Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.

Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.

“Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen”, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.

Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksesta johtuvat tehtävät on vaikea toteuttaa

Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.

Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.

Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa on merkittävä. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.

Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen

Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.

Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.

Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.

Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetetuissa tavoitteissa.

H23-verkoston jäsenet

Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä

Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue

Juha Jolkkonen, Helsinki

Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue

Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue

Markus Syrjänen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue

Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.

Heinolan erikoissairaanhoidon potilaat ohjataan jatkossa hoitoon Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Hyvinvointialueella on ollut sopimus Coronaria oy:n kanssa Heinolan erikoissairaanhoidon polikliinisistä palveluista. Vuonna 2017 solmitun sopimuksen optiokausi päättyy huhtikuussa, eikä uutta kilpailutusta palveluista järjestetä.

Uudet erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan keskussairaalan poliklinikoiden asiakkaiksi pääsääntöisesti helmikuun alusta lähtien. Heinolassa hoidossa olevat erikoissairaanhoidon potilaat saavat keskussairaalasta kutsukirjeen hoitonsa mukaiseen käyntiin. Muutos koskee noin 1200:a tällä hetkellä hoidossa olevaa potilasta.

Sopimuksen päättymisen myötä Heinolasta keskussairaalaan siirtyvät erikoissairaanhoidon alat ovat gastroenterologia, gynekologia, ihotaudit, kardiologia, keuhkotaudit, korva-, nenä- ja kurkkutaudit, neurologia, nuorisopsykiatria, psykiatria, urologia ja verisuonikirurgia.

Yhteistyö Coronaria oy:n ja hyvinvointialueen välillä on ollut sujuvaa. Yhteistyö päättyy sopimuksen loppumisen vuoksi. Hyvinvointialue hakee säästöjä kaikesta toiminnastaan, erityisesti ostopalveluista ja vuokratyövoiman käytöstä luopumalla. Heinolan erikoissairaanhoidon palvelujen siirtyminen hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi on osa palvelujen ja toiminnan tehostamista.

Heinolassa erikoissairaanhoidon käyntejä on noin 2–3 prosenttia keskussairaalan poliklinikoiden käyntimääristä. Potilaiden käytettävissä on keskussairaalassa laajempi palveluvalikoima kuin Heinolassa on ollut mahdollista tarjota.

Heinolan erikoissairaanhoidon poliklinikan puhelinnumero poistuu käytöstä 9. huhtikuuta lähtien. Tarvittaessa potilaat voivat sen jälkeen ottaa yhteyttä Päijät-Hämeen keskussairaalan erikoissairaanhoidon poliklinikoihin. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta osoitteesta paijat-sote.fi. Yhteyden saa myös puhelinvaihteen kautta numerosta 03 819 11.

Lisätietoja: 

Toimialajohtaja Tuomo Nieminen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, puh. 050 910 5150
Toimialajohtaja Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, puh. 044 719 5630
Palvelujohtaja Piia Katajapuu- Riikonen, Coronaria Terveys, puh. 040 679 604

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)