Milloin viimeksi annoit palautetta töissä?

Palautetta voi antaa työyhteisössä kuka vaan ja kenelle vaan. Helposti ajatellaan, että palautteen antaminen kuuluu esihenkilölle ja riittää, kun palautetta annetaan kehityskeskustelussa. Merkityksellinen palaute ei kuitenkaan katso titteliä tai vaadi erikseen varattua hetkeä.

Kiittävä palaute on saajalleen viesti siitä, että hän tekee työssä oikeita asioita. Kiittävän palautteen saaja kokee todennäköisemmin ammattiylpeyttä, merkityksellisyyttä ja innostusta työssään. Palaute vaikuttaa hyvinvointiin ja lisää työnimua. Kollegan tai esihenkilön kannustavat sanat voivat kannatella pitkäänkin.

Keväällä kysyimme hyvinvointialueen työntekijöiltä, millaisia kokemuksia heillä on palautteen saamisesta työyhteisössään. Tulosten perusteella palautetta voitaisiin antaa paljon enemmän, ja samansuuntaisia tuloksia saataisiin luultavasti monista muistakin organisaatioista.

Kuinka lähteä kehittämään palautekulttuuria?

Jos työyhteisössä ei olla harjaannuttu palautteen antamiseen, kannattaa harjoitella positiivisella palautteella. Palautteen tulee kohdistua asioihin ja tekemiseen.

Palautteen antaminen ei vaadi erillisiä järjestelyjä tai keskusteluajan varaamista. Palaute voi olla nopeakin kommentti työtilanteessa, kuten “teitpä näppärästi tuon”. Palautetta voi antaa työpäivän päättyessä “Kiitos päivästä, taitavaa työskentelyä”. Näin työyhteisössä rakennetaan palautekulttuuria. Jokaisen panosta tar-vitaan. Palautevuorovaikutus sekä edellyttää että edistää psykologista turvallisuutta työyhteisössä.

Eri ihmiset ymmärtävät palautteen eri tavoin. Erilaisista näkemyksistä kannattaa keskustella ja pohtia, miten palaute tukee työyhteisön toimintaa. Voi olla hyödyllistä myös käydä läpi tiimin kesken, miten kukin toivoisi saavansa palautetta. Joissain työyhteisöissä on sovittu yhdessä palautteen antamiselle kanavat ja ajankohdat, jotta se ei kiireessä unohdu.

Korjaava palaute ravitsee kehittymistä

Palautteen tarkoitus on kiittämisen ja arvostuksen osoittamisen ohella vahvistaa palautteen saajan ym-märrystä siitä, että hän tekee työssään oikeita asioita. Joskus tarvitaan myös korjaavaa palautetta.

Korjaavan palautteen antaminen on luonnollisesti haastavampaa ja sen antamista saatetaan vältellä. Kor-jaavan palautteen sivuuttaminen voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Jos korjaavaa palautetta ei anneta, ei työntekijä välttämättä tiedä, miten vastata hänelle asetettuihin odotuksiin. Hän ei saa mahdollisuutta näyt-tää osaamistaan ja osoittaa kehittymispotentiaaliaan. Pahimmassa tapauksessa koko työyhteisö kärsii.

Korjaavaa palautetta annettaessa tulee selkeästi kertoa, mitä työntekijältä odotetaan. Palautetta annetta-essa keskeistä on säilyttää hyvä keskusteluyhteys, jolloin palautteen saaja voi kommentoida ja kysyä li-sää. Palautetta annettaessa tulee keskittyä, kuunnella ja olla kiinnostunut palautteen saajasta ja hänen kehittymisestään.

Anna palautetta jo tänään

Palautteen antaminen vaatii läsnäoloa ja rohkeutta. Ensin mainittua, jotta huomaa, kun on paikka laukoa, ja jälkimmäistä, jotta saa avattua suunsa. Kokeile jo tänään ja katso, mitä tapahtuu!

”Elämme pihtaamisen kulttuurissa, jossa hyvää jaetaan säästöliekillä. Sen tilalle tarvittaisiin anteliaisuuden kulttuuri, ja kaikkein helpointa anteliaisuutta on palaute. Se on käyttämätön voimavara monella työpaikalla.” -tutkimusprofessori Jari Hakanen, Työterveyslaitos.

Lue lisää palautevuorovaikutuksesta:

Sarkkinen, M. 2017. Palaute on työelämän pienin suuri asia | Työterveyslaitos (ttl.fi) Työpiste-verkkolehti, Työterveyslaitos.

Ahonen, K. 2023. Palaute on tärkeä osa tiimin vuorovaikutusta – mutta miten se toimii? – Prologos Problogi, Prologos ry.

Kähkönen, E. 2023. Supportiivinen viestintä työyhteisössä – mitä ja miksi? – Ahjo Communications (ahjo-comms.fi)

Kirjoittaja: Pia Haarnio, viestintäasiantuntija

Hyvinvointialueella halutaan saada entistä useamman asiakkaan palaute mukaan palvelujen kehittämiseen ja arviointiin. Siksi hyvinvointialue hankkii uuden työkalun palautteiden keräämiseen. Myös asiakkaiden suosituin tiedon etsintäkanava, verkkosivut, uudistuvat tämän vuoden aikana.

Palautteen kerääminen ja erilaisten kyselyjen toteuttaminen on yksi tärkeimmistä osallistamisen keinoista. Palautejärjestelmän uudistuksen tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa palautteen antamista ja käsittelyä, sekä tehostaa palautetiedon hyödyntämistä toiminnan laadun arvioimisessa ja kehittämisessä.

– Aktiivisten asiakkaiden ansiosta tiedämme, millaista parannusta tavoittelemme palautetyökalun uudistamisella. Hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet ovat myös olleet mukana kehittämisessä. Kun uutta järjestelmää otetaan käyttöön, pidämme vaikuttamistoimielimille uuden työpajan. Lisäksi asiaa käydään mahdollisuuksien mukaan läpi eri asiakasraatien kanssa, kertoo kehittämispäällikkö Maiju Päivä.

Lähes rinta rinnan palautejärjestelmän kanssa uudistuvat myös hyvinvointialueen verkkosivut. Kilpailutus uusien verkkosivujen teknisestä toteutuksesta käynnistyi tällä viikolla. Uudistuksen tavoitteena on tarjota verkkosivuilla kattavat, ajan tasaiset tiedot ja palvelut, jotka ovat helposti saavutettavissa ja käytettävissä kaikille hyvinvointialueen asiakkaille ja sidosryhmille.

Suunnittelun alkuvaiheessa myös asiakkailta on kysytty kokemuksia verkkosivuilla asioinnista.

– Olemme haastatelleet eri-ikäisiä esimerkiksi Palvelutorilla ja Perhetilkussa ja keränneet näkemyksiä nykyisistä verkkosivuista ja niiden kehittämistarpeista. Tavoitteena on selkeyttää sivuja ja helpottaa palvelujemme löydettävyyttä, kertoo viestintäpäällikkö Senni Moksu.

Kaikille saavutettava ja käyttäjäystävällinen verkkoympäristö edistää asiakkaiden hyvinvointia, tehostaa henkilöstön toimintaa ja tukee johdon päätöksentekoa.

Uudet työkalut auttavat kaikkia osapuolia

Asiakaspalautteen antamisessa ja verkkosivuilta tiedon etsinnässä selkeys ja käytön helppous ovat avainasemassa. Uusista työkaluista hyötyvät asukkaat ja palvelujen käyttäjät sekä hyvinvointialueen henkilöstö.

– Asiakkaan kannalta palautteen antaminen on jatkossa helpompaa ja nopeampaa. Se myös huomioi paremmin eri asiakasryhmien tarpeet. Palautetta kerätään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan saaman palvelun eri vaiheissa, jotta erityisesti pitkissä asiakkuuksissa voimme tarvittaessa kehittää toimintaamme jo palautetta antaneen asiakkaan palvelussa.

– Haluamme siis lyhentää viivettä, joka kuluu palautteen antamisesta siihen, että palaute vaikuttaa palveluun. Parhaassa tapauksessa voimme huomioida palautteen jo asiakasta seuraavan kerran palvellessamme, Päivä kuvaa.

Hyvinvointialueella palautteita käsittelevien kannalta uusi työkalu helpottaa asiakkaiden kokemusten hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Palautetietoa on jatkossa helposti saatavilla sellaisessa muodossa, joka on kätevä kohdentaa juuri oikeaan paikkaan organisaatiossa.

Uudistuksessa asiakasjärjestelmää ja verkkosivuja peilataan muiden hyvinvointialueiden toteutuksiin. Parhaimmat ideat poimitaan osaksi päijäthämäläisten palveluja.

– Olemme jo useamman vuoden ajan kehittäneet palautteen keruun yhtenäistämistä THL:n vetämässä ryhmässä. Hyvinvointialueiden kesken olemme jakaneet hyviä käytäntöjä. Olemme itse oppineet esimerkiksi muiden hyvinvointialueiden hankintaprosesseista. Osaltamme olemme päässeet kertomaan muille, miten kehitämme tuettua palautteenantamista.

Asiakkaat antavat arvokasta tietoa

Jokaisesta hyvinvointialueen palvelusta on mahdollista antaa jatkuvasti asiakaspalautetta hyvinvointialueen verkkosivuilla. Lisäksi palautetta voi tietyissä palveluissa antaa tekstiviestikyselyyn vastaamalla.

Haavoittuvassa asemassa oleville asiakasryhmille, kuten lapset ja nuoret, ikääntyneet ja vammaiset henkilöt, hyvinvointialue kehittää parhaiten soveltuvia vastaamismalleja. Myös paperilomakkeita on edelleen saatavilla, ja suullista palautetta on aina mahdollista antaa henkilökunnalle.

– Jatkossa saatamme toteuttaa myös tehostettuja määräaikaisia kyselyjä esimerkiksi tiettyjen palvelujen tai asiakaskokemuksen mittaamiseksi. Kyselyitä voi toteuttaa myös hankkeiden tulosten arvioimisessa ja sidosryhmäyhteistyössä, Päivä kuvaa mahdollisuuksia.

Asiakasjärjestelmän toteuttaja valitaan huhtikuun aikana. Verkkosivujen kilpailutuksen on määrä päättyä touko-kesäkuun vaihteessa. Uudet verkkosivut avataan vuoden loppuun mennessä.

– Palautetiedon kerääminen uudistuu vaiheittain tämän vuoden aikana eri palveluissamme. Asiakkaalle se saattaa näkyä käynnin jälkeen palautetta pyytävänä tekstiviestinä tai esimerkiksi asumispalveluyksikössä palautetta kysyvänä työntekijänä. Uudistuksen osana asiakkaat saavat oman ”tarkistuslistan”, jossa on kuvattu asiakkaan mahdollisuudet antaa palautetta ja kannustamme palautteen antamiseen.