumukset ja ravintoaineiden saanti ei monin osin vastaa ravitsemussuosituksia. Punaista ja prosessoitua lihaa syödään liian paljon, kun taas kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään liian vähän. Elintavat, kuten ruokailutottumukset, vaikuttavat terveyteen. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ja kasvattavat riskiä sairastua erilaisiin kansansairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Tämänhetkiset syömistottumukset kasvattavat osaltaan suomalaisten hiilijalanjälkeä. Ruoan kulutus muodostaa Suomessa 20–25 prosenttia keskimääräisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Suomalaisten ruokavalion ilmastopäästöt ovat vertailussa EU-maiden kärjessä, ja noin puolet Suomen ruoan kulutuksesta johtuvista kasvihuonekasvipäästöistä tulevat naudanlihan ja maitotuotteiden kulutuksesta.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset suosittavat muun muassa monipuolista kasvispainotteista ruokavaliota, lihankulutuksen vähentämistä, sekä runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä.

Kasvispainotteisella ruokavaliolla ei tarvitse huolehtia ravintoainepuutoksista, sillä pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukainen kasvispainotteinen ruokavalio on tämänhetkisiä pohjoismaisia ruokavalioita paljon ravintoainerikkaampi.

Suomalaiset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta ja julkaistaan loppuvuodesta 2024.

Planetaarinen ruokavalio lautasella

Kasvisten käytön lisäämistä omaan ruokavalioon voi toteuttaa pienin askelin ja rohkeasti kokeillen. Hyviä valintoja sekä ruoan tuotannon että terveyden kannalta ovat kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet, kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat. Viljat ovat merkittävä kasviproteiinin lähde jo nykyisessä ruokavaliossamme, ja erilaiset palkokasvit tuovat siihen hyvän lisän.

Vaihtamalla osan lihasta kasviksiin voi merkittävästi pienentää ruokavalion ympäristövaikutusta. Lihan kulutusta voi vähentää pikkuhiljaa esimerkiksi pienentämällä liha-annosten kokoja sekä suosimalla pihvien ja paistien sijaan patoja ja keittoja, joissa lihan määrä on kohtuullinen.

Reseptin lihan voi korvata osin tai kokonaan myös kasviksilla, kuten palkokasveilla, jotka sisältävät paljon proteiinia ja kuitua sekä muita terveydelle edullisia ravintoaineita. Tavallisimpia palkokasveja ovat esimerkiksi herneet, pavut, linssit ja soija. Palkokasvien viljelyyn tarvitaan vain vähän maapinta-alaa ja niiden tuotannolla on eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna pienet ilmastovaikutukset.

Ruoanlaitossa uusien kasvisruokien kokeilemisesta voi tehdä koko perheen yhteisen asian, jolloin porukalla valitaan kaikkia kiinnostava ruokaohje kokeiltavaksi. Kynnys uuden kokeilemiseen madaltuu, kun jokainen pääsee mukaan päätöksentekoon ja yhteiseen tekemiseen. Näin saadaan myönteisiä kokemuksia, jotka ovat pysyvän muutoksen kannalta tärkeitä. Lisäksi yhdessä tehdessä voi löytää koko perheen uusia suosikkiruokia arkea piristämään. Jossain vaiheessa voi huomata, että kasvisvoittoisempi ruoka tuo itselle paitsi hyvää oloa ja ruokailoa, myös hyvää mieltä oman ympäristökuorman pienentyessä.

Ruoan vaikutuksia ilmastoon voi hillitä myös sillä, että suosii ympäristöystävällisesti tuotettuja tuotteita, välttää ruokahävikkiä ja kiinnittää huomiota ruoan valmistuksen ja ostosmatkojen energiankulutukseen. Suurin osa ruoan ympäristövaikutuksista ja päästöistä aiheutuu raaka-aineista ja kuljetuksen osuus on pieni. Myös ruoan tuotantotapoja voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi.

Pienillä muutoksilla suuria vaikutuksia

Merkittäviä ympäristötekoja voi tehdä pieniltäkin tuntuvilta arjen valinnoilla. Tästä esimerkkinä toimi Lahden kaupungissa toteutettu CO2-pudottajat-kokeilu, joka tutki viiden vapaaehtoisen lahtelaisen voimin, miten ympäristölle ystävälliset valinnat esimerkiksi ravitsemuksessa voivat heijastua terveyteen. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti vapaaehtoisten oma elämänrytmi ja muutosehdotusten yhteensopivuus. Kokeilu osoitti, että hiilijalanjälkeä voi pienentää yllättävän vaivattomasti ilman elämäntyylin täysmuutosta.

Muutoskokeiluissa tukee myönteinen asenneilmapiiri. Kokeiluun kannattaa ottaa keinoja, jotka sopivat omaan ja kotiväen arkeen. Muutoskokeilujen avuksi voi ottaa käyttöön myös erilaisia työkaluja. Climate Campaigners -ilmastosovellus on kehitetty tukemaan terveyttä edistäviä ja ympäristöystävällisiä valintoja. Ilmastosovelluksen taustalla olevassa tutkimushankkeessa oli mukana Lahden kaupunki yhdessä kahdentoista muun eri puolilla maailmaa sijaitsevan kaupungin kanssa. Sovelluksessa pääsee osallistumaan erilaisiin haasteisiin, sekä tarkastelemaan omaa henkilökohtaista hiilijalanjälkeä. Lahtelaiset pääsevät lisäksi seuraamaan sovelluksessa omien valintojensa vaikutusta Lahden ilmastotyössä.

Climate Campaigners -ilmastosovellus on yksi monista Luontoaskel terveyteen -ohjelmaan liittyvistä menetelmistä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, Lahden kaupungin ja Lahden Yliopistokampuksen koordinoima ohjelma on Lahden seudun 10-vuotinen terveys- ja ympäristöohjelma vuosille 2022–2032, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Ohjelman tavoitteena on edistää kestäviä elämäntapavalintoja kestävää hyvinvointia vahvistavilla palveluilla esimerkiksi päijäthämäläistä lähiluontoa hyödyntäen.

Kirjoittajat:

• Pietilä Taru, projektisuunnittelija, Tukipalveluiden johto
• Hämäläinen Riitta-Maija, Kestävän kehityksen päällikkö, Tukipalveluiden johto
• Päätalo Anna, Terveyden edistämisen ravitsemusterapeutti, Ravitsemusyksikkö
• Valve Raisa, Johtava ravitsemusterapeutti, FT, Ravitsemusyksikkö