Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 2.1 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuusmallin kehittämiseen. Rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Hankerahalla kehitetään hoidon jatkuvuusmallia, joka pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Jatkuvuusmallin kehittäminen jatkaa moniammatillisen tiimimallin kehittämistä kohti omalääkäri/omahoitaja- työpari työskentelyn toimintatapaa.  Hankkeessa tullaan lisäksi suunnittelemaan ammatinharjoittajapilottimalli.

– Hoidon jatkuvuusmallin kehittämishanke Päijät-Hämeessä on jatkumo Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeelle, jossa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua, kertoo avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.

Hoidon jatkuvuusmallin digitaalisten ratkaisujen toteutuksessa painopiste on pitkälti olemassa olevien digiratkaisujen käytön laajentamisessa ja joiltakin osin jatkokehittämisessä tukemaan hoidon jatkuvuutta. Digitalisaation kehittämisen painopiste on digitaalisten toimintaprosessien kehittämisessä, datan hallinnan parantamisessa ja ammattilaisten osaamisen uudistamisessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on jo käynnissä Suomen kestävän kasvun ohjelman hanke sekä Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteinen kestävän kasvun ohjelman tutkimushanke. Yhteensä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus Suomen kestävän kasvun ohjelmasta vuosille 2023–2025 on noin 14 miljoonaa euroa.

Lisätietoa: Pertti Sopanen, pertti.sopanen@paijatha.fi, p. 044 482 317

Pihlajalinnan työntekijä seisoo käytävällä.

Hyvinvointialueen henkilöstön työterveyspalvelut tuottaa huhtikuun alusta alkaen Pihlajalinna. Työterveyspalveluiden siirtäminen uudelle palvelutuottajalle on vaatinut saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueen ja Pihlajalinnan ammattilaisten välillä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti koko alkuvuoden ajan työterveyspalvelujen toimintakäytäntöjen ja muun muassa tietojärjestelmien yhteensovittamiseksi sekä esihenkilöiden perehdyttämiseksi uusiin toimintatapoihin.

Modernit työterveyspalvelut tuovat palvelut työntekijän omaan puhelimeen

Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueen henkilöstön käyttöön Terveyssovelluksen, jonka voi ladata omaan matkapuhelimeen. Terveyssovelluksella voi varata aikoja työterveyspalveluihin ja osallistua etävastaanotolle, tarkastella omia tietojaan sekä uusia työterveydessä kirjoitettuja reseptejä.

Ajanvaraukseen on Terveyssovelluksen lisäksi tarjolla myös perinteisempiä tapoja verkossa ja puhelimitse.

Etä- vai lähivastaanotolle?

Vaikka sovelluksen tai verkon kautta etäasiointi on yleistynyt myös työterveyshuollon palveluissa, on lähivastaanottoa vaativia tilanteita edelleen monia. Lähivastaanottoa vaativia tilanteita ovat esimerkiksi työterveyshoitajan tekemien terveystarkastusten lisäksi rokotukset, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset ja työtapaturmat.

Pihlajalinnassa etävastaanottoja toteuttavat kaikki työterveyden ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Etävastaanotolla voidaan hoitaa monia akuutteja vaivoja, kuten ylähengitystieinfektioita, tavallisia silmätulehduksia, ihottumia sekä monia kiireettömiä asioita, kertoo suurasiakaspäällikkö Eija Seppänen Pihlajalinnasta.
Etävastaanottotoiminta säästää myös aikaa ja vaivaa, kun vastaanotolle matkustaminen jää pois.

Työterveyshuoltopalveluiden tarjonta laajentuu

Uuden palvelutuottajan myötä tarjolla on uusia palveluita työssä ja elämässä jaksamiseen sekä sairaudenhoitoon.

Mielen huoli -linja on matalan kynnyksen palvelua, johon työntekijä voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee tukea esimerkiksi kuormittavassa työtilanteessa, tai on huolissaan omasta jaksamisestaan, työkyvystä tai kokee haasteita palautumisessa.

Sairaanhoito suuntautuu pääosin työhön tai työympäristöön liittyvien oireiden ja sairauksien syyn selvittämiseen. Tällaisia ovat muun muassa työkykyyn vaikuttavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mielenterveyssairauksien ja päihdeongelmien sekä sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden hoidon koordinointi ja toteutus jatkossa työterveyshuollossa, kertoo palveluista hyvinvointialueen työhyvinvointipäällikkö Pia Broman.  

Työterveyspalveluiden muutos pohjaa viime vuoden syksyllä kilpailutettuihin ja marraskuussa aluehallituksen hyväksymään valintaan siirtää hyvinvointialueen työterveyspalvelut Pihlajalinnalle.

Säännöllisten lääkitysten reseptien uusimispyynnöt tulee tehdä ajoissa lääkityksen jatkuvuuden takaamiseksi ja terveysongelmien välttämiseksi. Pyydä reseptin uusimista jo hyvissä ajoin ennen lääkkeiden loppumista. Resepti uusitaan kahdeksan vuorokauden sisällä uusimispyynnön tekemisestä.

– Reseptien uusimista pyydetään tällä hetkellä usein myöhässä, eli kun lääkkeet ovat loppumassa tai jo loppuneet. Tilanne on haastava, kun ei ole lääkkeitä ja reseptin uusimisprosessi ei tapahdu päivässä eikä kahdessa, kertoo avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.

Sähköisen reseptin uusimista voi pyytää Omakanta-palvelussa, soittamalla sote-keskuksen ajanvarausnumeroon tai käymällä sote-keskuksessa tai apteekissa.

Miksi reseptin uusiminen vaatii aikaa?

Sote-keskuksissa työskentelee rajallinen määrä lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Joissain tapauksissa lääkäri haluaa tarkistaa potilaan tilanteen ennen uuden reseptin kirjoittamista. Tämä voi tarkoittaa laboratoriokokeiden tai muiden tutkimusten tekemistä ennen reseptin uusimista.

– Reseptin uusiminen on aina hoitopäätös, minkä vuoksi esimerkiksi seurantatulokset verenpaineesta tai diabeteksesta on tarpeen tietää, kertoo itäisen alueen avosairaanhoidon ylilääkäri Kirsi Timonen.

Yksityissektorilla kirjoitetut reseptit

Yksityissektorilla kirjoitettuja reseptejä ei pääsääntöisesti uusita sote-keskuksessa, ellei sote-keskuksessa ole ollut kyseisen sairauden seurantaa. Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden tai huumausainelääkkeiden reseptien uusinta edellyttää, että sote-keskuksen lääkäri voi varmistua käyttöaiheesta ja hoitosuunnitelmasta, esimerkiksi kuinka pitkäksi aikaa hoitoa on mietitty.

– Yksityisesti aloitettujen keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden uusinta on syytä tehdä siellä, missä lääkitystarvekin on todettu, Timonen painottaa.

Ajoissa tehty uusimispyyntö hyödyttää kaikkia – erityisesti kesäaikana

Viime hetkeen jätetyt reseptien uusimispyynnöt aiheuttavat tarpeetonta stressiä sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle, eikä reseptin uusimista pystytä aina toteuttamaan heti. Kun reseptit saadaan uusittua ajoissa, vältytään kiireeltä ja mahdollisilta huolilta lääkkeen loppumisesta. Monet sairaudet vaativat pitkäaikaista ja säännöllistä lääkitystä, jonka katkeaminen voi heikentää hoidon tehokkuutta tai aiheuttaa muita terveysongelmia.

Kesäaikana sote-keskuksissa työskennellään usein normaalia pienemmällä miehityksellä, muistathan siis kesälläkin pyytää reseptiesi uusimista ajoissa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 22. huhtikuuta 2024 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla

Kokous järjestetään Sibelius-talon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen muutostalousarvio 2024 sekä talouden tasapainottamisohjelma 2024-2026
  • Sisäisen tarkastuksen raportti 2023
  • Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvitys 2023
  • Vastaukset aluevaltuustoaloitteisiin lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämisestä 25 ikävuodessa sekä omaishoidon tilanteesta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
  • Kooste vuonna 2023 tehdyistä aluevaltuustoaloitteista

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lahdessa 17. huhtikuuta 2024

Hyvinvointialue on käynnistänyt kilpailutuksen neuvottelumenettelyllä Lahden sote-keskuksen pitkäaikaisista vuokratiloista. Ilmoittautumisen kilpailutukseen osallistumisesta jätti kolme tarjoajaa, joista yksi ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia. Neuvottelumenettelyyn valittiin Cibus Grocery Finland Oy ja LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky. Vuokratilojen hankinnalla hyvinvointialue haluaa turvata alueen asukkaiden palvelut saavutettavasti ja taloudellisesti.

Neuvotteluihin perustuen hyvinvointialue valmistelee vuokratilojen hankinnan lopullisen tarjouspyynnön, johon neuvottelukumppanit voivat antaa tarjouksen. Tarkoituksena on hyödyntää tarjoajien osaamista hankinnan valmistelussa ja siten luoda mahdollisuudet tarjota hyvinvointialueen tarpeita palveleva toimitilaratkaisu tarjouskilpailussa.

Neuvottelumenettely on monivaiheinen, ja arvioitu lopullisten tarjousten jättöpäivä on lokakuun puolivälissä. Aluehallituksen päätettäväksi hankinta etenisi näillä näkymin marraskuun puolivälissä.

– Säästöpaine kaikilla hyvinvointialueilla on äärimmäisen kova. Kaikkein tärkeintä on turvata asukkaille mahdollisimman hyvät palvelut ja käyttää rajalliset eurot mahdollisimman järkevästi, toteaa toimitilajohtaja Johanna Aitamurto.

– Hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi ja asukkaiden palvelutuotannon turvaamiseksi on Lahden sote-keskuksen kohdalla tarve toimintaan paremmin soveltuville, saavutettavammille ja edullisemmille tiloille aiempaakin suurempi, jatkaa Aitamurto.

Hyvinvointialue on selvitellyt sote-keskuksen nykyisten tilojen osalta mahdollisuuksia muuttaa tiloja olemassa olevaan vuokrasopimukseen perustuen. Harjukadulla sijaitsevissa, Lahden entisen kaupunginsairaalan tiloissa on nykyiseen tarpeeseen nähden turhan paljon hukkatilaa, kuten käytäviä ja sairaalatoiminnan jäänteenä varastotiloja sekä muita rakenteita. Nämä tilat eivät sovellu hyvinvointialueen muuhunkaan toimintaan sellaisenaan, eikä merkittäviä vuokrasopimusmuutoksia ole mahdollista toteuttaa ilman uutta hankintaa.

Nykyisten vuokrakustannusten vähentämiseksi hyvinvointialue on esittänyt vuokranantajalle tilojen kehittämistä paremmin hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi, vuokra-alan pienentämistä ja tiloista osan luovuttamista vuokrattavaksi esimerkiksi Lahden kaupungin nuorisotoimen käyttöön Lahden tilakeskukselle heidän esittämän toiveensa mukaisesti.

Lahden sote-keskuksen uusien toimitilojen hankinta keskeytettiin viime syksynä, koska määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Tuolloin hyvinvointialue etsi kilpailutuksella paikkaa uudisrakennukselle, johon Lahden sote-keskus olisi siirtynyt pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.

Avoin hankintamenettely osoittautui hankalaksi tarjoajille, koska tarjoajilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa tarjouspyynnön valmisteluun ja sen vaatimuksiin. Markkinavuoropuheluissa saadun palautteen perusteella hankintaa päätettiin siksi jatkaa neuvottelumenettelyllä.

Sote-keskuksen vuokratilan hankinta on herättänyt myös julkista keskustelua. Hyvinvointialueen käymässä markkinavuoropuheluissa nousi esille suuri huoli siitä, että hanke on politisoitunut ja sitä jopa yritettäisiin hidastaa kaikin keinoin esimerkiksi kaavamuutos- ja lupamenettelyissä.

Järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen muistuttaa, että hankkeessa on kyse hyvinvointialueen asukkaiden palvelujen varmistamisesta. Rautiainen toivoo, että Lahti on turvallinen toimintaympäristö myös rakennushankkeiden toteuttajille.

– Tälläkin kertaa haemme uudisrakennuksen toteuttajaa. Uudisrakennus säästäisi hyvinvointialueen kustannuksia, koska neliöt voidaan alusta lähtien suunnitella niukemmiksi ja monikäyttöisemmiksi. Toimintaa ja palveluja keskittämällä voisimme myös luopua joistakin muista vuokratiloista. Hankinnan ehtoja on väljennetty ja tarjoajien riskivastuuta kevennetty edelliskerrasta.

Hyvinvointialueet voivat purkaa nykyisten tilojensa vuokrasopimuksia ilman korvauksia vielä kahden seuraavan vuoden aikana. Jos suunniteltu aikataulu toteutuu, uudet tilat olisivat käyttöönotettavissa vuonna 2027.

Nuorempi ihminen pitää vanhusta kädestä.

Minua puhuttelee kohtaamiset iäkkäiden kanssa. Erityisen valppaana olen, kun huomaan, että iäkkään elämässä on tapahtunut jotain hänelle merkittävää, iloa ja onnea tuovaa. Todellinen innostukseni herää, kun huomaan tai kuulen, että muutos on jollain tasolla pysyvää. Näitä kohtaamisia on ollut vuosien varrella paljon toimiessani ikääntyneiden palveluissa eri tehtävissä. Viime aikoina aiempaa enemmän.

Osallisuuden kokemuksiin liittyvät toiset ihmiset. Ihminen haluaa luonnostaan kuulua johonkin, olla osallinen ja merkityksellinen. Iäkkään toimintakyvyn heikentyessä hänen oma kykynsä tukea omaa osallisuuttaan voi heikentyä. Ajokorttia ei ehkä enää ole. Kotikin on esteellinen, eikä ulos lähteminen ole helppoa.

Ystävien joukko on harventunut. Nekin, jotka ovat vielä jäljellä, ovat samanlaisessa tilanteessa.

Iäkkään yksinäisyys ja turvattomuus sekä osattomuuden kokemukset nivoutuvat yhteen. Iäkkäiden yksinäisyys on tavattoman yleistä. Elämää kohtaavien menetysten jälkeen kodista voi muodostua ahdistava paikka. Siis siitä samasta kodista, joka aiemmin toimi juuri päinvastoin.

Fyysisilläkin vaivoilla on roolinsa. Lonkkakuluman vuoksi ulos on kivuliasta lähteä. Huimauskin vaivaa, joten ulos lähteminen pelottaa. Puutarhatyötkään eivät enää samasta syystä maistu. Toimintakyvyn laskun myötä aiemmin positiivisista tehtävistä on voinut muodostua raskaita suoritteita. Entä, jos minulle tapahtuu jotain, eikä kukaan tiedä siitä?

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen. Näissä kohtaamisissa ovat iäkkäät itse kertoneet, että yhteisöllinen asuminen on tuonut elämän ja elämänilon takaisin! Siis ajatelkaa! Näitä tilanteita on ollut lukuisia.

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen.

Samanhenkisiä vastinpareja löytyy. Kukkalaatikkoja nikkaroidaan porukalla. Sököringissä on aina tilaa yhdelle. Romantiikkaakin saattaa olla ilmassa. Ruoalle mennään yhdessä niin, että jos Marttia ei käytävään kuulu, niin Aino vinkkaamassa. Tämä on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Iäkkäiden asumisen kehittämisellä voidaan vastata huutoon. Siis ei sillä, että karsitaan kaikkea. Ei, vaan lisätään fiksusti sitä, minkä osalta tarve on suurin. Senioriasumisen lisäämisellä on aivan keskeinen paikkansa, onhan iäkkäiden asumisesta yli 90 % ihan muuta, kuin sosiaalista asumista.

Yhteisöllistä asumista tarvitaan rutkasti lisää. Ei kahdenkymmenen neliön luukkuja, vaan oikeita asuntoja! Yhteisöllistä asumista on leimattu säästökeinoksi. Todellisuudessa taiten valittu, ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittu, kunnoltaan heterogeeninen asukaskunta on parhaimmillaan nappivalinta juuri yhteisölliseen asumiseen.

Näillä eväillä pystymme tarjoamaan juuri iäkkäiden tarvitsemia asioita. Esteettömyyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että olen merkityksellinen, vaikka en olekaan enää ihan tikissä.  

P.S. Aino käy kohta kaupassa ja tuo Martillekin voisilmäpullia. Kohta kahville. Ai että!

Teksti: Marko Hiekkanen, asumisen kehittämisen päällikkö

Päijät-Hämeen hyvinvointialue käynnistää mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön toimitilojen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen kilpailutuksen toukokuun puolivälissä.

Kilpailutuksen kohteena on mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön vuokratilojen hankinta Lahden keskustasta tai sen läheisyydestä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Tilatarve tulee olemaan 33–35 asiakkaalle, joista kolme paikkaa on arvioivaa lyhytaikaista asumista varten.

Ympärivuorokautiselle asumiselle on varattu 23–25 asiakaspaikkaa ja yhteisölliselle asumiselle 10 asiakaspaikkaa.

Asukkaiden omien huoneiden lisäksi tiloihin tarvitaan muun muassa ruokailu- ja oleskelutilat asukkaille, lääkehuone sekä henkilöstön tarvitsemat tilat kirjaamiseen ja palavereihin. Lisäksi tiloilta edellytetään muunneltavuutta ja ympärivuorokautisen asumisen tiloilta valmiutta muuttaa ne yhteisölliseksi asumiseksi.

Vuokrakohteen arvioitu kustannus on vuodessa noin 400 000 euroa. Vuokrasopimus tullaan solmimaan 10–20 vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana 12 kuukauden irtisanomisajalla. Palvelutuotanto on tarkoitus aloittaa vuonna 2025.

Koska kyseessä on pitkäaikainen rakennuksen vuokraus, sovelletaan hankintaan hankintalakia.

Aluevaltuutetuilta kerätään kokemuksia demokratiasta

Hyvinvointialueen ensimmäinen valtuustokausi päättyy 31.5.2025. Aluevaltuuston päätöksen mukaisesti hyvinvointialueen poliittista johtamisjärjestelmää arvioidaan ensimmäisen aluevaltuustokauden kokemuksen perusteella.

Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialueella kehittämisprojektin, jonka tavoitteena on kerätä aluevaltuutetuilta kokemuksia demokraattisesta päätöksentekojärjestelmästä ja valmistella sen perusteella esitykset tarvittavista muutosehdotuksista ja mahdollisista suosituksista.

Kehittämisprojektin tavoitteena on parantaa edelleen hyvinvointialueen demokraattisen päätöksenteon toimivuutta, selkiyttää toimielinten tehtäviä, vastuita ja asemaa osana päätöksenteon kokonaisuutta ja parantaa hyvinvointialueen luottamushenkilöiden päättäjäkokemusta.

Hyvinvointialueen päätöksentekorakenteen arvioinnin ja kehittämisen projekti toteutetaan siten, että mahdollisista organisaatiorakenteen ja päätösvallanjaon kehittämistoimista seuraavalle aluevaltuustokaudelle on päätetty hyvissä ajoin ennen valtuustokauden päättymistä.

Kysely aluevaltuutetuille käynnistetään tänä keväänä.

Aluehallitus päättää kehittämisprojektin ohjausryhmän jäsenistä kokouksessaan 29.4.2024.

Aluehallituksen puheenjohtaja Kristiina Hämäläinen (Kok.) pyytää eroa aluehallituksen puheenjohtajuudesta sekä aluehallituksen jäsenen tehtävästä. Syynä pyyntöön on palaaminen takaisin siviilityön pariin kesällä 2024.

Hämäläinen on johtanut aluehallituksen toimintaa keväästä 2022 ollen näin mukana niin alueen valmistelussa kuin ensimmäisessä ja toisessa toimeenpanovuodessakin. Hämäläisen luottamustehtävä aluevaltuustossa jatkuu normaalisti aluevaltuustokauden loppuun saakka.

Hämäläinen on aiemmin ilmoittanut jäävänsä poliittiselle tauolle kauden päätyttyä keväällä 2025. Hän on aiemmin toiminut myös Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtajana kuin Päijät-Hämeen maakuntahallituksen varapuheenjohtajanakin sekä useissa muissa luottamustehtävissä.

Aluehallituksen puheenjohtajuus on sovittu vaalien jälkeisissä paikkaneuvotteluissa Kokoomuksen aluevaltuustoryhmälle. Aluevaltuustoryhmä tulee tekemään ehdotuksen uudesta aluehallituksen puheenjohtajasta sekä yhdestä uudesta aluehallituksen jäsenestä 10.6.2024 pidettävässä aluevaltuuston kokouksessa.  Tarkka vaihdon ajankohta selviää myöhemmin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen kohtaa väkivaltaa, joka tyypillisesti ilmenee parisuhteissa joko henkisesti tai fyysisesti. Ikääntyneiden kokemalla lähisuhdeväkivallalla on monta muotoa ja sitä voi olla hankala tunnistaa.

– Työssä näemme esimerkiksi taloudellista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Niiden määrä on mielestäni viime vuosina kasvanut, gerontologisen sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna-Kaisa Pentikäinen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo.

Taloudellinen väkivalta voi olla sellaista, jossa lapsi käyttää vanhempaansa raha-asioissa hyväkseen. Kaltoinkohtelua ovat muun muassa läheisen kotihoidon vaikeuttaminen ja tarpeellisten lääkkeiden antamatta jättäminen.

Kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö voivat aiheuttaa vanhuksessa voimakasta ahdistusta ja avuttomuuden tunnetta.

Iäkkäisiin kohdistuva väkivalta tulee harvoin esiin terveydenhuollossa, koska siitä ei haluta kertoa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen geriatrian poliklinikan ja osastojen hoitajat ovat nyt kehittäneet väkivallattoman ikääntymisen toimintamallit, joiden avulla vaikea asia on helpompi ottaa puheeksi ja joissa väkivaltatapauksiin puuttumiseen on selkeä polku.

Mallien pohjana käytännön kokemukset

Noin vuosi sitten muistihoitaja Maija Jarla-Hokkasella heräsi asiakastapaamisessa huoli lähisuhdeväkivallasta. Hän tiedusteli kollegoiltaan, onko muilla samanlaisia kokemuksia aiheen vaikeudesta ja jatkotoimien pirstaleisuudesta.

– Koska kokemuksemme olivat samanlaisia, puhuimme asiasta esihenkilöllemme. Hän vei asiaa eteenpäin ja kävi ilmi, että perusterveydenhuollon osastoilla oli havahduttu samaan tilanteeseen, Jarla-Hokkanen sanoo.

Siitä sai alkunsa projekti, jonka lopputuloksena osastoille ja poliklinikalle syntyivät toimintamallit väkivallattoman ikääntymisen tukemiseen.

Mallien pohjana on oikeus turvalliseen ikääntymiseen, jota edistetään geriatrisen osaamiskeskuksen yksiköissä mahdollistamalla keskustelua aiheesta.

– Meillä on esillä huoneentauluja, joissa kerrotaan, että lähisuhdeväkivallasta on lupa puhua. Vastaanotolla ja kotikäynnillä kysymme, tuntevatko asiakkaat turvattomuutta kotona tai ikääntymiseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyen. Koska asia kysytään kaikilta, sen esiin ottaminen on helppo perustella.

Hoitohenkilöstölle on laadittu erityiset ohjeet haastatteluun valmistautumisesta. Tärkeää on luoda otollinen ilmapiiri keskusteluun.

– Käytämme turvallisuutta ja turvattomuutta avaavia kysymyksiä. Keskustelu asiakkaan ja läheisen kanssa on avointa, mutta hienovaraista. Ketään ei syyllistetä.

Jos turvattomuutta ilmenee, uusi aika varataan puhelimitse tai vastaanotolle ja keskustelua syvennetään THL:n lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla.

Jatkotoimille selkeät yhteystyötahot

Kun huoli ikääntyneen kokemasta lähisuhdeväkivallasta herää, henkilöstölle on laadittu tietokortti jatkotoimenpiteisiin. Se sisältää yhteystiedot tahoihin, joihin ammattilainen voi olla yhteydessä ja joihin asiakkaan voi ohjata. Ammattilainen voi kysyä apua esimerkiksi ensi- ja turvakodista tai väkivaltatyön avopalvelusta.

Asiakkaan voi ohjata Nollalinjaan tai Rikosuhripäivystykseen. Asiakkaan kanssa on myös mahdollista täyttää moniammatillinen riskinarviolomake.

Jos läheinen huolestuu ikääntyneestä, hän voi tehdä huoli-ilmoituksen ikääntyneiden asiakasohjaukseen tai gerontologiseen sosiaalityöhön.

Maija Jarla-Hokkanen kertoo, että tärkeää projektissa on ollut myös tutustua eri toimijoihin hyvinvointialueella.

– Jatkossa kynnys ottaa yhteyttä moniammatillisesti on matalampi, kun vastassa on tutut kasvot yhteisistä työpajoista. Ammattilaisena olen saanut varmuutta ja työkaluja vaikean asian puheeksi ottamiseen. Kaikilla on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivallan uhkaa, hän muistuttaa.

Vuonna 2023 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin yhteyttä yli 1700 kertaa. Sosiaaliasiamiehille tuli 312 ja potilasasiamiehille 1417 yhteydenottoa. 

Yleisimmin sosiaaliasiamiehille tulleet yhteydenotot koskivat palvelun toteuttamista tai päätöksiä ja sopimuksia, potilasasiamiehille tulleet yhteydenotot hoidon toteuttamista, hoitoon pääsyä ja potilasvahinkoa tai sen epäilyä. Yhteydenotoista 69 % oli uusia ja 26 % jatkoyhteydenottoja. 

Palvelut yhtenäistyivät 

Sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtäviin kuuluu mm. neuvoa potilas- ja asiakaslakien soveltamiseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista ja auttaa muistutuksen tekemisessä. 

Sosiaali- ja potilasasiamiesten palvelut yhtenäistyivät Päijät-Hämeessä hyvinvointialueuudistuksen myötä vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialueen toiminnan käynnistyminen heijastui myös sosiaali- ja potilasasiamiehille tulleisiin yhteydenottoihin. Sosiaalihuoltoa koskevia yhteydenottoja tuli väkilukuun suhteutettuna eniten Sysmästä ja Heinolasta. Yhteydenotoissa näkyi Heinolan ja Sysmän palveluiden siirtyminen hyvinvointialueelle hyvinvointiyhtymän ulkopuolelta, ja esimerkiksi omaishoidon tuen kriteerien yhdenmukaistaminen alueella. 

Ehdotuksia toiminnan kehittämiseen 

Sosiaali- ja potilasasiamiehet ovat koonneet yhteydenottojen pohjalta ehdotuksia hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen. Ehdotuksissa muun muassa kannustetaan kirjaamaan jokaisen palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaan tiedot itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja toteuttamisesta, tiedottamaan potilaille entistä paremmin vaihtoehtoisista tavoista päästä hoitoon hoitotakuuajan ylittyessä, sekä kiinnittämään huomiota palveluiden tasavertaiseen saavutettavuuteen. 

Sosiaali- ja potilasasiamiesten selvitys vuoden 2023 toiminnasta on luettavissa hyvinvointialueen verkkosivuilla. Lakimuutoksen myötä sosiaali- ja potilasasiamiesten nimikkeet muuttuivat vuoden 2024 alussa asiamiehistä sosiaali- ja potilasasiavastaaviksi. Selvityksessä käytetään kuitenkin vuonna 2023 voimassa ollutta nimikettä.