Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalvelut ryhtyi tänä kesänä tarjoamaan omaa kommunikaatio-ohjaustaan, kun aikaisemmin sitä ostopalveluna tuottaneen kumppanin vastaava palvelu loppui. Kommunikaatio-ohjaus tarkoittaa opastusta johonkin erityiseen viestintämenetelmään, jota henkilö käyttää vamman tai neurologisen poikkeavuuden takia puheen sijaan tai sen rinnalla.
Kommunikoinnin keinoina voivat toimia esimerkiksi kuvat tai tukiviittomat, jotka ovat yksittäisiä viittomia viittomakielestä, ja niillä viitotaan puheesta lauseen avainsanat.
Hyvinvointialueen vammaispalvelujen tuoreen kommunikaatio-ohjaaja Emma Tarvaisen asiakkaat ovat pääosin 5-8-vuotiaita lapsia, joilla jonkin kehitysvamman vuoksi puheen kehitys on viivästynyt tai sitä ei tule ollenkaan. Asiakkaina on myös nuoria, joiden kommunikointivälinettä täytyy päivittää ajan tasalle esimerkiksi opiskelujen takia.
– Kuvakortit voi ujuttaa helposti mukaan leikkiin ja peleihin. Minulla on esimerkiksi usein apuna magneettinen ongintapeli. Se on lapsen silmissä huomattavasti kiinnostavampi kuin kasa kuvia. Kauppaleikissä taas käytän kassakonetta leikkirahojen ja laminoitujen ostoskuvien kera. Kuvallinen toimintataulu on vieressä tukemassa leikkiä. Siitä katsomme avainsanoja. Kysyn yleensä perheeltä lapsen mielenkiinnon kohteista. Jos perheen lapsi tykkää kovasti ötököistä, niin sitten valmistaudun kotikäynnille tulostamalla ja laminoimalla ötököiden kuvia, Emma nauraa.
– Koen, että apuvälinettä pitäisi päivittää aika useinkin, koska mielenkiinnon kohteet vaihtuvat. Se mah-dollistaa esimerkiksi keskustelemisen ajankohtaisesti omaa apuvälinettä hyödyntäen. Opetamme kuitenkin lähimmät ihmiset myös itse päivittämään apuvälinettä.
Ohjauksen avulla lapsi saa oman äänen kuuluviin
Perhe voi olla usean palvelun asiakkaana samanaikaisesti, joten päiväohjelmaan voi pakkautua sovittuja tapaamisia melkoisesti. Voimavaratkin voivat olla vähissä. Tällöin Emman rooli ammattilaisena on kannustaa ja ymmärtää.
– Saattaa olla toimintaterapiaa, fysioterapiaa ja arkeakin pitäisi pallotella päiväkodin tai koulun ja työn välillä. Sitten tulee vielä yksi palvelu, joka pitäisi saada lisättyä päivän ohjelmaan. Omien havaintojeni lisäksi pohdimme yhdessä lapsen vanhempien kanssa sitä, mitä kommunikointikeinoa lähdemme harjoitte-lemaan. Vanhempien motivaatiolla opetella uusi menetelmä on suuri merkitys. Jos esimerkiksi tukiviittomia ei jostakin syystä haluta opetella, niin sitten valitsemme kuvat. Yritän kuitenkin motivoida vanhempia lapsen ehdoilla tapahtuvaan harjoitteluun.
– Alkutapaamisissa lapsen lisäksi myös perheen aikuiset saattavat olla hämillään. Omaa lasta ymmärretään yleensä hyvin kotona, erityistarpeista huolimatta. Ensimmäinen tehtäväni voikin olla se, että perustelen perheelle, miksi ohjaukselle kannattaa antaa mahdollisuus. Lapsen on tärkeää tulla kuulluksi myös kodin ulkopuolella: koulussa, palveluissa ja harrastuksissa. Lapsi saa oman äänen kuuluviin eikä hänen tarvitse olla pelkästään toisten tulkinnan varassa.
Kommunikoinnin ongelmia on monen tasoisia, ja myös apuvälineitä on lukuisiin erilaisiin tarpeisiin. Jos kädet ovat jäykät ja kuvakorttien käsittely ei onnistu, niin kommunikointi voi kuitenkin onnistua painikkeilla, joihin pystyy äänittämään esimerkiksi päivän kuulumisia. Myös katseohjattavia apuvälineitä on olemassa.
– Yksilöllistän menetelmää sen mukaan, mikä perheelle toimii parhaiten, ja opetan sen käytön. Yleensä menetelmää lähdetään rakentamaan kuvista ja tukiviittomista. Puhetta tukevia ja korvaavia apuvälineitä on kuitenkin yllättävän paljon ja tarpeen mukaan opettelen myös itse uusien apuvälineiden käyttöä.
Luottamus syntyy askel kerrallaan
– Välillä motivointi paksun kuvakansion ääreen voi olla hankalaa, joten yleensä otan mukaan ensimmäisille käynnille vain muutamia kuvia, en kokonaista kansiota. Tabletti puolestaan tuntuu houkuttelevalta, ja jo pienet lapset osaavat käyttää kätevästi digilaitteita.
Emma on itsekin joka kerta uuden äärellä, kun hän tapaa ensi kertaa asiakasperheen. Ensimmäisillä kerroilla keskitytään tutustumiseen ja luottamuksen saamiseen.
– Lapset tutustuvat omilla ehdoillaan. Eräs lapsi tuli ottamaan olkapäistä kiinni, jolloin hänen äitinsä osasi kertoa, että lapsi haluaa kiivetä reppuselkään. Silloin pitää vain mennä mukana. Luottamuksen raken-tuminen vie aikaa, enkä säikähdä, jos perhe ei haluakaan ottaa ensimmäisellä kerralla vielä kuvia kokeiluun. Parasta palautetta on, kun pienellä ihmisellä syttyy lamppu, ja hän itse huomaa onnistuneensa.
Kommunikaatio-ohjausta haetaan vammaispalveluna, ja sen voi myöntää sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, yleensä asiakkaan oma työntekijä.
Päijät-Hämeessä ensisynnyttäjille on tarjolla ilmaisia perhevalmennuksia. Myös uudelleensynnyttäjät ovat tervetulleita mukaan odottavan äidin kumppania tai tukihenkilöä unohtamatta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvolapalvelut järjestävät valmennuksia yhteistyökumppaneidensa kanssa ja osallistua voi odotusaikana tai synnytyksen jälkeen. Kesäkuussa järjestetään eri teemoihin keskittyviä valmennuksia.
Valmennukset auttavat perhettä valmistautumaan vanhemmuuteen, synnytykseen, lapsen hoitoon ja imetykseen sekä tarjoavat tukea parisuhteeseen sekä lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Tapaamisissa vanhemmat saavat myös tietoa alueen lapsiperheille suunnatuista palveluista.
Perhevalmennukset ovat osa neuvoloiden ennaltaehkäisevää työtä. Perheet saavat työkaluja muun muassa vauva-arjen haasteiden kohtaamiseen. Valmennusten teemat täydentävät neuvolakäynneillä käsiteltyjä aiheita ja antavat mahdollisuuden syventyä aiheisiin tarkemmin. Teemat on valittu tukemaan perheen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja jaksamista.
– Ehkäpä yleisin kuulemani kommentti ensimmäistä lastaan odottavilta vanhemmilta on, etteivät he ole tulleet ajatelleeksi miten paljon imetykseen voi liittyä haasteita. Puhumme paljon imetyksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista pulmatilanteista. Toivomme, että vanhemmille jäisi valmennuksesta mieleen edes pieniä tiedon murusia, jotka auttaisivat mahdollisissa imetyshaasteissa vauvan synnyttyä, kertoo imetysvalmennuksia vetävä terveydenhoitaja Jatta Heikkinen neuvolan asiakasohjauksesta.
Tapaamisista mieleen jäävät tiedot voivat antaa kauaskantoisempiakin voimavaroja perheen pikkulapsiarkeen. Perhevalmennuksia vetävät terveydenhoitajat kertovat, että esimerkiksi vauvan uni ja sen haasteet vaikuttavat koko perheeseen: unirytmin muutokset tulevat tuoreille vanhemmille usein yllätyksenä ja näissä tilanteissa valmennuksista saadut tiedot voivat olla hyödyksi.
Valmennuksista kerrotaan jokaiselle odottavalle perheelle neuvolakäynneillä ja he voivat ottaa valmennukset puheeksi itsekin omalla neuvolakäynnillään tai yhteydenotolla neuvolan asiakasohjaukseen puhelimitse tai chatin kautta. Valmennusten aikataulu löytyy osoitteesta paijat-sote.fi/laakariin-ja-hoitoon/lapsiperheille-ja-nuorille/neuvolapalvelut/perhevalmennus/. Lisäksi sivustolta löytyy verkkovalmennusmateriaaleja, joihin on mahdollista tutustua omatoimisesti.
Valmennuskerroille voi osallistua oman aikataulun mukaan ja haluamassaan järjestyksessä. On suositeltavaa osallistua jokaiselle kerralle, mutta aiheista voi myös poimia vain itseä kiinnostavat.
Suomalaiset ovat tunnetusti varovaisia pyytämään apua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi muutama vuosi sitten tutkimuksen, jonka mukaan yli kolmannes pienten lasten vanhemmista koki tarvitsevansa apua jaksamiseensa. Silti lähes 40 prosenttia vanhemmista ei kertonut avuntarpeestaan terveydenhuollon ammattilaisille.
Kannattaisi kertoa, sillä pelkkä huolesta puhuminenkin helpottaa oloa, sanoo psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Juurinen, joka työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointialueella lapsiperheiden arjen tuen palveluissa.
– Mieluummin matalalla kynnyksellä ja ajoissa, kun tilanteet eivät ole vielä liian pitkällä. Jos vähänkin miettii olevansa tuen tarpeessa, me ammattilaiset juttelemme yhdessä asiakkaiden kanssa, mistä asioista voisi olla apua.
Lapsiperheiden arjen tuen palveluista on mahdollista saada kotipalvelua, perheohjausta, lähityötä ja psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisia tilanteissa, joissa varhaisella ja lyhytkestoisella tuella ajatellaan olevan apua perheelle. Tapaamiskertoja perheohjauksessa, lähityössä ja sairaanhoitajan kanssa on tapauskohtaisesti yhdestä viiteen.
– Neuvolan kautta tulee paljon yhteydenottoja. Pienen vauvan vanhemmalla voi olla synnytyksen jälkeistä masennusoireilua ja pienten lasten vanhemmilla uupumusta. Käymme kotona juttelemassa, miten siellä nukutaan ja syödään, miltä arki näyttäytyy ja millä keinoilla tilannetta voisi parantaa. Joskus ihan pienetkin vinkit auttavat ja kiitosta tulee heti ensimmäisellä käynnillä.
Ei taikatemppuja
Anne Juurisen omaan työnkuvaan kuuluu koko perheen mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisy.
– Pyrin tukemaan perheen terveyttä, hyvinvointia ja elämänhallintaa kuormittavissa tilanteissa, kuten parisuhde- ja päihdeongelmissa tai perheenjäsenen sairastuessa, Juurinen kuvailee.
– Pääasiassa teen kotikäyntejä. Jos se ei ole mahdollista, voimme tavata esimerkiksi Lahden perhekeskuksessa tai muissa yhteiskäyttötiloissa.
Lähityöntekijä Iina Heikkilällä on haastattelupäivänä edessään kotikäynnit Lahdessa ja Heinolassa.
– Tapaan nuoria, joista toisella on ollut haasteita koulunkäynnissä ja toisella arjen rytmityksessä. Menen antamaan ohjausta, neuvontaa tai tukea, jos perheessä on pulma tai haaste, johon tarvitaan apua.
Minun työtäni on tavata erityisesti perheen lapsia ja nuoria. Teemme asioita yhdessä, eikä työni ole mitenkään sanelevaa, vaan olen mukana tekemässä lapsen ääntä ja kokemuksia näkyviksi, Heikkilä taustoittaa.
Lähityöntekijällä on osaamista myös erilaisiin neuropsykiatrisiin haasteisiin liittyen.
Iina Heikkilä huomauttaa, ettei tapaamisissa kyse ole mistään taikatempuista, vaan läsnäolosta, kuuntelemisesta ja keskustelemisesta.
– Välillä ulkoilemme tai pelaamme pelejä. Parasta työssä on nähdä, kun perheet voivat paremmin ja jaksavat taas. Tällaisella ennaltaehkäisevällä työotteella pystyy aidosti estämään isoja ongelmia, Heikkilä tietää.
Mukana polulla
Aina matalan kynnyksen tukitoimet eivät kuitenkaan riitä. Silloin arjen tuen työntekijät ohjaavat asiakkaansa eteenpäin, esimerkiksi alaikäisten mielenterveyspalveluihin tai omalle terveysasemalle
– Aika usein meidän tarjoamamme apu kuitenkin riittää. Joskus käy niinkin, että asiakas saattaa olla jonossa muualle, mutta saa meidän tukeamme välissä, eikä ehkä enää tarvitsekaan jonottamaansa paikkaa. Siinä näkee konkreettisesti työnsä tuloksia, Anne Juurinen toteaa.
Arjen tuen perheohjaukseen, lähityöhön sekä sairaanhoitajan palveluun voi hakeutua esimerkiksi soittamalla palvelunumeroon tai lähettämällä viestiä sähköisen palvelun kautta. Lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea soittamalla arjen tuen palvelunumeroon tai ottamalla yhteyttä omaan terveydenhoitajaan.
– Meiltä vastataan nopeasti, ihan jo viikon sisällä. Meillä ei ole oikeastaan kriteereitä asiakkaille. Ainoastaan lastensuojelun tai sosiaalityön asiakkuutta ei saisi olla, koska työskentelemme niin matalalla kynnyksellä.
Työntekijälähettiläät somessa
Anne Juurista ja Iina Heikkilää voi seurata sosiaalisessa mediassa, sillä he ovat hyvinvointialueen työntekijälähettiläitä. Työntekijälähettiläät kertovat tileillään työstään ja jakavat terveysvinkkejä. Lapsiperheiden kotipalveluista somessa viestii lähihoitaja Katja Vuorinen.
– Toivon, että saan somen kautta yhden kanavan, jonka avulla pääsen kommunikoimaan nuorten kanssa ja jakamaan hyödyllisiä vinkkejä ja tapahtumia. Se tukee minun työtäni. On myös mielenkiintoista oppia uudesta työmuodosta ja kertoa tekemisistäni sosiaalisen median kautta, Iina Heikkilä tuumii.
Lähettiläiden tilien nimet ovat @arjentuki.anne, @arjentuki.iina ja @arjentuki.katja. Aihetunnisteita ovat mm. #hyvinvoinnintekijät #työntekijälähettiläs #päijäthämeenhyvinvointialue.
Miten perheohjausta voi hakea?
Jos perheesi tarvitsee tukea vanhemmuuteen tai lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa, voit ottaa yhteyttä arjen tuen palveluihin soittamalla palvelunumeroon tai täyttämällä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä.
Miten lapsiperheiden kotipalvelua voi hakea?
Soittamalla palvelunumeroon sekä sähköisen hakulomakkeen kautta tästä linkistä