People and Planet -konferenssissa jaettiin uutta tutkimustietoa planetaarisesta terveydestä. Konferenssivieraat eri puolita maailmaa löysivät yhteisiä, mutta myös eriäviä haasteita Lahden ja muiden kaupunkien kanssa avantouintielämystä odotellessaan. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia ideoita myös juuri alkaneen GoGreenNext-ohjelman asiantuntijoille.

Avantouinnin suosio Suomessa on ollut viime vuodet kasvussa. Moni allekirjoittaa sen hyvinvointivaikutukset. Lahdessa kaupungin ylläpitämiä suosittuja avantoja löytyy Mukkulasta, Möysästä ja Mytäjäisistä.

Avantouinti voi esimerkiksi tehostaa verenkiertoa, lievittää selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuja, vähentää masentuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä helpottaa nivelreumaa. Monet avantouimarit kokevat myös positiivia vaikutuksia stressinsietokykyynsä.

Varsinaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin vähän eikä avantouinti ole täysin riskitöntä. Avantouintia ei suositella esimerkiksi sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville.

Sauna ja avantouinti vetivät puoleensa

Kansainvälisille tutkijoille ja hyvinvoinnin asiantuntijoille avannon hyvinvointivaikutukset olivat pikaisen avantogallupin perusteella selkeästi vieraampia kuin meille suomalaisille. Käsityksiä oli mahdollista selvittää helmikuussa Lahdessa, kun People and Planet -konferenssi toi kaupunkiin noin 200 planetaariseen terveyden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.

Sauna ja avantouinti oli konferenssin suosituin oheisohjelma, joka houkutti Teivaan satamaan muun muassa portugalilaisen Tiago Guadalupen ja espanjalaisen Sofia Aivaliotin. Guadalupe uhkui intoa ja itsevarmuutta heti paikalle saapuessaan, Aivaliotia mietitytti enemmän: miten ihmeessä jäiseen veteen pystyisi kastautumaan, kun ilman lämpötilakin on reilusti pakkasen puolella.

Sofia Aivalioti pohti yhdessä ranskalaiskollega Marlène Dussaugen kanssa omaa kylmänsietokykyään Nosturin avantopaikalla Teivaan satamassa. Alun arasteluista huolimatta Aivalioti uskaltautui illan aikana kollegan rohkaisemana lopulta avantoon jopa kolmesti.

Tutkimustietoa luentosalissa, käytäntöä terveysmetsässä

Guadalupe ja Aivalioti ovat työnsä puolesta mukana eurooppalaisessa One Health 4 Cities -verkostossa. Suomalaiskaupunkeja tässä eurooppalaisverkostossa edustavat Lahti ja Kuopio.

Vastaavanlaisia yhteistyöverkostoja ja planetaarista terveyttä edustavia tutkimushankkeita, kuten GoGreenRoutes ja sen juuri käynnistynyt jatkohanke GoGreenNext, on viime vuosina syntynyt useita. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisen lisäksi myös ihmisterveyden vaaliminen muuttuvassa ympäristössä vaatii jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

– Luonnossa liikkuminen, ”kädet multaan” -toiminta ja muu luonnon kohtaaminen vahvistavat luontokontaktia steriilien sisätilojen sijaan. Kestävän ja monimuotoisen luonnonympäristön lisäksi asuin- ja työympäristöjäkin voidaan uudistaa, elvyttää ja elävöittää vihreyttämällä, summasi yhteen GoGreenNextin ajatuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen.

Tästä syystä Lahdessa alkoi vuonna 2022 kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja.

Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemoista oli koottu myös kolmipäiväisen People and Planet -konferenssin tieteellinen ohjelma, joka oli tarkoitettu sekä asiantuntijoille että päättäjille. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja toteutusideoita luontopohjaisiin ratkaisuihin myös GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoille eri Euroopan maissa.

GoGreenNext-työ jatkuu vuoteen 2028 asti

Viime kesänä avautunut Lahden terveysmetsä lähellä Päijät-Hämeen keskussairaalaa on yksi tapa nauttia arjessa luonnon terveysvaikutuksista. GoGreenNext-hankkeen osallistujat olivat vaikuttuneita konferenssin ohjelmasisältöjen lisäksi avantouintia edeltäneestä oheisohjelmasta terveysmetsässä.

GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoita terveysmetsässä. Suomea yhteistyössä edustavat Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Helsingin yliopisto. Konsortiota johtaa Tadgh MacIntyre (kuvassa toinen vasemmalta) Maynoothin yliopistosta Irlannista.

GoGreenNext-hanke tulee tarjoamaan kattavan näyttöön perustuvan lähestymistavan ekosysteemin ja ihmisten terveyden välille. GoGreenNext käsittelee biologisen monimuotoisuuden, ilmaston ja planeetan terveyden välistä yhteyttä ja tuottaa positiivisia pilottituloksia neljällä luonnonmaantieteellisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.

Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita.

Matilda van den Bosch, GoGreenNext-hanke

Eri puolilta Eurooppaa Lahteen saapuneet hankkeen asiantuntijat laittoivat jo lyhyen vierailunsa aikana merkille, että Lahden kaupungilla on runsaasti luontoalueita, joista asukkaat saavat helposti terveyshyötyjä. Suurissa kaupungeissa luonnosta vieraantuminen näkyy suoraan useasti toistuvina ja voimakkaasti oireilevina kroonisina sairauksina.

Lahtelaistutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta veti konferenssissa paneelikeskustelua luonnon ja biodiversiteetin arvosta ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. GoGreenNext-hankkeesta keskusteluun osallistuivat Martin Grisel (vas.), Federica Risi ja Matilda van den Bosch.

Matilda van den Bosch totesi konferenssissa, että vihreät alueet edistävät ihmisten terveyttä monin tavoin, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä emme saa mitään näistä hyödyistä. Hänen mukaansa Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita. Yli 60 prosentilla ihmisistä on riittämätön pääsy viheralueille Euroopassa.

Tiede todistaa luonnon terveysvaikutuksia

Portugalilainen Tiago Guadalupe kertoi oman kotikuntansa Loulén ja Lahden olevan hyvin erilaisia ympäristöjä, mutta molemmilla kaupungeilla on myös identtisiä ihmisten terveyteen ja vähäiseen arkiliikuntaan liittyviä haasteita. Louléssa ei ole metsiä, mutta siellä on ranta, puistoja ja muuta vihreää kaupunkiympäristöä, jota asukkaat Guadalupen mukaan voisivat käyttää nykyistä paremmin terveytensä edistämiseen.

– Konferenssissa kuulimme useista tutkimuksista, jotka tieteellisesti todistivat, että luontoyhteys parantaa ihmisterveyttä. Fyysisesti aktiivinen henkilö, joka hyödyntää oman elinympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, voi sekä henkisesti että fyysisesti paremmin. Tällöin lääkkeiden käyttöäkin voidaan vähentää.

Guadalupe oli jo etukäteen päättänyt, että avanto olisi hänelle ehdoton kerran elämässä -kokemus samaan tapaan kuin laskuvarjohyppy. Loulén kunta on suosittu turistikohde hyvän sään, erinomaisten rantojen ja lämpimien vesien vuoksi, joten pakkassää ja kylmä vesi olivat miehelle jotain todella eksoottista.

– Saunassa käyn myös kotona säännöllisesti, mutta avantouinti oli täysin uutta. Järvestä pois tullessani tunsin ensin pelkkää kylmää, mutta hieman myöhemmin aloin tuntea oloni hyvin kevyeksi ja koin merkittävää lihaksien rentoutumista, urheilullinen Guadalupe totesi.

Avantouinnin hyvinvointivaikutukset tutkimusaiheeksi?

Hyvinvointivaikutukset siis tuntuivat ensikertalaisellakin konkreettisesti ja välittömästi. Tulisiko niitä ehkä tutkia myös tieteellisesti aiempaa tarkemmin? Sopisiko tutkimusaihe vaikkapa osaksi Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa? Onhan avantouinti mitä parhain esimerkki luontoyhteydestä kaupunkimiljöössä.

Kenties tutkimustuloksia esitellään joskus tulevaisuudessa People and Planet -konferenssissa, josta on tarkoitus tehdä säännöllisesti järjestettävä lahtelainen tiedetapahtuma.

Konferenssissa esiintynyt Planetary Health Alliance -verkoston professori Pim Martens Maastrichtin yliopistosta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan suomalaiseen hyvinvointitrendiin.

Teksti ja kuvat: Terhi Kangas

Dosentti ja ympäristöterveyden asiantuntija Matilda van den Bosch tietää, miten tärkeitä kaupunkien viheralueet ovat ihmisen terveydelle ja samalla koko ekosysteemille. Hän on taustaltaan sekä lääketieteen tohtori että maisemasuunnittelusta väitellyt tutkija, joka oli yksi pääpuhujista People and Planet -konferenssissa Lahdessa helmikuun puolivälissä.

– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että puut vähentävät ilmastonmuutoksen kuormaa, ja kasvillisuus tuottaa hyödyllisiä mikrobeja ihmisten elimistölle. Myös mielenterveys hyötyy vihreydestä.

van den Bosch nosti esiin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman, jonka mukaan noin 60 prosenttia Euroopan asukkaista elää ilman riittävää mahdollisuutta päästä luontoon. Jos viheralueita lisättäisiin suositusten mukaisesti, se voisi vähentää ennenaikaisia kuolemia jopa 43 prosentilla.

– Tilanne on vielä huomattavasti pahempi globaalin etelän suurkaupungeissa, joissa rakentamispaine on kova. Siellä tehdään nyt samoja virheitä kuin meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa aiemmin, kun luonto raivataan rakentamisen tieltä.

Kimmokkeen ympäristöajatteluun van den Bosch sai opiskellessaan lääkäriksi Ruotsin Lundissa. Hän ei viihtynyt jättimäisessä yliopistosairaalassa, koska sen urbaanissa ympäristössä ei ollut mitään kosketusta luontoon. Ympäristön ja terveyden suhde ei myöskään noussut esiin opinnoissa.

Sattumalta hän huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston projektista tutkia tuotantometsien ja luonnonmetsien merkitystä ihmisille. Yliopiston luonnonläheinen opiskeluympäristö houkutteli, joten hän päätti vaihtaa alaa.

­– Olen kotoisin maalta, jossa luonto oli lähellä. Hain opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska halusin oppia lisää siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Uskon, että nykyisessä työssäni kaupunkiluonnon tutkijana hyödytän ihmisten terveyttä enemmän kuin olisin tehnyt pelkästään lääkärinä.

Satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin

People and Planet -konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja ihmisten ja ekosysteemin terveyden edistämiseksi. van den Bosch asuu ja työskentelee pääosin Barcelonassa, jossa hän on päässyt seuramaan, kuinka puiden istuttaminen ja kävelyalueiden lisääminen ovat lisänneet viihtyvyyttä ja vähentäneet kuumuutta ja liikenteen päästöjä.

– Muutokseen tarvittiin poliittista tahtoa, mutta julkisen ja yksityisen talouden intressit kilpailevat etenkin kriisiaikoina. Me tutkijat pyrimme kuitenkin kertomaan, että satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin.

Tutkittua tietoa on vaikea saada osaksi päätöksentekoprosesseja, joissa mielellään etsitään nopeita ja helppoja ratkaisuja, usein teknologian avulla. Eri osapuolet eivät myöskään puhu samaa kieltä. Vallalla on kriisipuhe, joka nostaa esiin ”villin luonnon” vaaroja.

– Jos korostetaan sitä, että puissa kiipeily on vaarallista tai niistä voi pudota oksia, päädytään kaatamaan puut puistoista, van den Bosch kertoo ääriesimerkin.

Vihreämmän ympäristön eduista on viime aikoina kerrottu Ecosystem Services eli ekosysteemipalvelut-käsitteen kautta. Sen suoria vaikutuksia ovat muun muassa viileämpi kaupunkiympäristö kuumina päivinä, parempi hulevesien ja myrskyjen hallinta, terveelliset mikrobit ja päästöjen hallinta.

Välilliset terveysvaikutukset syntyvät muun muassa ympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista, sosiaalisista kontakteista ja stressinhallinnasta. Kaikki ekosysteemipalvelut yhdessä vähentävät tutkitusti masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, diabetesta, astmaa ja syöpiä ja niiden hoitoon käytettyjä kustannuksia. Vastavuoroisesti ne lisäävät henkistä hyvinvointia, onnellisuutta, henkistä ja muistikapasiteettia ja hyvää yöunta.

van den Bosch kiittää ratkaisuja, joissa luontoa on tuotu koulujen ja päiväkotien pihoille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Toisaalta hän on huolissaan segregaatiosta eli alueellisesta eriytymisestä, jossa ihmisryhmiä taustansa perusteella kasautuu taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paremmille ja huonommille alueille.

– Koronapandemia oli valtava ihmiskoe, jonka häviäjiä olivat ihmiset, joilla ei ollut pääsyä viheralueille. Tulevaisuuden poikkeustilanteiden varalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia heillekin, jotka eivät voi omin avuin päästä kansallispuiston tai metsän reunaan.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millainen ympäristö parhaiten hyödyttää ihmisten terveyttä. Luonnonmetsät on useissa tutkimuksissa havaittu parhaiksi sekä koko ekosysteemin että ihmisten kannalta. Toisaalta osa ihmisistä jopa pelkää liian ”villiä” ympäristöä eikä siksi halua sinne mennä.

– Joskus on järkevää perustaa puistoon nurmikko, jos se edistää liikkumista ja ulkoilua. Jopa vihreän maiseman näkeminen ikkunasta tai kuvista edistää henkistä hyvinvointia.

Teksti: Ina Ruokolainen