Asunnottomuus ja päihteidenkäyttö ovat ilmiöitä, joihin liittyy paljon häpeää ja ennakkoluuloja. Tutkimusten mukaan monet asunnottomat kokevat häpeää ja leimautumista, mikä vaikeuttaa avun hakemista ja palveluiden käyttöä.
Apilakadun asumispalvelut Lahdessa tarjoaa yöpymismahdollisuuden kaikille Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asunnottomille henkilöille, joilla voi olla päihdeongelmia sekä muita sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia haasteita. Se on matalan kynnyksen paikka, johon jokainen asunnottomuudesta kärsivä on tervetullut. Apilakadulla on myös tilapäismajoitusta, jossa asukkaat voivat asua enintään kuusi kuukautta.
– Päivystysmajoituksessa yöpyy keskimäärin 15 henkilöä joka yö. Kesä on ollut rauhallisempi, mutta kävijämäärät talvea kohden lisääntyvät, Apilakadun tiimivastaava Sanna Värtinen kertoo.
Asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten esimerkiksi psykiatrian kanssa. Psykiatrian osastolta voidaan suoraan konsultoida asumisjärjestelyistä, kun asunnoton potilas kotiutuu. Yhteinen ymmärrys asiakkaiden haasteista ja mahdollisuuksista on tärkeää, jotta palveluja voidaan kehittää ja vaikeuksissa olevien ihmisten hoitopolku olisi sujuvampi ja he saisivat tarvitsemansa avun tehokkaammin.
Yhteisön ja ympäröivän yhteiskunnan tuki on ratkaisevan tärkeää asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien auttamisessa. Värtisen mielestä yhteiskunnassa tarvitaan lisää inhimillisyyttä ja tietoa näistä ilmiöistä, jotta ennakkoluulot hälvenevät ja ymmärrys lisääntyy.
– Päihteidenkäyttäjät ovat ihmisiä siinä missä muutkin. Käytön takana on erilaisia yksilöitä, joilla on monia vahvuuksia ja taitoja, korostaa Apilakadun lähityöntekijä Sami.
– Harva päihteidenkäyttäjä haluaisi edes käyttää päihteitä; taustalla on usein raskaita kokemuksia ja traumoja, Sanna lisää.
Kuka tahansa voi kohdata asunnottomuuden esimerkiksi taloudellisen tilanteen heikennyttyä, eikä taustalla tarvitse olla päihdeongelmaa. Apua on saatavilla kaikille, joita asunnottomuus koskee.
Useat eri viranomaiset sekä Lahti Energia harjoittelevat osana HÄME24- ja paikallispuolustusharjoitusta kemikaalivuotoa sekä suuronnettomuuden uhkaa Kymijärven voimalaitosalueella Lahdessa. Voimalaitoksen läheisyydessä näkyy keskiviikkona 4. syyskuuta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoidon sekä Puolustusvoimien kalustoa.
Pelastuslaitoksen johtama harjoitus keskittyy suuronnettomuustilanteen hoitoon, viestintään sekä voimalaitoksen henkilökunnan ja viranomaisten väliseen yhteistoimintaan. Kymijärven voimalaitos kuuluu Päijät-Hämeen erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin, joilta edellytetään säännöllistä harjoittelua ja ulkoista pelastussuunnitelmaa.
– Pelastuslaitoksen koordinoimassa säädösperusteisessa suuronnettomuusharjoituksessa saatiin erinomaisesti koottua yhteen eri toimijoita. Harjoitus onnistuttiin liittämään myös osaksi HÄME24- ja paikallispuolustusharjoituksia, valmiuspäällikkö Mika Nevalainen kertoo.
Käytännön harjoitus keskittyy vaarallisten aineiden- ja ympäristöonnettomuuteen yhteiskunnallisesti kiristyneessä tilanteessa. Harjoituksessa on myös Puolustusvoimien tehtäviä.
– Harjoituksesta saadaan oppia niin normaalioloihin kuin mahdollisiin poikkeusoloihin, Nevalainen sanoo.
Harjoitus ei edellytä toimia Kymijärven voimalaitosalueen läheisyyden asukkailta tai kiinteistöiltä. Harjoituksessa testataan sammutusjätevesien kulkua, minkä seurauksena Joutjoen kautta Vesijärveen voi valua värjäytynyttä vettä. Vesi ei ole vaarallista tai ympäristöä kuormittavaa.
HÄME24 on Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämä alueellinen valmiusharjoitus, joka kokoaa yhteen Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen kunnat, hyvinvointialueet ja alueellisia turvallisuustoimijoita harjoittelemaan poikkeusolojen yhteistoimintaa. Samanaikaisesti on käynnissä myös Panssariprikaatin johtama Päijät-Hämeen paikallispuolustusharjoitus. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta harjoituksiin osallistuu lähes sata työntekijää eri toimialoilta. Mukana on myös alueen sopimuspalokuntia.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue – Päijät-Hämeen hyvinvointialue (paijatha.fi)
Päätös koskee Asikkalaa, Hartolaa, Heinolaa, Hollolaa, Iittiä, Kärkölää, Lahtea, Orimattilaa, Padasjokea ja Sysmää. Muiden kuntien käytännöt tulee varmistaa paikalliselta pelastusviranomaiselta.
Lupa perustuu kemikaaliturvallisuuslakiin (390/2005) 92 §:n ja koskee yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen ilotulitteiden käyttämistä.
Jos Ilmatieteen laitos on antanut alueelle maastopalovaroituksen, on ilotulitteiden käyttö kuitenkin kielletty. Tarkista varoitukset lähellä tapahtumaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.
Ilotulitteita ampuessa on huomioitava oma, muiden henkilöiden sekä ympäristön turvallisuus. Ilotulitteista ei saa myöskään olla haittaa esimerkiksi ulkona laiduntaville tuotantoeläimille.
– Ilotulitteen ampujan on hyvä selvittää etukäteen juhlapaikan osoitetiedot, jotta hätäilmoituksen teko on mahdollista, palotarkastaja Ari Holopainen muistuttaa.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa alueensa ilotulitteiden myyntipaikkojen turvallisuuden myynnin alettua. Ilotulitemyyntilupaa ovat hakeneet kaksi Lahdessa ja yksi Sysmässä toimivaa yritystä.
Tarkista ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta.
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimesta.
Muualle sairaalaan tulevien potilaiden sekä henkilökunnan toivotaan välttävän Akuutti24:n sisäänkäyntiä ja suosivan sairaalan pääovea ruuhkien välttämiseksi.
– Covid-pandemian aikana tiloja tehtiin jo muuntojoustavammiksi, ja tämä remontti parantaa edelleen valmiuksiamme esimerkiksi infektiokausien ajoille, ylihoitaja Pirjo Orre Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sanoo.
Päivystyshoidon tarpeessa olevat potilaat hoidetaan Akuutti24-päivystyksessä normaalisti. Ennen päivystykseen lähtöä tulee pyytää arvio päivystyskäynnin tarpeesta soittamalla päivystysapuun 116117. Hätätilanteissa tulee soittaa 112.
Päijät-Hämeessä vapaaehtoistoimintaa tehdään monen toimijan yhteistyönä. Parhaimmillaan vapaaehtoisuus antaa lisäapua ja tukea asiakkaan palveluprosessiin.
– Vapaaehtoisen tarjoama aika, vertaistuki tai kohtaamiset voivat tuoda valoa suuressa elämänmuutoksessa tai hoitoon pääsyä odottaessa, hoitojen aikana tai niiden jälkeen, Anna Lappalainen vapaaehtoistoiminnan verkostosta kertoo.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalalla OLKA-toiminnan vapaaehtoiset ovat juttuseurana ja tukena potilaille ja läheisille. Mielenterveys- ja päihdetyön ja potilas- ja vammaisjärjestöjen vapaaehtoiset puolestaan antavat vertaistukea ja jakavat tietoa yhdistysten kautta.
Vapaaehtoistoimijoiden verkostolla on runsaasti tarjolla erilaisia vaihtoehtoja osallistua itselleen sopivaan toimintaan ja tehtäviin.
– Voi olla itse toimijana tai kohteena eli saavana osapuolena. Molemmissa hyöty on yksilölle tärkeä ja merkityksellinen.
Palkkiona hyvä mieli
Anna Lappalaisen mukaan vapaaehtoiset kokevat tekevänsä jotain merkityksellistä, josta tulee hyvä mieli.
– Siinä pääsee käyttämään omia vahvuuksiaan ja siihen riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Monet tuntevat tarvitsevansa tekemistä kodin ulkopuolella ja saavansa piristynsä päiväänsä muiden ihmisten kanssa kohtaamisesta ja keskusteluista, hän tietää.
Ammatillisesti koordinoitu toiminta takaa perehdytyksen ja koulutuksen vapaaehtoisille.
– Mukana olevalla on mahdollisuus valita tehtävänsä ja saada siihen tukea.
Vapaaehtoisuus on palkatonta eikä se voi korvata ammattilaisen tekemää työtä. Toimintaa ohjaavat periaatteet, oikeudet ja velvollisuudet.
Yhteisöllisyyden rakentaja
Vapaaehtoisuus tuo usein iloa myös toimijan omaan arkeen ja samalla mukavan harrastuksen.
– Lisäksi sen kautta tapaa samanhenkisiä ihmisiä, oppii uutta ja saa elämäänsä porukan, johon kuulua.
Tärkeän ja merkityksellisen tehtävän toteuttaminen antaa myös kokemuksen tarpeellisuudesta.
Ammattilaisilla ja läheisillä on Anna Lappalaisen mukaan tärkeä rooli välittää tietoa vapaaehtoistoiminnan monista mahdollisuuksista ja hyödyistä.
– Vapaaehtoistoiminnan lisäarvo yksilön arjen tukena kannattaa pitää mielessä ja muistaa kertoa siitä, hän kannustaa.
Lisätiedot:
Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto
anna.lappalainen@lahdenlahimmaispalvelu.fi
Varoitusten voimassaolon aikana avotulen teko ei ole mahdollista millään järjestelyillä, eikä määräykseen ole mahdollista antaa poikkeuksia.
– Kokkoa ei saa sytyttää maastopalovaroituksen voimassa ollessa myöskään yleisötapahtumassa, vaikka tapahtumaan olisi laadittu pelastussuunnitelma, Aaltonen huomauttaa.
Muista turvallisuus avotulen käsittelyssä
• Tulen sytyttäjä on aina vastuussa palo- tai savuvahingoista sekä huolellisesta sammuttamisesta.
• Avotulen tekemiselle on oltava aina maanomistajan lupa.
• Tarkasta Ilmatieteen laitoksen varoitukset.
• Huomioi tuulen vaikutus. Kovalla tuulella tuli voi levitä yllättävän nopeasti.
• Varaa paikalle riittävästi sammutusvälineitä, kuten vesiletku, vesiämpäreitä tai sammutin sekä raivauskalustoa (esim. harava, lapio).
• Älä jätä tulta vartioimatta – muista aina jälkivartiointi.
• Varaa paikalle puhelin, jolla voit tarvittaessa tehdä hätäilmoituksen. Tarkista tulentekopaikan osoite etukäteen.
• Jos tulen käsittely aiheuttaa onnettomuusvaaran, on pelastusviranomaisella oikeus keskeyttää toiminta välittömästi. Määräystä on noudatettava heti.
Avotulen määritelmä
Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi. Pelastuslaki (379/2011, 6 §) kieltää avotulenteon Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana. Avotulenteko on kielletty myös, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Pelastuslaitos ilmoittaa tämän säädöksen rikkomukset poliisille, joka voi pelastuslain 106 § mukaan tuomita niistä sakkorangaistuksen.
Lisää avotulesta Pelastustoimen verkkosivustolla
Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.
Heinolan Hopeasillan palvelukeskus palkittiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueella keväällä järjestetyn nurinkurisen teemaviikon voittajana. Hyvinvointialueen henkilöstön itse ideoiman viikon tavoitteena oli kannustaa työyhteisöjä kokeilemaan työntekoa uudella tavalla. Henkilöstö äänesti Hopeasillan ylivoimaiseksi ykköseksi 15 eri tempauksen joukosta.
Hopeasilta vietti kokonaisen viikon teeman merkeissä: sen työntekijät asettuivat asukkaiden asemaan arkirutiineissa ja pukeutuivat töissä yöpaitaan, hygieniahaalariin ja aamutossuihin. Rooleja vaihdettiin myös toisin päin, muun muassa asukkaat pääsivät ohjaamaan sairaanhoitajia kuntosalilla. Huvitusta herätti, kun keskellä kevättä laulettiin yhdessä joululauluja ja aamuisin toivotettiin hyvät yöt.
Virikeohjaaja Satu Matikainen kertoo, että henkilöstö ja asukkaat saivat teemaviikosta paljon positiivisia kokemuksia. Teemaviikko kannustaa ajattelemaan asioita uudella tavalla, mikä on työssä aina tärkeää.
– Voitto tuntuu huippuhyvältä. Meillä on niin upeat tyypit täällä töissä, joten eihän se voitto niin iso yllätys ollut, palveluesihenkilöt Tarja Savonen ja Heidi Saloranta toteavat.
– Tällainen kisa on osa työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea osallisuutta. Asukkaat ovat keskiössä eli heidän kanssaan aina mietimme, mitä teemme ja mistä he tykkäisivät.
Teemaviikolla on säteilyvaikutusta
Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen kävi palkitsemassa voittajajoukkueen Heinolassa keskiviikkona 29. toukokuuta.
– Hienoa nähdä, miten tosissaan Hopeasillassa tehtiin teemaviikkoa, kuitenkin pilke silmäkulmassa. He innostuivat itse ja innostivat palvelukeskuksen asukkaita. Hopeasilta on huomionosoituksensa ansainnut, Virolainen kiitti.
Työhyvinvointipäällikkö Pia Bromanin mukaan nurinkurisesti vietetty teemaviikko sisältää useita asioita, joilla on vaikutusta työssä viihtymiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Yhdessä tekemisen säteilyvaikutus näkyy ryhmähengessä ja sen kautta kaiken tekemisen parantumisena.
– Asiakkaille luovuus, hyvä ilmapiiri ja sujuva yhteistyö näyttäytyy parhaimmillaan erinomaisena palveluna ja joustavina ratkaisuina heidän tarpeisiinsa. Varmasti monella asukkaallakin on ollut teeman puitteissa hauskaa – ehkei sitä välttämättä osaisi odottaa hoidossa tai hoivassa, mutta se on ehdottomasti kannatettavaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on valmistunut suunnitelma, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja kehittämistä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma koskee kaikkia hyvinvointialueen toimijoita, niin hyvinvointialueen omaa toimintaa ja asiantuntijoita kuin ostopalveluntuottajia. Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen ensimmäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman maanantaina.
Suunnitelmaluonnos kiersi valmisteltavana lautakuntien ja vaikuttamistoimielinten kokouksissa pitkin kevättä. Asiakkailla, asukkailla ja henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus osallistua valmisteluun Polis-verkkokeskustelun kautta.
– Kun vertaan alueemme suunnitelmaa muualla valmistuneisiin, erityisen hyvänä piirteenä näen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemojen nivoutumisen osaksi omavalvontasuunnitelmia. Se varmistaa, että näkökulmat tulevat mukaan toimintaan. Jo suunnitelman valmisteluvaiheessa heräsi konkreettisia ajatuksia ja keinoja yksiköiden entistä tasa-arvoisempien ja yhdenvertaisempien palveluiden toteuttamiseksi, kertoo projektisuunnittelija Tanja Pasanen.
Hyvinvointialueella on myös käynnissä useita toimia, joissa teemat jo otetaan huomioon. Esimerkkejä ovat verkkosivujen uudistaminen, pelastustoimen asiakaspalautetiedon mittaamisen ja rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen. Valmisteilla on myös henkilöstön koulutus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden teemoihin.
Uudenlaiset eväät arviointiin ja seurantaan
Hyvinvointialueen palvelujen saavutettavuutta puntaroidaan jatkossa seuraamalla muun muassa kolmea tekijää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmasta: miten asiakas kokee matkan palveluun pääsemiseksi, miten asiakasmaksujen suuruus vaikuttaa hoidon saamiseen ja millaisia huolia hänellä on sähköisten palvelujen käytössä.
Ensimmäiseen vuosittaiseen raporttiin kootaan seurantatiedot näiden kolmen tekijän vaikutuksista.
Lisäksi suunnitelma linjaa kehitettäviksi osa-alueiksi paperittomille annettavien palvelujen yhdenmukaistamisen sekä ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja systemaattisen hoitoon ohjaamisen.
Nyt valmistunut suunnitelma parantaa toimineen, tavoitteineen ja mittareineen palveluiden, päätöksenteon ja johtamisen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Suunnitelma liittyy hyvinvointialueen osallisuusohjelman toimeenpanoon.
Tutustu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kokonaisuudessaan.
– Tänään on kiva päivä, ei ole rokotuksia, terveydenhoitaja Taina Noponen juttelee kaksosille, jotka ovat saapuneet Heinolan neuvolaan tavanomaiseen tarkastukseen. Molemmat kulkevat kuuliaisesti äitinsä vanavedessä Noposen työhuoneeseen, jossa ensimmäisenä huomio kiinnittyy lelulaatikkoon. Kiva päivä ei selvästi jää pelkäksi lupaukseksi.
Kun lempeäkatseinen terveydenhoitaja on todennut asiakkaansa kaikin puolin ponteviksi ihmisenaluiksi, hän suuntaa seuraavaksi kotikäynnille tuoreen vauvaperheen luo.
– Parasta työssäni on perheiden kohtaaminen ja työn vaihtelevuus, 22 vuotta neuvolatyötä tehnyt Noponen kertoo.
– Ei ole kahta samanlaista päivää, lisäksi työ on itsenäistä ja monipuolista, hän jatkaa.
Suomalaisille neuvolakäynnit ovat itsestäänselvyys. Harvoin edes tulee ajatelleeksi, että neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvolassa tavoitteena on muun muassa tunnistaa mahdollisimman varhaisen tuen tarpeet, antaa tukea sitä tarvitseville ja ehkäistä syrjäytymistä.
Samat tavoitteet sisältyvät edelleen uuteen alueelliseen neuvolasuunnitelmaan, jonka laki velvoittaa hyvinvointialueiden tehtäväksi.
Työväline eri toimijoiden yhteistyöhön
Tiivistettynä neuvolasuunnitelma on toimintaa kuvaava ja ohjaava asiakirja, tulosyksikköpäällikkö Niina Viholainen taustoittaa.
Uuden suunnitelman tavoitteena on kehittää yhtenevät hyvinvointipalvelut sekä luoda jatkuva ja sujuva yhteistyö eri sosiaali- ja terveysalojen toimijoiden välillä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Suunnitelmassa kehittämisen painopisteet ovat tulevissa näkymissä, sillä suomalaisten syntyvyys on laskussa. Painopistettä ollaan siirtämässä erityistä tukea tarvitseviin ja siihen, että heidät tunnistettaisiin hyvissä ajoin.
– Jos asiakastilanteessa esimerkiksi nähdään, että neuvolatyön rinnalle tarvitaan kuntoutusta, se onnistuu parhaiten sujuvalla yhteistyöllä, Viholainen toteaa.
– Teemme jo nyt yhteistyötä monien eri tahojen kanssa: perustason erityistyöntekijöiden, kuten psykologien, toimintaterapeuttien ja fysioterapeuttien kanssa sekä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluiden, päiväkotien ja äitiyspoliklinikan kanssa. Toki yhteistyötä voisi aina lisätä ja kynnystä yhteistyöhön madaltaa, Taina Noponen komppaa.
Tulossa asiakastyytyväisyyskysely
Asiakkaalle neuvolasuunnitelma näkyy esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselynä, jonka pohjalta voidaan myöhemmin tehdä toimenpiteitä. Se näkyy myös ammattilaisten osaamisen vahvistumisena, sillä koulutuksiin on tarkoitus panostaa.
Suunnitelman toteutumista seurataan erilaisten mittarien, kuten asiakas- ja kotikäyntimäärien, erityisen tuen tarpeen käyntien ja tarkastuksista poisjäävien osuuksien avulla. Tulokset antavat tukea neuvolatyön arviointiin ja uudelleen organisointiin.
Alueellinen neuvolasuunnitelma on laadittu yhteistyössä lasten parissa toimivien vastuuhenkilöiden kanssa. Siihen sisältyy lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon kokonaisuus.
– Tämä ei ole vain neuvolapalveluiden tekemä, vaan valmistelussa ovat olleet mukana suun terveydenhuolto, varhaiskasvatus, Harjun terveys, Terveystalo, avoterveydenhuolto ja kuntoutus, Niina Viholainen täsmentää.
Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa nyt keväällä. Turvallisuustietoa ja erilaista kokoperheen ohjelmaa on tarjolla lauantaina 4. toukokuuta Hollolassa Herralan VPK:n sekä Lahdessa Villähteen VPK:n paloasemilla.
– Kevätsää mahdollistaa marraskuuta paremmin toiminnan järjestämisen myös ulkona. Tämä vuosi on kokeilu, jonka jälkeen päätetään, mihin aikaan vuodesta Päivä Paloasemalla -tapahtuma jatkossa sijoittuu. Tapahtuma soveltuu erityisen hyvin sopimuspalokuntien järjestettäväksi. Toivottavasti sää suosii ja mahdollisimman moni löytää tiensä tapahtumiin lauantaina, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen koulutuspäällikkö Mari Ukkonen sanoo.
Sopimuspalokunnat järjestävät tapahtumat pelastuslaitoksen tukemina. Mukana ovat myös Liikenneturva sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Pelastuslaitoksen palotarkastajat neuvovat paloturvallisuusasioissa.
Päivästä Paloasemalla on muodostunut suuri valtakunnallinen turvallisuustapahtuma, jossa viihdytään ja opitaan elämyksellisesti paloturvallisuustaitoja.
– Paloturvallisuuteen päästään tutustumaan paloasemilla ihan kädestä pitäen. Kodin vaaranpaikkoja voi miettiä asiantuntijan kanssa. Tapahtuman opit kannattaa ottaa mukaan myös kotiin. Ihan jokainen voi vaikkapa testata palovaroittimet tai vaihtaa paristot varoittimiin oman kodin lisäksi vaikka mummolassa, Ukkonen vinkkaa.
Päivä paloasemalla -tapahtumat lauantaina 4.5.2024 Päijät-Hämeessä
Herralan VPK:n paloasema (Savitie 4, Herrala) la 4.5. klo 10–13
Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Tapahtumassa on mahdollista harjoitella alkusammutusta. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva, nuohous sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Esittelyssä myös suurriistavirka-aputoiminta. Näytöksiä ja kanttiini.
Villähteen VPK:n paloasema (Teollisuustie 4, Villähde) la 4.5. klo 12–16
Sopimuspalokuntalaiset esittelevät toimintaansa, paloasemaa ja kalustoa sekä antavat turvallisuusvinkkejä. Paloturvallisuustietoa on jakamassa myös Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palotarkastaja. Mukana Liikenneturva ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ensihoito. Paloaseman pihapiirissä rastirata, jossa alkusammutus, toimintarata ja kalustobingo. Kahvio.
Päivä Paloasemalla -tapahtumia koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Finanssiala, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto, Suomen Palopäällystöliitto, Nuohousalan Keskusliitto sekä Vanhustyön keskusliitto. Tapahtuman rahoittaa Palosuojelurahasto.