Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 2.1 miljoonaa euroa hoidon jatkuvuusmallin kehittämiseen. Rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Hankerahalla kehitetään hoidon jatkuvuusmallia, joka pohjautuu Omalääkäri 2.0 selvitykseen. Jatkuvuusmallin kehittäminen jatkaa moniammatillisen tiimimallin kehittämistä kohti omalääkäri/omahoitaja- työpari työskentelyn toimintatapaa.  Hankkeessa tullaan lisäksi suunnittelemaan ammatinharjoittajapilottimalli.

– Hoidon jatkuvuusmallin kehittämishanke Päijät-Hämeessä on jatkumo Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeelle, jossa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua, kertoo avosairaanhoidon tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.

Hoidon jatkuvuusmallin digitaalisten ratkaisujen toteutuksessa painopiste on pitkälti olemassa olevien digiratkaisujen käytön laajentamisessa ja joiltakin osin jatkokehittämisessä tukemaan hoidon jatkuvuutta. Digitalisaation kehittämisen painopiste on digitaalisten toimintaprosessien kehittämisessä, datan hallinnan parantamisessa ja ammattilaisten osaamisen uudistamisessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä rahoitus on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on jo käynnissä Suomen kestävän kasvun ohjelman hanke sekä Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteinen kestävän kasvun ohjelman tutkimushanke. Yhteensä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen rahoitus Suomen kestävän kasvun ohjelmasta vuosille 2023–2025 on noin 14 miljoonaa euroa.

Lisätietoa: Pertti Sopanen, pertti.sopanen@paijatha.fi, p. 044 482 317

Hyvinvointialue on käynnistänyt kilpailutuksen neuvottelumenettelyllä Lahden sote-keskuksen pitkäaikaisista vuokratiloista. Ilmoittautumisen kilpailutukseen osallistumisesta jätti kolme tarjoajaa, joista yksi ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia. Neuvottelumenettelyyn valittiin Cibus Grocery Finland Oy ja LähiTapiola Yhteiskuntakiinteistöt Suomi Ky. Vuokratilojen hankinnalla hyvinvointialue haluaa turvata alueen asukkaiden palvelut saavutettavasti ja taloudellisesti.

Neuvotteluihin perustuen hyvinvointialue valmistelee vuokratilojen hankinnan lopullisen tarjouspyynnön, johon neuvottelukumppanit voivat antaa tarjouksen. Tarkoituksena on hyödyntää tarjoajien osaamista hankinnan valmistelussa ja siten luoda mahdollisuudet tarjota hyvinvointialueen tarpeita palveleva toimitilaratkaisu tarjouskilpailussa.

Neuvottelumenettely on monivaiheinen, ja arvioitu lopullisten tarjousten jättöpäivä on lokakuun puolivälissä. Aluehallituksen päätettäväksi hankinta etenisi näillä näkymin marraskuun puolivälissä.

– Säästöpaine kaikilla hyvinvointialueilla on äärimmäisen kova. Kaikkein tärkeintä on turvata asukkaille mahdollisimman hyvät palvelut ja käyttää rajalliset eurot mahdollisimman järkevästi, toteaa toimitilajohtaja Johanna Aitamurto.

– Hyvinvointialueen talouden tasapainottamiseksi ja asukkaiden palvelutuotannon turvaamiseksi on Lahden sote-keskuksen kohdalla tarve toimintaan paremmin soveltuville, saavutettavammille ja edullisemmille tiloille aiempaakin suurempi, jatkaa Aitamurto.

Hyvinvointialue on selvitellyt sote-keskuksen nykyisten tilojen osalta mahdollisuuksia muuttaa tiloja olemassa olevaan vuokrasopimukseen perustuen. Harjukadulla sijaitsevissa, Lahden entisen kaupunginsairaalan tiloissa on nykyiseen tarpeeseen nähden turhan paljon hukkatilaa, kuten käytäviä ja sairaalatoiminnan jäänteenä varastotiloja sekä muita rakenteita. Nämä tilat eivät sovellu hyvinvointialueen muuhunkaan toimintaan sellaisenaan, eikä merkittäviä vuokrasopimusmuutoksia ole mahdollista toteuttaa ilman uutta hankintaa.

Nykyisten vuokrakustannusten vähentämiseksi hyvinvointialue on esittänyt vuokranantajalle tilojen kehittämistä paremmin hyvinvointialueen tarpeita vastaavaksi, vuokra-alan pienentämistä ja tiloista osan luovuttamista vuokrattavaksi esimerkiksi Lahden kaupungin nuorisotoimen käyttöön Lahden tilakeskukselle heidän esittämän toiveensa mukaisesti.

Lahden sote-keskuksen uusien toimitilojen hankinta keskeytettiin viime syksynä, koska määräaikaan mennessä ei tullut yhtään tarjousta. Tuolloin hyvinvointialue etsi kilpailutuksella paikkaa uudisrakennukselle, johon Lahden sote-keskus olisi siirtynyt pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi.

Avoin hankintamenettely osoittautui hankalaksi tarjoajille, koska tarjoajilla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa tarjouspyynnön valmisteluun ja sen vaatimuksiin. Markkinavuoropuheluissa saadun palautteen perusteella hankintaa päätettiin siksi jatkaa neuvottelumenettelyllä.

Sote-keskuksen vuokratilan hankinta on herättänyt myös julkista keskustelua. Hyvinvointialueen käymässä markkinavuoropuheluissa nousi esille suuri huoli siitä, että hanke on politisoitunut ja sitä jopa yritettäisiin hidastaa kaikin keinoin esimerkiksi kaavamuutos- ja lupamenettelyissä.

Järjestämisen tuen johtaja Ismo Rautiainen muistuttaa, että hankkeessa on kyse hyvinvointialueen asukkaiden palvelujen varmistamisesta. Rautiainen toivoo, että Lahti on turvallinen toimintaympäristö myös rakennushankkeiden toteuttajille.

– Tälläkin kertaa haemme uudisrakennuksen toteuttajaa. Uudisrakennus säästäisi hyvinvointialueen kustannuksia, koska neliöt voidaan alusta lähtien suunnitella niukemmiksi ja monikäyttöisemmiksi. Toimintaa ja palveluja keskittämällä voisimme myös luopua joistakin muista vuokratiloista. Hankinnan ehtoja on väljennetty ja tarjoajien riskivastuuta kevennetty edelliskerrasta.

Hyvinvointialueet voivat purkaa nykyisten tilojensa vuokrasopimuksia ilman korvauksia vielä kahden seuraavan vuoden aikana. Jos suunniteltu aikataulu toteutuu, uudet tilat olisivat käyttöönotettavissa vuonna 2027.

Nuorempi ihminen pitää vanhusta kädestä.

Minua puhuttelee kohtaamiset iäkkäiden kanssa. Erityisen valppaana olen, kun huomaan, että iäkkään elämässä on tapahtunut jotain hänelle merkittävää, iloa ja onnea tuovaa. Todellinen innostukseni herää, kun huomaan tai kuulen, että muutos on jollain tasolla pysyvää. Näitä kohtaamisia on ollut vuosien varrella paljon toimiessani ikääntyneiden palveluissa eri tehtävissä. Viime aikoina aiempaa enemmän.

Osallisuuden kokemuksiin liittyvät toiset ihmiset. Ihminen haluaa luonnostaan kuulua johonkin, olla osallinen ja merkityksellinen. Iäkkään toimintakyvyn heikentyessä hänen oma kykynsä tukea omaa osallisuuttaan voi heikentyä. Ajokorttia ei ehkä enää ole. Kotikin on esteellinen, eikä ulos lähteminen ole helppoa.

Ystävien joukko on harventunut. Nekin, jotka ovat vielä jäljellä, ovat samanlaisessa tilanteessa.

Iäkkään yksinäisyys ja turvattomuus sekä osattomuuden kokemukset nivoutuvat yhteen. Iäkkäiden yksinäisyys on tavattoman yleistä. Elämää kohtaavien menetysten jälkeen kodista voi muodostua ahdistava paikka. Siis siitä samasta kodista, joka aiemmin toimi juuri päinvastoin.

Fyysisilläkin vaivoilla on roolinsa. Lonkkakuluman vuoksi ulos on kivuliasta lähteä. Huimauskin vaivaa, joten ulos lähteminen pelottaa. Puutarhatyötkään eivät enää samasta syystä maistu. Toimintakyvyn laskun myötä aiemmin positiivisista tehtävistä on voinut muodostua raskaita suoritteita. Entä, jos minulle tapahtuu jotain, eikä kukaan tiedä siitä?

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen. Näissä kohtaamisissa ovat iäkkäät itse kertoneet, että yhteisöllinen asuminen on tuonut elämän ja elämänilon takaisin! Siis ajatelkaa! Näitä tilanteita on ollut lukuisia.

Viime aikoina olen kohdannut iäkkäitä, joiden elämä on muuttunut radikaalisti paremmaksi senioritaloon tai yhteisölliseen asumiseen muuttamisen jälkeen.

Samanhenkisiä vastinpareja löytyy. Kukkalaatikkoja nikkaroidaan porukalla. Sököringissä on aina tilaa yhdelle. Romantiikkaakin saattaa olla ilmassa. Ruoalle mennään yhdessä niin, että jos Marttia ei käytävään kuulu, niin Aino vinkkaamassa. Tämä on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan.

Iäkkäiden asumisen kehittämisellä voidaan vastata huutoon. Siis ei sillä, että karsitaan kaikkea. Ei, vaan lisätään fiksusti sitä, minkä osalta tarve on suurin. Senioriasumisen lisäämisellä on aivan keskeinen paikkansa, onhan iäkkäiden asumisesta yli 90 % ihan muuta, kuin sosiaalista asumista.

Yhteisöllistä asumista tarvitaan rutkasti lisää. Ei kahdenkymmenen neliön luukkuja, vaan oikeita asuntoja! Yhteisöllistä asumista on leimattu säästökeinoksi. Todellisuudessa taiten valittu, ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittu, kunnoltaan heterogeeninen asukaskunta on parhaimmillaan nappivalinta juuri yhteisölliseen asumiseen.

Näillä eväillä pystymme tarjoamaan juuri iäkkäiden tarvitsemia asioita. Esteettömyyttä, osallisuutta, yhdessäoloa, turvallisuuden tunnetta ja tunnetta siitä, että olen merkityksellinen, vaikka en olekaan enää ihan tikissä.  

P.S. Aino käy kohta kaupassa ja tuo Martillekin voisilmäpullia. Kohta kahville. Ai että!

Teksti: Marko Hiekkanen, asumisen kehittämisen päällikkö

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen kohtaa väkivaltaa, joka tyypillisesti ilmenee parisuhteissa joko henkisesti tai fyysisesti. Ikääntyneiden kokemalla lähisuhdeväkivallalla on monta muotoa ja sitä voi olla hankala tunnistaa.

– Työssä näemme esimerkiksi taloudellista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Niiden määrä on mielestäni viime vuosina kasvanut, gerontologisen sosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna-Kaisa Pentikäinen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo.

Taloudellinen väkivalta voi olla sellaista, jossa lapsi käyttää vanhempaansa raha-asioissa hyväkseen. Kaltoinkohtelua ovat muun muassa läheisen kotihoidon vaikeuttaminen ja tarpeellisten lääkkeiden antamatta jättäminen.

Kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö voivat aiheuttaa vanhuksessa voimakasta ahdistusta ja avuttomuuden tunnetta.

Iäkkäisiin kohdistuva väkivalta tulee harvoin esiin terveydenhuollossa, koska siitä ei haluta kertoa.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen geriatrian poliklinikan ja osastojen hoitajat ovat nyt kehittäneet väkivallattoman ikääntymisen toimintamallit, joiden avulla vaikea asia on helpompi ottaa puheeksi ja joissa väkivaltatapauksiin puuttumiseen on selkeä polku.

Mallien pohjana käytännön kokemukset

Noin vuosi sitten muistihoitaja Maija Jarla-Hokkasella heräsi asiakastapaamisessa huoli lähisuhdeväkivallasta. Hän tiedusteli kollegoiltaan, onko muilla samanlaisia kokemuksia aiheen vaikeudesta ja jatkotoimien pirstaleisuudesta.

– Koska kokemuksemme olivat samanlaisia, puhuimme asiasta esihenkilöllemme. Hän vei asiaa eteenpäin ja kävi ilmi, että perusterveydenhuollon osastoilla oli havahduttu samaan tilanteeseen, Jarla-Hokkanen sanoo.

Siitä sai alkunsa projekti, jonka lopputuloksena osastoille ja poliklinikalle syntyivät toimintamallit väkivallattoman ikääntymisen tukemiseen.

Mallien pohjana on oikeus turvalliseen ikääntymiseen, jota edistetään geriatrisen osaamiskeskuksen yksiköissä mahdollistamalla keskustelua aiheesta.

– Meillä on esillä huoneentauluja, joissa kerrotaan, että lähisuhdeväkivallasta on lupa puhua. Vastaanotolla ja kotikäynnillä kysymme, tuntevatko asiakkaat turvattomuutta kotona tai ikääntymiseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyen. Koska asia kysytään kaikilta, sen esiin ottaminen on helppo perustella.

Hoitohenkilöstölle on laadittu erityiset ohjeet haastatteluun valmistautumisesta. Tärkeää on luoda otollinen ilmapiiri keskusteluun.

– Käytämme turvallisuutta ja turvattomuutta avaavia kysymyksiä. Keskustelu asiakkaan ja läheisen kanssa on avointa, mutta hienovaraista. Ketään ei syyllistetä.

Jos turvattomuutta ilmenee, uusi aika varataan puhelimitse tai vastaanotolle ja keskustelua syvennetään THL:n lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla.

Jatkotoimille selkeät yhteystyötahot

Kun huoli ikääntyneen kokemasta lähisuhdeväkivallasta herää, henkilöstölle on laadittu tietokortti jatkotoimenpiteisiin. Se sisältää yhteystiedot tahoihin, joihin ammattilainen voi olla yhteydessä ja joihin asiakkaan voi ohjata. Ammattilainen voi kysyä apua esimerkiksi ensi- ja turvakodista tai väkivaltatyön avopalvelusta.

Asiakkaan voi ohjata Nollalinjaan tai Rikosuhripäivystykseen. Asiakkaan kanssa on myös mahdollista täyttää moniammatillinen riskinarviolomake.

Jos läheinen huolestuu ikääntyneestä, hän voi tehdä huoli-ilmoituksen ikääntyneiden asiakasohjaukseen tai gerontologiseen sosiaalityöhön.

Maija Jarla-Hokkanen kertoo, että tärkeää projektissa on ollut myös tutustua eri toimijoihin hyvinvointialueella.

– Jatkossa kynnys ottaa yhteyttä moniammatillisesti on matalampi, kun vastassa on tutut kasvot yhteisistä työpajoista. Ammattilaisena olen saanut varmuutta ja työkaluja vaikean asian puheeksi ottamiseen. Kaikilla on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivallan uhkaa, hän muistuttaa.

Päijät-Hämeessä on otettu käyttöön sähköinen perhekeskus Omaperhe, joka tarjoaa tietoa ja tukea lapsiperheiden huoliin ja kysymyksiin. Se kokoaa perheille tarkoitetun tiedon, tuen ja palvelut yhteen osoitteeseen.

Omaperhe auttaa löytämään perheen elämäntilanteeseen sopivaa apua. Siinä on kattavasti sisältöjä mm. raskauteen ja synnytykseen, vauvavuoteen, lapsuuteen ja nuoruuteen sekä vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyen. Palvelun sisältö koostuu asiantuntijatiedosta eri muodoissa, omahoito-ohjelmista sekä alueellisista ja valtakunnallisista palveluista.

– Omaperhe-verkkopalvelusta Päijät-Hämeen perheet ja perhettä perustamassa olevat löytävät tietoa alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista. Sieltä löytyy myös alueen kuntien ja järjestöjen palveluita, sähköisen perhekeskuksen projektipäällikkö Marjo Peltonen kertoo. 

On tärkeää, että perheille on tarjolla luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Omaperhe.fi-palvelussa sisältö on ajantasaista ja ammattilaisten tuottamaa.

-Toivomme, että perheet löytävät palvelun. Sitä on odotettu pitkään. Tietoa ja palveluja ei tarvitse etsiä eri sivustoilta, vaan jatkossa kaikki tarpeellinen tieto löytyy yhdestä ja samasta sivustosta, Marjo Peltonen lisää. 

Omaperhe on DigiFinlandin tuottama kansallinen palvelu, joka on kehitetty yhdessä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin, järjestöjen, seurakuntien ja kansallisten toimijoiden kanssa. Palvelun kehittäminen jatkuu edelleen.

Tämän vuoden aikana edistetään Päijät-Hämeen perheille suunnattujen kuntien ja järjestöjen palvelujen näkyvyyttä Omaperheessä. 

Omaperheen käyttöönotto on osa Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä-hanketta, jonka rahoittaa NextGenerationEU.

Verkkosivut osoitteessa omaperhe.fi.

Lisätietoja: Marjo Peltonen, marjo.peltonen@paijatha.fi, 044 729 7777

Orimattilan avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa ollaan ottamassa hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi kesäkuun alusta 2024 lähtien. Aluehallitus käsittelee esitystä ensi maanantain kokouksessaan.

Tällä hetkellä Orimattilan avosairaanhoidon tuottaa Terveystalon Julkiset Palvelut Oy, ja ulkoistamissopimus päättyy toukokuun lopussa. Liikkeenluovutusta on valmisteltu yhteistyössä Terveystalon kanssa. Hoitohenkilöstö on pääosin siirtymässä hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lääkäreiden rekrytointi on vielä kesken. Orimattilassa on hyvät mahdollisuudet muun muassa nuorten lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen.

Avosairaanhoito sisältää Orimattilassa lääkäri- ja hoitajapalveluita ja muita lähipalveluita.

– Olemme valmistelleet palvelutuotannon omaksi tuotannoksi ottamista viime syksystä lähtien aluehallituksen aiemman päätöksen mukaisesti. Muutos vahvistaa omaa tuotantoamme ja nivellyttää Orimattilan avosairaanhoidon paremmin osaksi hyvinvointialueen muuta toimintaa, terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialajohtaja Tuomo Nieminen taustoittaa.

Tulosaluejohtaja Pertti Sopasen mukaan oman toiminnan hyödyt ovat ilmeiset.

– Sen myötä alueelliset toimintatavat kehittyvät ja tavoitteet yhtenevät. Henkilöstön liikkuminen eri yksiköiden välillä tulee olemaan sujuvampaa ja yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa selkeämpää. Myös digitaaliset palvelut tulevat osaksi omaa toimintaa, hän mainitsee muutamia esimerkkejä.

Digitaalisiin palveluihin lukeutuu muun muassa Päijät-Sote-sovellus, jonka käyttäjiksi orimattilalaiset pääsevät muutoksen myötä.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan, 416 Hollolaan, 315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan.

Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä, ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa.

Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon

Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa.

Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden, ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet.

Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää

Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:sta ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.

Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea

Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana.

Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yhteistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.

Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.

Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa.

”Tiedätkö, kuinka paljon alkoholia juot? Tiedätkö, kuinka usein juot alkoholia?”

Muun muassa tällaiset kysymykset herättävät pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalveluihin laaditussa selkokielisessä AUDIT-C-kyselyssä.
Kyselyn tarkoituksena on seuloa asiakkaita, joiden alkoholinkäyttö ylittää riskikäytön rajan.
Selkokieli eroaa tavallisesta selkeästä yleiskielestä monin eri tavoin. Esimerkiksi virkkeet ovat lyhyempiä, vaikeita rakenteita ei käytetä ja hankalat termit avataan lukijalle.
Selkokieli hyödyttää monia ihmisryhmiä, joilla on kielellisiä erityistarpeita. Heitä voivat olla esimerkiksi kehitysvammaiset ihmiset.
– Selkokielestä hyötyvät kaikki, tulosyksikköpäällikkö Jonna Ritvanen toteaa.
Myös päihdetyön ammattilainen, yrittäjä ja entinen jääkiekkoilija Marko Jantunen kannattaa selkeiden ilmaisujen käyttämistä vaikean asian esiin ottamisessa.
– Mitä monimutkaisemmasta asiasta on kysymys, sitä yksinkertaisempi ratkaisu toimii, hän sanoo.

”Sensitiivinen aihe”

Vammaispalvelujen asiakasohjauksessa lomake ja siihen liittyvä infomateriaali ovat tehokäytössä.
– Alkoholi on hyvin sensitiivinen aihe ja puheeksi ottaminen voi olla hyvin vaikeaa, Jonna Ritvanen toteaa.
Valmiin lomakkeen ja materiaalin avulla päihteidenkäytöstä voi puhua luontevasti.
– Ammattilainen kertoo asiakkaalle, että teemme tämän kyselyn kaikille. Se jo osaltaan vähentää leimaa, Ritvanen pohtii.

Rehellinen vastaaminen kannattaa

Marko Jantunen tsemppaa olemaan rehellinen itselleen kyselyyn vastaamisessa.
– Olen itse aikoinaan tehnyt näitä eli kokemusta on. Kannustan ihmistä siihen, että vastaisi kyselyyn rehellisesti, muuten mennään ojasta allikkoon. Kyse on kuitenkin omasta terveydestä ja elämästä. Ammattilainen pystyy silloin saamaan tarkan kartoituksen, mikä tilanne on oikeasti, ja motivoimaan paremmin ongelmanratkaisussa.
Päijät-Hämeessä hoitopolut toimivat Marko Jantusen mukaan ”aika hyvin”.
– Tärkeää on hyvä ja toimiva yhteistyö hyvinvointialueen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa, alueelliseen huumetyön verkostoon kuuluva Jantunen muistuttaa.
Vuonna 2024 Jantusella tulee täyteen yhdeksän raitista vuotta. Hänellä on lohdullinen viesti päihdeongelman kanssa kamppaileville:
– Raitistuminen on ihan kaikille mahdollista, sillä päihderiippuvuuteen on olemassa hoitokeinoja ja työkaluja avun saamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle 70 670 euroa valtionavustusta ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Avustusta haettiin syksyllä yhteensä 140 000 euroa yhdessä osatoteuttajien kanssa.

Valtionavustus on tarkoitettu ruoka-aputoimintaa järjestäville tahoille esimerkiksi lahjoitetun hävikkiruuan jakelun ja siihen liittyvän muun ruoka-aputoiminnan mahdollistamiseen. Avustukset kohdennetaan hankehallinnoijan kautta edelleen alueen toimijoille yhteisen hankesuunnitelman mukaisesti. Päijät-Hämeessä kuntien kanssa käydyissä keskusteluissa alueen hankehallinnoijaksi on sovittu hyvinvointialue.

– Valtionavustusta on alueella hartaasti odotettu, koska tarve sille on todella suuri. Myönnetyllä avustuksella voidaan kattaa vain osan aiheutuvista kuluista, joten nyt on yhdessä osatoteuttajien kanssa tarkkaan pohdittava, mihin rahoitus riittää. Yhdessä tekemisellä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet löytää uusia toimintamalleja tuen tarjoamiseksi asukkaille, järjestökoordinaattori Helena Haaja toteaa.

Osatoteuttajina Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminnassa ovat Heinolan Helluntaiseurakunnan Rukoushuoneyhdistys ry, Jyränkölän setlementti ry, Lahden Sininauha ry, Operaatio Avoin Ovi ry, Suomen Punainen Risti, Iitin osasto ry, Toivon Keskus ry, ViaDia Asikkala ry, ViaDia Heinola ry ja ViaDia Lahti ry.

Ilotulitteiden myyntilupa on myönnetty Päijät-Hämeessä uuden vuoden ajaksi 38 myyntipaikkaan. Rakettien ja muiden ilotulitteiden myynti on sallittua luvan saaneille 27.–31.12.2023. Pelastuslaitos valvoo ilotulitemyyntiä. 

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa ilotulitteiden myyntipaikat alueellaan 27.–29. joulukuuta 2023. Tarkastukset aloitetaan heti 27. joulukuuta, kun myyntipisteet aukeavat. Ilotulitevalvonta perustuu vuosittaiseen valvontasuunnitelmaan. Palotarkastajat kiinnittävät valvonnassa huomiota riittäviin ohjeistuksiin, sammutusvälineisiin ja turvalliseen varastointiin. 

Ilotulitemyyjien on tehtävä pelastuslaitokselle etukäteisilmoitus viimeistään kuukautta ennen myynnin aloittamista. Lupa edellyttää turvallisuusohjeiden noudattamista. Jos ongelmia havaitaan, voidaan myyntipiste sulkea.

–  Asuinhuoneistossa ilotulitteet tulee säilyttää lukitussa tilassa tai kaapissa. Säilytyspaikka ei saa kuitenkaan olla lähellä avotulta tai muuta sellaista lämmönlähdettä, joka voisi sytyttää ilotulitteet, palotarkastaja Ari Holopainen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo. 

Muista suojalasit ja turvallinen paikka 

Ilotulitteita ammuttaessa tulee käyttää suojalaseja. Myös katselijoille suositellaan suojalasien käyttöä siltä varalta, että jokin ilotulitteista lähtee kohti yleisöä.

Ilotulitteet tulee suunnata pois päin ihmisistä ja rakennuksista. Tuotteen käyttöohjeita ja turvaetäisyyksiä on noudatettava.

Ilotulitteiden myyntipisteillä on velvollisuus ohjeistaa kuluttajille viallisten tuotteiden vastaanotto myös vuodenvaihteen jälkeen. 

–  Jos ilotulite ei sytyttämisen jälkeen toimikaan odotetusti, älä mene lähelle sitä, vaan odota riittävä aika eli ainakin 10–15 minuuttia ennen tuotteen lähestymistä. Toimimattoman tuotteen voi palauttaa ostopaikkaan, Holopainen sanoo. 

Toimimatonta ilotulitetta ei saa jättää syttymisvaaran vuoksi jäteastiaan.  

Ilotulitteiden käyttö sallittu uuden vuoden aattona klo 18–02

Ilotulitteiden käyttö on sallittua Päijät-Hämeen kunnissa uuden vuoden aattona 31.12. klo 18.00–1.1. klo 2.00 lukuun ottamatta Lahden keskustaa. Lahden keskustassa Mannerheiminkadun, Lahdenkadun, Hollolankadun, Saimaankadun ja Vuoksenkadun rajaaman alueen sisäpuolella on voimassa ilotulituskielto. Poliisilla on oikeus langettaa sakko ilotulituskiellon rikkomisesta lain 390/2005 125 § perusteella (räjähdesäännösten rikkominen). 

Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

– Lue tarkoin käyttöohjeet ja noudata niitä. 

– Älä anna ilotulitteita alle 18-vuotiaiden käyttöön tai päihtyneille. 

– Käytä suojalaseja ja sytytyspuikkoa. 

– Käytä sopivaa tukea tai telinettä rakettien ampumiseen. 

– Padat, soihdut yms. maassa toimivat ilotulitteet vaativat riittävän tuen ja tasaisen alustan, jotta ne eivät kaadu ammunnan aikana. Tuotteet voi tukea esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä. 

– Ammu ilotulitteet aukealta paikalta ja vaarattomaan suuntaan. Ei koskaan kädestä, parvekkeelta, eikä koskaan toisia päin. 

– Älä muuntele tai yhdistele ilotulitteita: omatekoiset viritelmät aiheuttavat vakavia vammoja. 

– Jos ilotulite ei toimi, odota vähintään 10–15 minuuttia. Älä käytä viallisia tai toimimattomia tuotteita, vaan palauta ne ostopaikkaan. 

– Ota huomioon muut ihmiset ja eläimet, kaikki eivät pidä paukkeesta. 

– Siivoa jälkesi, muista raketeista lentävät kepit. Anna kuitenkin jätteiden jäähtyä riittävästi ennen kuin siirrät ne roskikseen. Ilotuliteroskatkin ovat aiheuttaneet tulipaloja. 

Lisätietoa ilotulitteista ja ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen
Tukes: Ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)