Search
Generic filters

Päijät-Hämeen jokaisessa kunnassa järjestetään asukkaita varten tilaisuus, jossa käydään avointa vuoropuhelua hyvinvointialueen valmistelusta ja siitä, mitä hyvinvointialueuudistus tuo mukanaan.

Jokainen tilaisuus alkaa keskustelulla osallisuuspöydissä, joissa halutaan kuulla asukkaiden toiveita vaikuttamismahdollisuuksista arkensa tärkeisiin palveluihin.

Tilaisuuksissa esitellään hyvinvointialueen valmistelun tilannetta ja toimintaa. Myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajana 26.9. työnsä aloittanut Petri Virolainen saa kuntakierroksella tilaisuuden esittäytyä alueen asukkaille.

Hyvinvointialueen valmistelijoiden puheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa tai etukäteen voi esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista. Etukäteiskysymykset verkkolomakkeella:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuntakierros

Jokainen tilaisuus alkaa kello 15.15 ja päättyy kello 18 mennessä.

Ti 4.10. Hollolan kirjaston tapahtumatori

Ke 5.10. Sysmän kirjasto

To 13.10. Lahden pääkirjaston auditorio

To 20.10. Iitin kunnantalo

Ti 25.10. Orimattilan kaupungintalo

Ma 31.10. Kärkölän Yhtenäiskoulu

Ti 1.11. Heinolan WPK-talo

To 10.11. Padasjoen kunnantalo 

To 24.11. Hartolan kunnantalo

Marras-joulukuu: Asikkala – ajankohta täsmentyy

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää 1.1.2023 alkaen kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Tähän asti vastuu palvelujen järjestämisestä on ollut kunnilla ja kuntayhtymillä. Käytännössä muutos tarkoittaa esimerkiksi sitä, että noin 7600 työntekijää siirtyy Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta, Heinolan ja Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluista, alueen kuntien opiskeluhuollosta sekä Eteva-kuntayhtymästä hyvinvointialueen palvelukseen.

Hallitus on esittänyt uudelleen hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin muutosta, jonka myötä rahoitusta siirrettäisiin muilta hyvinvointialueilta niille hyvinvointialueille, jotka ylläpitävät yliopistosairaaloita. Alueiden asukaslukuun perustuva rahoitus puolestaan vähenisi.

Yliopistosairaalalisää esitettiin hyvinvointialueiden rahoitukseen jo keväällä 2022, mutta kielteisten lausuntopalautteiden myötä kevään lakiesitystä muutettiin. Yliopistosairaalalisää koskeva lakiehdotus kumoutui keväällä, mutta kumoutumista ei enää huomioitu hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitustasossa. Käytännössä siis uudelleen käsittelyssä oleva yliopistosairaalalisä lähes tuplaisi vähennyksen muilta alueilta.

Esityksen myötä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus vähenisi vuodesta 2024 alkaen pysyvästi yhteensä 11,2 miljoonaa euroa. Vähennys merkitsisi noin 250 sairaanhoitajan, 90 lääkärin tai 197 pelastajan sopeuttamistarvetta Päijät-Hämeessä. Alueen rahoitus on muutenkin niukka. Päijät-Hämeessä on myös tehty vuosina 2020–2021 mittava taloudellinen sopeutus, eikä sitä ole mahdollista toistaa lähivuosina yhtä laajana ilman, että alueen väestön palvelut vaarantuvat.

Yliopistosairaalalisällä korvattaisiin ehdotuksen perustelujen mukaan yliopistosairaala-alueiden muita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaalat hoitavat myös muiden hyvinvointialueiden asukkaita, mutta tästä ei kuitenkaan aiheudu ylimääräisiä kustannuksia yliopistosairaala-alueille, sillä muut hyvinvointialueet korvaavat nämä kustannukset täysimääräisesti ostaessaan niiltä palveluita. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä osti näitä palveluita yliopistosairaaloilta vuonna 2021 yhteensä lähes 43 miljoonalla eurolla.

Yliopistosairaaloiden toiminta ja siitä aiheutuvat kustannukset koskevat ensisijaisesti erikoissairaanhoitoa, jossain määrin perusterveydenhuoltoa, etäisemmin vanhustenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.

Yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset eivät kuitenkaan olennaisesti poikkea muista hyvinvointialueista, vaan ovat pääpiirteissään koko maan keskitasoa. Siten kustannusten kautta on vaikea perustella ehdotetun yliopistosairaalalisän käyttöönottoa.

Ehdotetulla yliopistosairaalalisällä pyritään paikkaamaan yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, joita terveydenhuoltolain mukainen rahoitus ei kata riittävästi. Nämä kustannukset on katettava suoraan näille sairaaloille osoitetulla, korvamerkityllä erillisrahoituksella eikä osana hyvinvointialueiden rahoituskokonaisuutta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on esittänyt lausunnossaan valtioneuvostolle, että ehdotus yliopistosairaalalisästä heikentää muiden hyvinvointialueiden rahoitusasemaa pysyvästi, on perusteeton ja asettaa alueet rahoituksen osalta epätasa-arvoiseen asemaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle muodostettavan opiskeluhuoltopalvelujen tulosyksikön päälliköksi on valittu YTM Eija Kinnunen. Kinnunen siirtyy hyvinvointialueelle Lahden kaupungin opiskeluhuollon palvelupäällikön tehtävästä.

Vuoden 2023 alusta alkaen opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ja ne kootaan uuteen yksikköön yhdessä kouluterveydenhoitajien ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien kanssa.

Palveluiden keskittäminen samaan yksikköön edistää opiskeluhuollon kehittämistä kokonaisuutena ja vahvistaa sen palvelujen roolia ehkäisevässä työssä.

Uuden kokonaisuuden valmistelussa hyvinvointialueelle on tehty laajaa yhteistyötä opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa Päijät-Hämeessä. Valmistelun keskeisenä päämääränä on ollut se, että oppilaiden ja opiskelijoiden palveluiden jatkuvuus turvataan muutosvaiheessakin.

Suomessa on käynnissä ennennäkemättömän suuri sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuuta koskeva uudistus. Suomeen muodostuu 21 hyvinvointialuetta, joista osassa valmistelutyön pohjana on toiminut integroitu sote-kuntayhtymä, kuten Päijät-Hämeen kymmenen kunnan omistama hyvinvointikuntayhtymä. Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymän palveluja on kehitetty ja ICT-järjestelmiä yhteensovitettu yhtymän omistajakuntien rahoilla.

Nyt hyvinvointialueiden valmistelussa suurimmat valtion valmistelurahat ohjataan niille alueille, joissa ei ole löytynyt poliittista yhtenäisyyttä vähentää palvelujen järjestäjäorganisaatioita ja kehittää palveluita vapaaehtoisesti. Suurimmat valtion tuet ICT-järjestelmien yhteensovittamiseen menevät alueille, joissa niitä ei ole tähän mennessä yhtenäistetty, ja ne saavat otettua teknologialoikan moderneimpiin järjestelmiin.

Hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoitus määräytyy alueen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita tuottaneiden järjestäjien vuoden 2022 talousarvioiden perusteella. Rahoitusta oikaistaan vuonna 2024 vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Niillä alueilla, joilla palveluita on tuottanut vaikkapa 30 organisaatiota vuonna 2022, on tietenkin suuremmat hallinnon, tukipalveluiden ja ICT:n kustannukset kuin jo yhtenäisillä alueilla.

Päijät-Häme on myös monin tavoin kehittänyt myös palvelutuotantoaan, esimerkiksi innovoimalla yhteisyritys Harjun terveyden sosiaali- ja terveyskeskuspalveluiden tuotantoon. Edistyksellisyydestä ei kuitenkaan palkita, vaan tuleva hyvinvointialue saa valtiolta vain vähemmän rahoitusta. Lisäksi henkilöstön palkkoja on jo yhdenmukaistettu pitkäjänteisesti omistajakuntien rahoilla – nyt osa hyvinvointialueista haluaa maksattaa tämän kokonaan valtiolla.

Kaiken tämän lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijäksi ollaan palauttamassa jo kertaalleen tyrmättyä yliopistosairaalalisää. Lisä siirtää perusteetta pienempien hyvinvointialueiden rahoitusta suurille, yliopistosairaalan sisältäville alueille, joilla on jo muutenkin paremmat edellytykset selvitä jatkuvassa kustannuspaineessa. Hyvinvointialueuudistus on tarpeellinen, mutta sen pitäisi olla myös alueiden kannalta tasapuolinen. Rahoituksen osalta tasapuolisuus ei nyt toteudu.

Hyvinvointialueiden rahoituksen on perustuttava väestörakenteeseen ja sairastavuuteen ja sen määräytymisessä on huomioitava myös edelläkävijöiden tähän asti tekemä työ.

Kristiina Hämäläinen, aluehallituksen puheenjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Antti Niemi, talousjohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue 50 % ja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 50 %

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään maanantaina 12. päivänä syyskuuta 2022 klo 9.30 Sibeliustalossa osoitteessa Ankkurikatu 7, 15140 Lahti.

Lahdessa 6. päivänä syyskuuta 2022

Syksyn ensimmäisen Kumppanuusfoorumin aiheina olivat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli sekä järjestöneuvottelukunnan nimeämiset. Päijät-Hämeen aluehallitus on päättänyt perustaa hyvinvointialueelle järjestöneuvottelukunnan ja hyväksynyt järjestöneuvottelukunnan asettamisen perusteet. Nimeämispyynnöt neuvottelukuntien jäseniksi toteutetaan syyskuun aikana.

Järjestöneuvottelukunta toimii alueellisena yhteistyöelimenä ja tiivistää osaltaan hyvinvointialueen monitoimijaista yhteistoimintaa, kumppanuutta ja ketterää kehittämistä Päijät-Hämeen asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Järjestöneuvottelukunta luo yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöneuvottelukunta perustaa työnsä tueksi kolme työryhmää: järjestöjen toimintaedellytykset, viestintä ja järjestöjen palvelutoiminta.

Järjestöneuvottelukuntaan nimetään 10 järjestöjäsentä, jäsenet hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, oppilaitoksista, yrityksistä ja uskonnollisista yhteisöistä sekä heille varajäsenet. Järjestöneuvottelukunnan järjestöjäsenten nimeämispyynnöt pyydetään teemallisilta verkostoilta. Verkostojen teemat ovat lapset, nuoret ja perheet, ikäihmiset ja omaishoito, potilas- ja vammaistyö, mielenterveys ja päihdetyö, liikunta ja urheilu, työllisyys ja hanketoiminta, kylä- ja vapaaehtoistoiminta, kulttuuri ja harrastetoiminta, palvelutoiminta ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä turvallisuus ja varautuminen. Järjestöneuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä työstää toimintasäännön hyvinvointialueen aluehallituksen päätettäväksi. Järjestöneuvottelukunnan toiminta pyritään käynnistämään vuoden 2022 aikana.

Kumppanuusfoorumin keskusteluissa nousi esille, että neuvottelukunnan järjestöjäsenen on keskeistä

  • tunnistaa toimijakenttä ja kerätä taustatietoa
  • pitää yhteyttä muihin järjestöihin
  • kuljettaa viestiä järjestöneuvottelukuntaan ja järjestöille
  • tarvitsee selkeät toimintaohjeet.

Kumppanuusfoorumissa esiteltiin myös hyvinvointialueen järjestöyhteistyön malli. Mallin työstämistä varten on tehty kyselyt kunnille ja järjestöille. Lisäksi taustalla on hyödynnetty kunnilta kerättyä tietoa kuntien yhdistysavustuksista ja muiden maakuntien avustusmalleja sekä käyty kuntien kanssa keskustelua avustusten jakautumisesta.

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyön mallin tarkoituksena on

  • edistää hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyötä ja vuorovaikutusta
  • edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
  • tiivistää neuvottelumahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
  • lisätä järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja päijäthämäläisten hyvinvointia

Järjestöyhteistyön malli koostuu neljästä portaasta, jotka jaottelevat hyvinvointialueen järjestöyhteistyötä.

  1. Toiminnallinen yhteistyö
  2. Yhteistyösopimukset
  3. Kumppanuusavustukset
  4. Yhteiskehittäminen

Keskustelussa järjestöyhteistyön mallista nousi esille järjestöjen eri roolit: järjestöjen kansalaistoiminnan ja palvelutoiminnan erottaminen, kuntayhteistyön selkeyttäminen sekä kiinteä yhteistyön tarve ostopalveluihin.

Järjestöyhteistyön mallin hyväksymisen jälkeen alkaa avustussäännön työstäminen. Se käsitellään aluehallituksessa vuoden 2022 lopulla.

Seuraava Kumppanuusverkosto kokoontuu 13.10.2022 klo 14-16, jolloin aiheena on hyvinvointialueen palvelustrategia ja avustussääntö.

Kumppanuusfoorumin esitysmateriaali ladattavissa alta:

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kuukausittaiset tilannekatsausneuvottelut sosiaali- ja terveysministeriön, sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa pidettiin perjantaina 19. elokuuta. Neuvotteluissa ministeriöt seuraavat kaikkien hyvinvointialueiden valmistelua ja sen aikataulua.

– Työtä on ilman muuta vielä paljon tehtävänä, mutta eri kokonaisuuksien valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti, toteaa ma. hyvinvointialuejohtaja Jukka Santala.

Päijät-Hämeessä on ehditty jo hyväksyä aluevaltuustossa hyvinvointialueen toimintaa ohjaava strategia. Parhaillaan valmistellaan palvelustrategiaa sekä esimerkiksi henkilöstöohjelmaa. Palvelustrategia on tarkoitus hyväksyä aluevaltuustossa marraskuussa.

Aluehallitus on hyväksynyt talousarvion valmistelua ohjaavan suunnittelukehyksen. Hyvinvointialueelle on luotu myös talouden organisaatiorakenne, ja talousarvion valmistelu etenee sitä noudattaen.  

Hyvinvointialueelle kunnilta siirtyvien opiskeluhuoltopalvelujen valmistelussa rekrytoidaan parhaillaan opiskeluhuoltopalvelujen tulosyksikköpäällikköä.

Hyvinvointialueelle tulevien vaikuttamistoimielinten eli vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuuston toimintasääntöjen valmistelu on saatu loppusuoralle, ja ne viedään aluehallituksen hyväksyttäviksi loppusyksystä.

Neuvotteluissa erityistä huomiota kiinnitettiin ICT-muutoksen etenemiseen. Muutoksessa tämän vuoden aikana keskitytään hyvinvointialueen toiminnan kannalta välttämättömimpiin toimiin, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen sekä talousjärjestelmän uusimiseen. Tehtävää jää paljon myös vuodelle 2023. Syksyn 2022 aikana saadaan käyttövalmiiksi esimerkiksi uudet sähköpostiosoitteet koko henkilöstölle ja yhteinen intranet käyttöön eri organisaatioista hyvinvointialueelle siirtyville työntekijöille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä asiakas- ja osallisuuslautakunta ovat esittäneet aluehallitukselle järjestöneuvottelukunnan perustamista hyvinvointialueelle. Aluehallitus käsittelee neuvottelukunnan asettamisen perusteita kokouksessaan 22. elokuuta. 

Järjestöneuvottelukunta luo uusia yhteistyön rakenteita ja toimintatapoja järjestöjen toiminnan ja palveluiden hyödyntämiseksi päijäthämäläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Järjestöneuvottelukunnan jäseniksi esitetään edustajia järjestöistä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen liitosta, Päijät-Hämeen yrittäjistä sekä oppilaitosten ja uskonnollisten yhteisöjen edustajaa. 

Aluehallitus asettaa myös yhdyspintaneuvottelukunnan, joka puolestaan edustaa tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen kuntien sekä muiden yhteisöjen kesken.

Aluehallitus hyväksyy neuvottelukuntien jäsenet ja toimintasäännöt myöhemmin syksyllä.

Kärkölään suunnitteilla yhteisöllistä asumista iäkkäille

Ikääntyneiden palveluiden parantamiseksi kehitetään yhteisöllisen asumisen muotoja. Kärkölän kunta valmistelee uutta yhteisöllisen asumisen kohdetta, johon Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikanaan järjestäisi palveluita.

Kohteeseen suunnitellaan noin 25 ikäihmisten esteetöntä asuntoa. Tarkoitus on, että talossa on tilaa ulkopuolisten palveluiden tuottamiseen ja että talon palveluita voisivat hyödyntää myös muualla kuin talossa asuvat kärköläläiset ikäihmiset.

Aluehallitus käsittelee kokouksessaan aiesopimuksen hankkeen eteenpäin viemiseksi.

Aluehallituksen ensi viikon asialistalla on lisäksi mm. logistiikkapalvelujen hankintapäätös, asiakasmaksujen perusteiden esittäminen aluevaltuustolle sekä Päijät-Hämeen keskussairaalaan tulevan yleisöapteekin tilojen käyttöoikeus- ja vuokrasopimus. Lisäksi aluehallitus kuulee esittelyn Kuntaliiton ehdottamasta yhteisyrityksestä hyvinvointialueiden kesken.

Aluehallitus kokoontuu 22.8. klo 9.30. Koko esityslistan löydät asiakirjahausta: Esityslistat ja pöytäkirjat – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle työstetään järjestöyhteistyötä hyvällä sykkeellä.

Järjestöneuvottelukunnan perustamista käsiteltiin kesäkuun aikana sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa että asiakas- ja osallisuuslautakunnassa. Lautakunnat esittävät yksimielisesti järjestöneuvottelukunnan perustamista aluehallitukselle. Hyvinvointialueen aluehallitus päättää asiasta elokuun alussa. Järjestöneuvottelukunnan kautta on mahdollista saada monien toimijoiden monet äänet kuuluviin hyvinvointialueella. Tavoitteemme on saada järjestöneuvottelukunnan toiminta alkuun vielä vuoden 2022 aikana.

Järjestöyhteistyön mallin työstämistä varten kartoitettiin kesäkuussa kuntien ja järjestöjen ajatuksia sähköisillä kyselyillä. Järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia turvaava yhteistyön malli sisältäisi viestintä-, tila-, tapahtuma- ja avustusyhteistyön. Saamme elokuun aikana ehdotuksen mallista kuultavaksi järjestöille ja kunnille.

Hyvinvointialueen tulevaan HYTE-yksikköön esitetään resursoitavaksi järjestökoordinaattori. Järjestökoordinaattorin tehtäviksi on suunniteltu järjestöyhteistyön edistäminen, järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukeminen ja järjestöneuvottelukunnan koordinointi, järjestötiedon kerääminen, maakunnalliseen ja kansalliseen järjestöyhteistyön osallistuminen. Resursoinnit tulevat syksyllä käsittelyyn talousarvion suunnittelussa.

Järjestöjä kuultiin toukokuussa myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian työstämisessä. Strategiassa järjestöt huomioidaan keskeisinä yhteistyötahoina. Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen strategian kesäkuussa, ja nyt on meneillään sitä täydentävän palvelustrategian suunnittelu. Järjestöyhteistyö on noussut keskusteluissa hyvin esille. Palvelustrategia tulee järjestöille kuultavaksi alkusyksystä.

Järjestöyhteistyön rakenteiden ja toimintamallien luomista tukee myös kansallinen sote-muutostuen kokonaisuus. Lue SOSTEn blogista hankepäällikkö Anita Hahl-Weckströmin kesäkuinen kirjoitus tilannekuvasta ja tulevaisuuden vaikuttamiskanavista.

Järjestöillä riittää vaikuttamisen paikkoja hyvinvointialueilla – toimintaedellytykset, strategiat, palvelupolut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen – SOSTE

Helena Haaja, järjestökoordinaattori

Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajaksi valittiin LT Petri Virolainen. Aluevaltuusto teki valinnan 27. kesäkuuta 2022 kokouksessaan virkavaalilla. Valittu johtaja sai äänistä yhteensä 40. Lisäksi ehdokkaista HTM, DI Annikki Niiranen sai 28 ääntä ja LiTM, eMBA Jukka Santala yhden äänen.

Aluevaltuusto päätti myös valita varahenkilön siltä varalta, että valittu hyvinvointialuejohtaja ei ota virkaa vastaan. Varahenkilöksi valittiin Annikki Niiranen, joka sai valinnassa 47 ääntä. Varahenkilövalinnassa ääniä saivat lisäksi Timo Louna (3 ääntä), Tuomo Nieminen (14 ääntä) ja Jukka Santala (5 ääntä).