Nainen istuu parvekkeella vesikannu edessään.

Etenkin kesähelteellä on tärkeää juoda tarpeeksi. Janojuomista paras on vesi, joka suoraan hanasta valutettuna ei välttämättä houkuta kaikkia. Asiantuntijan vinkeillä vedestä voi loihtia itselleen mahdollisimman puoleensavetävän.

– Kun laittaa vettä kannuun pöydälle ja lisää siihen jäitä, mansikoita, yrttejä tai limeä, vesi muuttuu heti paljon houkuttelevammaksi. Todennäköisesti silloin tulee juotua enemmän, terveyden edistämisen asiantuntija Johanna Puttonen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta tietää.

– Keittiön pöydällä vesikannu on samalla hyvin esillä ja siitä muistaa helpommin ottaa lasillisia.

Johanna Puttonen kehottaa maustamaan veden omien makumieltymysten mukaan.

– Jos lapset eivät mielellään juo vettä, heidän voi antaa valita kannuun laitettavia makuja, jolloin se saattaa alkaa maistua.

Erityisen tärkeää on huolehtia, että kuumalla kelillä lapset ja ikäihmiset saavat riittävästi nestettä.

THL:n suosituksen mukaan riittävä juodun veden määrä on 1–1,5 litraa päivässä ruoasta saadun nesteen lisäksi. Helteellä tulee huolehtia, että aterioilla juodaan lasillinen tai kaksi enemmän vettä ja aterioiden välillä saman verran.

Tiheämpi nesteen nauttiminen on tarpeen, jos kuumuus aiheuttaa runsasta hikoilua, esimerkiksi fyysisessä työssä. Jos fyysinen kuormitus kestää pitkään, kannattaa käyttää vähäsuolaisia juomia.

– Kohtuus on syytä muistaa helteelläkin. Vettä ei ole hyvä juoda suuria määriä nopeasti.

Kesäeväät keholle ja mielelle

Asiantuntija kehottaa miettimään veden juonnin lisäksi kesäeväitä niin, että ne tukevat hyvää oloa sekä keholle että mielelle.

– Kannattaa tehdä hyvät valinnat itselleen mahdollisimman miellyttäviksi.

Esimerkiksi kasvisten käytön lisääminen kesällä on tavallista helpompaa, sillä ne ovat silloin edullisia ja valikoimaa riittää.

– Kasvisten lisääminen onnistuu todennäköisemmin, jos valitsee mieluisia kasviksia itselle mieluisassa muodossa. Kova grillaaja voi innostua kasviksista grillattuina. Jos tuoresalaatit eivät ole oma juttu, ei ensimmäisenä kannata lisätä kasvisten syöntiään niillä.

Luova ajattelu kunniaan

Asiantuntija kannustaa perheitä luovaan ajatteluun kasvisten kokeiluissa. Erilaisten dippikastikkeiden avulla lapsista saattaa olla hauskaa maistella erilaisia kasviksia. Perheen kanssa kehitellä vaikka pelin ja kirjata ylös, mikä maistui päivän parhaalta kasvikselta tai dipiltä.

Johanna Puttosen teesi kuuluu, että ruokavalinnoissa on hyvä olla armollinen.

– Kaikkien ruokakokeilujen ei tarvitse olla onnistuneita. Me ihmisinä emme tykkää kaikesta, ja se on ihan ok.

– Ruoka on vahvasti läsnä arjessa ja siihen liittyy rutinoituja ajatusmalleja. Joskus ajatusten tuulettaminen ruoasta vaatii tietoisen pysähtymisen. Kesälomalla siihen on monella hyvin aikaa.

Neljä vapaaehtoistoimijana olevaa naista seisoo pöydän ympärillä.
Vapaaehtoistoiminnasta säteilee ympäristöön paljon hyvää: niin autettavalle, auttajalle kuin ammattilaisille, toteavat Ulla Silventoinen, Helena Haaja, Anna Lappalainen ja Heidi Kirkonpelto.

Päijät-Hämeessä vapaaehtoistoimintaa tehdään monen toimijan yhteistyönä. Parhaimmillaan vapaaehtoisuus antaa lisäapua ja tukea asiakkaan palveluprosessiin.
– Vapaaehtoisen tarjoama aika, vertaistuki tai kohtaamiset voivat tuoda valoa suuressa elämänmuutoksessa tai hoitoon pääsyä odottaessa, hoitojen aikana tai niiden jälkeen, Anna Lappalainen vapaaehtoistoiminnan verkostosta kertoo.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalalla OLKA-toiminnan vapaaehtoiset ovat juttuseurana ja tukena potilaille ja läheisille. Mielenterveys- ja päihdetyön ja potilas- ja vammaisjärjestöjen vapaaehtoiset puolestaan antavat vertaistukea ja jakavat tietoa yhdistysten kautta.
Vapaaehtoistoimijoiden verkostolla on runsaasti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja osallistua itselleen sopivaan toimintaan ja tehtäviin.
– Voi olla itse toimijana tai kohteena eli saavana osapuolena. Molemmissa hyöty on yksilölle tärkeä ja merkityksellinen.

Palkkiona hyvä mieli

Anna Lappalaisen mukaan vapaaehtoiset kokevat tekevänsä jotain merkityksellistä, josta tulee hyvä mieli.
– Siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja siihen riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Monet tuntevat tarvitsevansa tekemistä kodin ulkopuolella ja saavansa piristynsä päiväänsä muiden ihmisten kanssa kohtaamisesta ja keskusteluista, hän tietää.
Ammatillisesti koordinoitu toiminta takaa perehdytyksen ja koulutuksen vapaaehtoisille.
– Mukana olevalla on mahdollisuus valita tehtävänsä ja saada siihen tukea.
Vapaaehtoisuus on palkatonta eikä se voi korvata ammattilaisen tekemää työtä. Toimintaa ohjaavat periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet.

Yhteisöllisyyden rakentaja

Vapaaehtoisuus tuo usein iloa myös toimijan omaan arkeen ja samalla mukavan harrastuksen.
– Lisäksi sen kautta tapaa samanhenkisiä ihmisiä, oppii uutta ja saa elämäänsä porukan, johon kuulua.
Tärkeän ja merkityksellisen tehtävän toteuttaminen antaa myös kokemuksen tarpeellisuudesta.
Ammattilaisilla ja läheisillä on Anna Lappalaisen mukaan tärkeä rooli välittää tietoa vapaaehtoistoiminnan monista mahdollisuuksista ja hyödyistä.
– Vapaaehtoistoiminnan lisäarvo yksilön arjen tukena kannattaa pitää mielessä ja muistaa kertoa siitä, hän kannustaa.

Lisätiedot:
Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto
anna.lappalainen@lahdenlahimmaispalvelu.fi

Kesäkuussa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen isotooppilääketieteen yksikössä alettiin valmistella uuden gallium68-generaattorin käyttöönottoa. Jatkossa keskussairaalassa leimataan PET-kuvantamisessa käytettäviä gallium68-pohjaisia radiolääkkeitä itse. Lääkkeitä käytetään eturauhassyövän ja neuroendokriinisten tuumoreiden kuvantamaiseen.

– Olemme Suomessa ensimmäinen keskussairaalatasoinen yksikkö, jossa menetelmä otetaan käyttöön, kertoo apulaisosastonhoitaja Kaisa Esselström isotooppilääketieteen yksiköstä.

Tähän asti Päijät-Hämeessä on ostettu PET-kuvantamisessa käytettävät radiolääkkeet kaupalliselta yritykseltä. Pitkällä aikavälillä generaattori tuokin säästöä radiolääkekuluissa. Neuroendokriinisten tuumoreiden kuvantamisen osalta potilaat ovat joutuneet käymään kuvauksissa muualla. Jatkossa potilaat pääsevät kuvauksiin myös Lahdessa.

Uuden oppiminen innostaa

Generaattorin käyttökoulutus toimittajan osalta oli juhannusviikolla ja joitakin generaattorin toimintaan liittyviä asioita työstetään yksikössä vielä toimittajan kanssa. Yksikön toimintaa kehitetään koko ajan esimerkiksi työohjeita laatimalla. Puhdastilassa joudutaan tekemään muutostöitä generaattoria varten. 

Osa gallium-pohjaisten radiolääkkeiden leimauksista on tarkoitus aloittaa jo kesän aikana, loput syksyllä.

– Tiedotamme toki pyytäviä yksikköjä vielä erikseen kunhan meillä kaikki on valmista. Yksiköllemme PET-radiolääkeleimaukset ovat ihan uusi juttu, joten henkilökunnan koulutus ja toimintamallien käyttöönotto vie aikaa. Olemme kuitenkin innoissamme oppimassa uutta ja kehittämässä yksikkömme toimintaa, Kaisa Esselström iloitsee.

Mikä isotooppilääketiede ja Gallium68-generaattori? 

Koska isotooppilääketiede sanastoineen on monelle vieras, kysyimme vielä perusasioita apulaisosastonhoitaja Kaisalta.

Mitä isotooppilääketiede on?

Isotooppilääketieteen yksikössä tehdään erilaisia isotooppitutkimuksia ja annetaan isotooppihoitoja, joissa hyödynnetään radioaktiivisia lääkeaineita. Isotooppikuvausta hyödynnetään paljon esimerkiksi erilaisten syöpien tutkimisessa. Isotooppikuvauksessa potilas saa siis radioaktiivisen lääkeaineen, joka hakeutuu tutkittavaan kudokseen ja lähettää säteilyä. Gamma- tai PET-kameralla säteilyä kerätään ja sen avulla saadaan muodostettua kuva.

Mitä radiolääkkeet ovat?

Radiolääke on siis lääkeaine, johon liitetään radioaktiivinen isotooppi. On olemassa sekä diagnostisia eli kuvaustutkimuksissa käytettäviä radiolääkkeitä että terapeuttisia eli radioisotooppihoidoissa käytettäviä radiolääkkeitä.

Gamma- ja SPECT-kuvauksissa käytetään yleisimmin teknetium-pohjaisia radiolääkkeitä. Teknetiumia saadaan galliumin tavoin generaattorista ja niiden radiolääkkeiden leimaukset tehdään meillä Päijät-Hämeessä itse. Kuvata voidaan aivojen, sydämen, kilpirauhasen, ruuansulatuskanavan, keuhkojen ja munuaisten toimintaa.

Terapeuttisissa radiolääkkeissä esimerkiksi jodia käytetään kilpirauhassyövän ja kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon ja radiumia luustoon levinneen eturauhassyövän hoitoon.

Mitä Gallium68-generaattori tekee?

Gallium68-isotooppia käytetään PET-CT-kuvantamisessa. Galliumgeneraattorin myötä pystymme itse leimaamaan kahta PET-kuvantamisessa käytettävää radiolääkettä. 

Hyvinvointialue keskeyttää Lahden sote-keskuksen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen hankintamenettelyn jo toisen kerran. Keskeyttämisen perusteena on se, että hankinnassa olisi saatu vain yksi tarjous. Hankinnassa mukana ollut Cibus Grocery Finland Oy vetäytyi neuvottelumenettelystä, ja ainoaksi tarjoajaksi jäi LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky. 

Neuvottelumenettelyn aikana Lahden kaupunki on asettanut rajoittavat reunaehdot hankinnan toteuttamiselle. Kaupunki on viestinyt sekä hyvinvointialueelle että tarjoajille, että se ei tule mahdollistamaan Lahden sote-keskuksen sijoittumista muualle kuin sen nykyiselle paikalle. Kaupunki voi vaikuttaa sote-keskuksen sijoittumiseen kaavapolitiikalla. Kaupungin asettamat reunaehdot vaikeuttavat sote-keskustoimitilojen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamista. 

Koska hyvinvointialueella ei ole mahdollisuutta vaikuttaa prosessiin, on se valmis vielä arvioimaan yhteistyössä LähiTapiolan kanssa, voidaanko hyvinvointialueen asettamia tavoitteita saavuttaa riittävästi kehittämällä nykyistä kiinteistöä.  

Tämä edellyttää sitä, että kiinteistökehittämiselle löytyy yhteinen ymmärrys. Myös Lahden kaupunki voi omilla toimillaan edistää sote-keskuksen saavutettavuuden parantamista. Käytännössä kyse on merkittävästä pysäköinnin kehittämisestä ja julkisen liikenteen yhteyksien parantamisesta toteuttamalla kävelysilta Vesijärvenkadulta sote-keskukselle, kertoo järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen.

Kaupunki on viestinyt, että se on halukas kehittämään Harjukadun sote-keskuksen saavutettavuutta. Hyvinvointialue puolestaan tarvitsee tämän toteutumiseen vahvan sitoumuksen. Rautiainen toivoo kaupungin huomioivan, että kyse on asukkaiden palvelujen turvaamisesta.  

Yhä niukemmat resurssit eivät voi mennä toimimattomiin kiinteistöratkaisuihin, ja jos Lahden sote-keskus ei voi sijaita Lahden keskustassa tai Lahden alueella, hyvinvointialue harkitsee muita mahdollisuuksia, Rautiainen vetoaa. 

Hyvinvointialueella on edelleen mahdollisuus irtisanoa nykyinen vuokrasopimus, ja se tulee käyttämään irtisanomismahdollisuutta, jos nykyistä sote-keskusta ei kyetä kehittämään.  

Harjukadulla sijaitsevissa, Lahden entisen kaupunginsairaalan tiloissa on nykyiseen tarpeeseen nähden paljon hukkatilaa. Nykyisten vuokrakustannusten vähentämiseksi hyvinvointialue on aiemmin esittänyt vuokranantajalle tilojen kehittämistä paremmin hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi, vuokra-alan pienentämistä ja tiloista osan luovuttamista vuokrattavaksi. Hyvinvointialue on valmis pohtimaan, voisiko se siirtää muita toimintoja nykyisten toimintojen lisäksi Harjukadulle, jos tällä saavutetaan hyötyjä. 

Kahvipöytäkeskustelun innoittamana googlasin ja kysyin koneelta, miten kesä tulisi viettää. Hämmästyin erilaisten neuvojen ja ohjeiden määrää. Suurella asiantuntemuksella kerrottiin, mitä kannattaa tehdä ja mihin ei saa missään nimessä sortua. Muodissa on nyt kesälomavitkuttelu, älä-tee-listat, luova laiskottelu, lähiseutumatkailu – ja suositteleepa joku jopa stoalaisen rauhallisuuden kehittämistä. Välttää pitää erityisesti stressiä, minuuttiaikataulua ja majoitusemäntä-/isäntäroolia. Kaiken kaikkiaan viestinä tuntuu olevan, että älä yritä tehdä liian hienoja suunnitelmia. Nauti arkisista asioista.

Haluamme rentoutua ja välttää stressiä, mutta toisaalta haluamme kiihkeästi viettää parhaan kesän ikinä. Näiden yhdistäminen voi olla vaikeaa.

Petri Virolainen

Kesä on paradokseja pullollaan. Haluamme rentoutua ja välttää stressiä, mutta toisaalta haluamme kiihkeästi viettää parhaan kesän ikinä. Näiden yhdistäminen voi olla vaikeaa. Kesä on monelle sosiaalisen elämän vilkkainta vuodenaikaa. Tavataan ystäviä ja sukulaisia, joihin ei arjen kiireessä ehditä olla riittävästi yhteydessä. Kesälle on meistä usealla kasaantunut paljon tekemistä, johon aika ei ole työn ohella riittänyt. Varaston siivous, oven maalaus, laiturin oikaisu, pino lukemattomia kirjoja ja katsomattomia sarjoja. Lisäksi matkustelua, sadonkorjuuta, puutarhan hoitoa, jalkapallon EM-kisat, olympialaiset, kesäteatterit ja konsertit. Kalenterista loppuvat äkkiä päivät kesken. 

Kyllähän kesään vaikuttaa myös sää, monella tavalla. Toiset toivovat lämpöä ja aurinkoa, toiset sopivasti vettä hyvän marja- ja kasvissadon varmistamiseksi. Nauttiipa joku ukkosistakin. Säähän emme juurikaan voi vaikuttaa, mutta aikataulujamme sää säätelee säälittä. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuutta tai halua viettää vapaata, tai vapaa käytetään muiden hyväksi ja avuksi. Arvokasta ja usein hyvin antoisaa sekin. 

Googlaus ei tuonut kesääni todennäköisesti mitään uutta. Paljon on edelleen suunnitelmia, joista ehkä jonkun totean syksyllä toteuttaneeni. Taitaa olla parasta, että olemme jokainen oman kesämme pääarkkitehteja. Kesän viettotapaa tärkeämpää on, että kesä kaikilla tavoin vietettynä on erilaista aikaa muuhun vuoteen verrattuna. Sitä me kaikki tarvitsemme. Pientä irtiottoa arjesta.

Suuret kiitokset hienosta työstä hyvinvointialueen ja päijäthämäläisten hyväksi. Lepää, laiskottele, suorita, kilpaile! Ihan sama, kunhan nautit ja unohdat työsi hetkeksi. Kiitokset myös kaikille sijaisillemme ja kesätyöntekijöille, jotka mahdollistatte muiden lomilla olon.

Oikein hyvää kesää!

Petri Virolainen, hyvinvointialuejohtaja

Juhannusviikon sää ratkaisee, onko juhannuskokkoa mahdollista polttaa. Ilmatieteen laitoksen maastopalovaroituksen yltäessä Päijät-Hämeeseen, kokon tai muunkaan avotulen poltto on tulen leviämisriskin vuoksi kielletty, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta muistutetaan.– Juhannuskokon rakentaminen kannattaa aloittaa vasta aattoaamuna, jos maastopalovaroitusta ei ole alueelle annettu, paloinsinööri Tapio Aaltonen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta ohjeistaa.Varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta. Ne päivittyvät kerran vuorokaudessa puolen yön aikaan. Jos maastopalovaroitus ei ole voimassa, juhannuskokon voi polttaa omalla maalla tai maanomistajan luvalla, kunhan huolehtii turvallisuudesta. Juhannuskokko ei tällöin vaadi erillistä tulentekoilmoitusta.

Varoitusten voimassaolon aikana avotulen teko ei ole mahdollista millään järjestelyillä, eikä määräykseen ole mahdollista antaa poikkeuksia.

– Kokkoa ei saa sytyttää maastopalovaroituksen voimassa ollessa myöskään yleisötapahtumassa, vaikka tapahtumaan olisi laadittu pelastussuunnitelma, Aaltonen huomauttaa.

Muista turvallisuus avotulen käsittelyssä
• Tulen sytyttäjä on aina vastuussa palo- tai savuvahingoista sekä huolellisesta sammuttamisesta.
• Avotulen tekemiselle on oltava aina maanomistajan lupa.
• Tarkasta Ilmatieteen laitoksen varoitukset.
• Huomioi tuulen vaikutus. Kovalla tuulella tuli voi levitä yllättävän nopeasti.
• Varaa paikalle riittävästi sammutusvälineitä, kuten vesiletku, vesiämpäreitä tai sammutin sekä raivauskalustoa (esim. harava, lapio).
• Älä jätä tulta vartioimatta – muista aina jälkivartiointi.
• Varaa paikalle puhelin, jolla voit tarvittaessa tehdä hätäilmoituksen. Tarkista tulentekopaikan osoite etukäteen.
• Jos tulen käsittely aiheuttaa onnettomuusvaaran, on pelastusviranomaisella oikeus keskeyttää toiminta välittömästi. Määräystä on noudatettava heti.

Avotulen määritelmä
Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi. Pelastuslaki (379/2011, 6 §) kieltää avotulenteon Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana. Avotulenteko on kielletty myös, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Pelastuslaitos ilmoittaa tämän säädöksen rikkomukset poliisille, joka voi pelastuslain 106 § mukaan tuomita niistä sakkorangaistuksen.

Lisää avotulesta Pelastustoimen verkkosivustolla

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous järjestetään maanantaina 10.  kesäkuuta 2024 klo 9.30 alkaen.

Kokous on seurattavissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Youtube-kanavalla

Kokous järjestetään Sibeliustalon Puusepän salissa, Ankkurikatu 7, 15140 Lahti

Kokouksessa käsiteltävät asiat:

  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen hyväksyminen vuodelta 2023 sekä vastuuvapauden myöntäminen
  • Hyvinvointialueen asiakasmaksujen periaatteet
  • Henkilövaihdokset aluehallituksessa ja asiakas- ja osallisuuslautakunnassa
  • Muutos aluevaltuuston Keskustan ja Kokoomuksen valtuustoryhmissä
  • Vastaus aluevaltuustoaloitteeseen Päijät-Hämeen keskussairaalan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi laaja-alaisena päivystyssairaalana
  • Vastaus aluehallitukselle osoitettuun kysymykseen suun terveydenhuollosta
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvointiraportti 2023
  • Hyvinvointialueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Esityslista ja pöytäkirja

Esityslista ja liitteet ovat nähtävillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivuilla

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen verkkosivulla heti sen jälkeen, kun pöytäkirja on tarkastettu. Pöytäkirja valitusosoituksineen pidetään yleisesti nähtävänä hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lahdessa 5. kesäkuuta 2024

Miltä kuulostaa visio Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaana vuonna 2026?  

Tällaiseen visioon tähtää sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaisema kansallinen Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026. Hyvinvointialueet työskentelevät kolmatta vuotta strategian edistämisen parissa, ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue on lähtenyt tavoitteellisesti mukaan toteuttamaan strategiaa.

Tähän mennessä hyvinvointialueilla tehtyä strategian toimeenpanoa on vertailtu Matkalla mallimaaksi -vuosiraportissa 2023. Kansallisen vertailun tulokset pohjautuvat jokaisen hyvinvointialueen omista lähtökohdista toteutettuun itsearviointiin. Strategian visio on jaettu neljään strategiseen kärkeen, joiden alle on määritetty käytännön tavoitteita ja tehtäviä kärkien toteutumiseksi. Itsearvioinnissa hyvinvointialueet arvioivat kärkien tavoitteiden ja tehtävien etenemistä neliportaisella asteikolla (kyllä, osittain, ei, tieto puuttuu). Hyvinvointialueiden itsearviointien tulokset vaihtelevat alueittain, mutta kokonaisuudessaan voi todeta, että toimeenpano on lähtenyt hyvin käyntiin.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tehty useita toimenpiteitä strategian toimeenpanon edistämiseksi. Asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia hoidosta, hoivasta ja palvelusta erilaisten palautekanavien kautta on lisääntynyt. Hyvinvointialueen yksiköt sisällyttävät palautteen antamiseen liittyvät käytänteet omavalvontasuunnitelmiinsa. Asiakkaiden ja potilaiden palautekäytäntöjen kehittäminen edistää strategista kärkeä Yhteistyössä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, jonka toteuttaminen on edennyt hyvinvointialueella kärjistä tähän mennessä parhaiten.

Päijät-Hämeessä keskeiset asiakas- ja potilasturvallisuuden tiedot julkaistaan kolme kertaa vuodessa alueen asukkaille osana omavalvonnan raportointia. Toimenpide edistää Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa -kärkeä. Lisäksi hyvinvointialueella on otettu käyttöön yhtenäiset infektiotorjuntaohjeet, mikä edistää Parannamme olemassa olevaa -kärkeä. Kansallisesti olemassa olevan parantamista on toteutettu hyvinvointialueilla pisimmälle.

Neljäs strateginen kärki Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset on edennyt sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella että kansallisesti kärjistä hitaimmin. Päijät-Hämeessä yhtenä toimenpiteenä on kehitetty avointa turvallisuuskulttuuria ja kannustettu työntekijöitä aktiivisesti ilmoittamaan onnistumisista.

Suurin osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palveluista on käytettävissä normaalisti läpi kesän. Osa palveluista toimii supistetuin aukioloajoin tai tavallisesta poikkeavassa toimipisteessä. Kiireellisissä asioissa palvelujen piiriin pääsee aina loma-aikanakin. Päijät-Sote-sovelluksella saa yhteyden digiklinikkaan myös lomamatkalta tai mökiltä. 

Kaikki sote-keskukset Padasjokea ja Hollolan sote-keskukseen kuuluvaa Vesikansan toimipistettä lukuun ottamatta ovat kesällä avoinna. Padasjoen sote-keskus ja Vesikansan toimipisteessä toimivat palvelut ovat suljettuina 1.7.–28.7. välisellä ajalla. Padasjoen sote-keskuksen palvelut saa heinäkuussa pääsääntöisesti Asikkalan sote-keskuksesta ja Vesikansan toimipisteen palvelut pääsääntöisesti Hollolan sote-keskuksesta.

Avosairaanhoidon palveluissa ei ole muita sulkuja, koskien myös Harjun terveyden tuottamia palveluita.

Kuvantamispisteissä on joitakin vähäisiä toiminnan supistamisia kesäaikana.

Suun terveydenhuollossa sulku muutamissa toimipisteissä

Padasjoen sote-keskuksen sekä Vesikansan toimipisteen hammashoitolat ovat suljettuina 1.7.–28.7.2024., jolloin palvelee Asikkalan sote-keskuksen tai Hollolan sote-keskuksen hammashoitola.

Hartolan hammashoitola on suljettu pätkissä 26.–28.6., 10.–15.7., 17.–22.7. ja 25.–26.7. Sulkujen aikana palvelua saa muista Harjun terveyden suun terveydenhuollon yksiköistä.

Jokivarren hammashoitola on suljettu 24.6.–2.8., jolloin palvelua saa Orimattilan sote-keskuksen hammashoitolasta.

Äitiys- ja lastenneuvoloissa palvellaan ensisijaisesti raskaana olevia ja vauvoja

Neuvolan asiakasohjaus ja ajanvaraus palvelee koko kesän arkisin klo 8–13 numerossa 044 416 3103. Neuvolan palveluissa on supistuksia 17.6.–18.8. Kesälomakaudella turvataan palvelut akuuttiasioille, raskaana oleville ja alle 1-vuotiaille.

Vesikansan ja Padasjoen neuvolat ovat suljettuina heinäkuun ajan. Padasjoen neuvolapalvelut tarjotaan heinäkuun ajan Asikkalan neuvolassa ja Vesikansan neuvolapalvelut Asikkalan ja Hollolan neuvoloissa.

Opiskeluhuoltopalvelut ovat heinäkuussa suljettuina

Opiskeluhuoltopalveluissa on sulku heinäkuun ajan. Opiskelijoita on ohjeistettu hoitamaan ehkäisyasiat kuntoon ennen kesäsulkua. Kiireellisissä asioissa on otettava yhteys omaan sote-keskukseen. 

Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa supistettua toimintaa

Alaikäisten perustason mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut palvelevat supistetusti 24.6.–31.7. Pääpaino työskentelyssä on kriisiajoilla, sähköisten palvelupyyntöjen käsittelyssä sekä ajanvaraus- ja konsultaatiopuhelimeen vastaamisessa. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 12–14 numerossa 03 818 3700. 

Sosiaalipalvelut auttavat myös kesällä

Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta lapsiperheille, työikäisille ja vammaisille henkilöille palvelee normaalisti koko kesän ajan maanantaista perjantaihin klo 9–11 puhelinnumerossa 03 819 4850.

Lahden sosiaalikeskus ja ympäristökuntien sosiaalitoimistot ottavat vastaan asiakkaita ajanvarauksella. Vammaispalvelujen Lahden Trion, Asikkalan, Hollolan, Nastolan ja Orimattilan toimipisteissä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluja saa ajanvarauksella.  

Perheoikeudelliset palvelut ovat suljettuina 15.–21.7.

Lapsiperheiden kotipalvelun, perheohjauksen ja lähityön palvelupuhelin vastaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–12 numerossa 044 780 1163.  

Apua elämän kriisitilanteisiin

Kiireellisissä lastensuojeluasioissa palvelee päivystysnumero 044 482 8200 maanantaista perjantaihin klo 8–15. Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa yhteys sosiaalipäivystykseen otetaan yleisen hätänumeron 112:n kautta.  

Lahden perheasiainneuvottelukeskus on avoinna koko kesän. Ajan voi varata tiistaisin klo 8–11 ja torstaisin klo 13–16 numerosta 044 719 1535.

Lahden ensi- ja turvakoti ry:n ylläpitämä turvakoti toimii kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Turvakodin puhelinnumero on 03 875 090, ja lisätietoa palveluista löytyy osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi/lahdenensijaturvakoti/  

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä on polkupyöräetu henkilöstön hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi henkilöstöohjelman mukaisesti.

Polkupyöräedulla työntekijä saa lunastaa vapaavalintaisen polkupyörän tai sähköpyörän kustannuksissa samalla säästäen. Työsuhdepyörää saa käyttää vapaasti vapaa-ajan kulkemisessa ja työmatkoilla.

Polkupyöräetu on ollut hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä vuoden 2023 kesäkuusta. Vajaassa vuodessa pyöräetua käyttää yli 530 työntekijää, joka vastaa seitsemää prosenttia hyvinvointialueen koko henkilöstöstä.

Pyöräedun käyttäjät pyöräilevät ja liikkuvat aiempaa enemmän

Hyvinvointialueen alkuvuoden 2024 pyöräedun käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat, että pyöräetu on kannustanut henkilöstöä pyöräilyyn selvästi aiempaa enemmän. Pyöräetu on lisäksi ollut avainasemassa pyörän hankkimiselle, sillä yli puolet edun hyödyntäneistä ei olisi hankkinut pyörää ilman pyöräetua.

Kyselyyn vastanneet kertoivat pyöräilyn lisääntyneen keskimäärin yli kolme tuntia viikossa työsuhdepyörän hankinnan jälkeen, ja neljä vastaajaa viidestä kertoi liikkuvansa enemmän edun käyttöönoton jälkeen.

Käyttäjäkyselyn tulosten mukaan pyöräetu on lisännyt pyöräilyn ja liikkumisen määrää myös vähiten liikkuvilla työntekijöillä.

Vaikka pyöräetuun ei liity vaatimusta työmatkojen kulkemista pyöräillen, pyöräetua hyödyntäneistä työntekijöistä 82 prosenttia käyttää työsuhdepyörää työmatkoihin ainakin silloin tällöin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työmatkoja pyörällä kulkevien työntekijöiden lukumäärä on lähes tuplaantunut pyöräedun käyttöönoton myötä.

Työmatkaliikkuminen on monelle hyvä mahdollisuus lisätä arkeen hyötyliikuntaa, joka käy ilmi myös kyselyn vastauksista. Pyöräetua hyödyntäneille tärkein syy työmatkojen pyöräilyyn oli kunnon ja hyvinvoinnin parantaminen.

Pyöräetu auttaa vähentämään liikkumisen hiilijalanjälkeä

Henkilöstöohjelman lisäksi polkupyöräedulla edistetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelman 2023–2025 tavoitetta vähähiilisestä liikkumisesta. Työmatkojen ja työpäivän aikaisten matkojen kulkeminen pyörällä auton sijasta on tehokas keino vähentää liikkumisen aiheuttavaa hiilijalanjälkeä.

Jopa 68 prosenttia pyöräedun käyttäjistä on korvannut autoilua pyöräilyllä työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Erityisesti työsuhdepyörällä kuljetaan lyhyitä alle 10 kilometrin arkimatkoja.

Pyöräetu päätettiin ottaa henkilöstöeduksi vuonna 2022 toteutetun kestävän liikkumisen edistämisen hankkeen myönteisten kokemusten myötä. Kesäkuussa 2023 alkaneessa kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan vähähiilistä ja hyvinvointia edistävää työmatkaliikkumista hyvinvointialueella ja valituissa lahtelaisissa organisaatioissa. Hyvinvointialueelta Sycla-hankkeen kohteena on mukana Lehtiojan palvelukeskus Lahden Kilpiäisissä.

Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Sycla-hankkeen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hanke on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.