Päijät-Hämeen hyvinvointialue aikoo panostaa yhteisöllisen asumisen järjestämiseen alueen ikäihmisille. Hyvinvointialue on puoltanut Asumisen ja rahoitus ja -kehittämiskeskus ARA:lle Yrjö ja Hanna -säätiön suunnitelmaa yhteisöllisen asumisen kohteen rakentamisesta Lahden Möysään. Lisäksi hyvinvointialueelle on suunnitteilla useita yhteisöllisen asumisen hankkeita, joista Asikkalan rakennushanke on jo käynnistynyt.

Sosiaalihuoltolakiin vuoden alussa kirjattu yhteisöllinen asuminen tarkoittaa asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa jokaisella asukkaalla on oma asunto. Asumispalveluiden uudistus mahdollistaa iäkkäille henkilöille joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin.

– Tämä vaihtoehto tuli juuri uudeksi, perinteisen palvelusasumisen korvaajaksi, joten kohteita ei ole voinut kovin paljoa ennakoida. Vireillä on kuitenkin useita hankkeita. Suurimpana keskittymänä on Lahden alue, ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus -toimialan johtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.

Yhteistyössä kuntien kanssa

Yhteisöllisen asumisen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella, mutta se tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Asunnot ovat vuokra-asuntoja, jotka myönnetään yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Vuokranantaja voi olla yksityinen tai julkinen taho. Myös yhteisöllisen asumisen palvelut myönnetään palvelutarpeen mukaisesti ja tuotetaan kotihoidon tai tukipalvelujen keinoin.

– Väestö ikääntyy, ja päijäthämäläisittäin tunnusomainen asia ovat yksinäiset ja ikääntyvät ihmiset, joista suurin osa on naisia. Yhteisöllinen, esteetön ja turvallinen asumismuoto syntyy osittain tällaiseen tarpeeseen. Ei ole tarkoitus korvata ympärivuorokautista palveluasumista tai sellaisten muistisairaiden asumista, jotka eivät selviä omassa kodissaan, Olkkonen-Nikula täsmentää.

Hyvinvointialue tavoittelee yhteisöllisen asumisen voimakasta kasvua ja jopa kolmen prosentin peittävyyttä yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Se tarkoittaisi kymmenen vuoden päästä alueelle noin tuhatta yhteisöllisen asumisen asuntoa.
– Keskeistä niille on asunnon, rakennuksen ja asuinympäristön viihtyisyys ja esteettömyys, joka mahdollistaa iäkkään toimijuutta. Ihannetilanteessa asunto sijaitsee keskeisellä paikalla ja palveluihin on kävelymatka, asumisen kehittämisen päällikkö Marko Hiekkanen visioi.

Yhteisöllisyys vaatii useita asuntoja yksiköihin

Tuotannon kehittämisessä on Hiekkasen mukaan huomioitava esimerkiksi kuntakohtainen tarve, henkilökunnan saatavuus ja yhteisöllisyyden onnistuminen.
– Jotta yhteisöllisyys toimii, se vaatii yksikköön 25–30 asuntoa. Mukana voi olla myös senioriasumista, Hiekkanen toteaa.
Päijät-Hämeessä on käynnistelty kuntien kanssa asumispalveluihin liittyvää verkostoa, joka on kokoontunut tähän mennessä kerran.
– Käymme tiivistä vuoropuhelua, koska myös iäkkäiden esteettömän ja turvallisen asumisen kehittämiseen on tarvetta.

Maakunnallinen suunnitelma työn alla

Yhteisöllisen asumisen edistämisessä on vielä valtava määrä tekemistä, Anu Olkkonen-Nikula myöntää.
Parhaillaan laaditaan maakunnalliseen yhteisölliseen asumiseen liittyvää suunnitelmaa, joka etenee valmistuttuaan kuntiin ja valtiovarainministeriöön.

– Rahoittaja eli ministeriö sitten päättää, miten paljon se esitetyistä investoinneista hyväksyy.

Valtioneuvosto päättää vuosittain hyvinvointialueelle seuraavalle vuodelle lainanottovaltuuden eli valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi tai solmia investoinnin luonteisia pitkiä sopimuksia.
– Markkinoimme halukkaille rakentajille ja eri toimijoille mahdollisuutta tulla mukaan yhteistyöhön niin, että ostaisimme kokonaisuuden palveluna. Olemme sitoutunut yhteistyökumppani, Olkkonen-Nikula paaluttaa.

Venetsialaisia eli huvilakauden päättäjäisiä vietetään elokuun viimeisenä lauantaina 26. päivä. Venetsialaisiin kuuluvat usein ulkotulet ja ilotulitteet. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sallii alueellaan ilotulitteiden käytön ilman pelastusviranomaiselle tehtävää erillistä ilmoitusta 26.8.2023 klo 18–24 taajamien ulkopuolella vesistöjen läheisyydessä.

Jos Ilmatieteen laitos on antanut alueelle metsäpalovaroituksen, on ilotulitteiden käyttö kuitenkin kielletty.

– Ilmatieteen laitoksen tarkemman ennusteen näkee vasta lähempänä, mutta kuivuus tai kova tuuli voivat estää ilotulittamisen. Tuuli voi lennättää raketit vaaralliseen suuntaan, palotarkastaja Ari Holopainen muistuttaa.

Päätös koskee Asikkalaa, Hartolaa, Heinolaa, Hollolaa, Iittiä, Kärkölää, Lahtea, Orimattilaa, Padasjokea ja Sysmää. Muiden kuntien käytännöt tulee varmistaa paikalliselta pelastuslaitokselta.

Lupa perustuu kemikaaliturvallisuuslakiin (390/2005) 92 §:n ja koskee yksityiseen kulutukseen tarkoitettujen ilotulitteiden käyttämistä.

– Ilotulitteiden käyttöalue on venetsialaisissa tiukemmin rajattu kuin uutena vuotena, ja tätä rajausta tulee noudattaa. Ilotulittaminen muualla tai muuna aikana ilman lupaa on räjähderikos, sanoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.

Ilotulitteita ampuessa on huomioitava oma, muiden henkilöiden sekä ympäristön turvallisuus. Ilotulitteista ei saa myöskään olla haittaa esimerkiksi ulkona laiduntaville tuotantoeläimille.

– Muista käyttää suojalaseja, ja tue padat ja raketit hyvin. Ota huomioon myös muut ihmiset ja eläimet, palotarkastaja Ari Holopainen muistuttaa.

Ilotulitteen ampujan on selvitettävä etukäteen juhlapaikan osoitetiedot, jotta hätäilmoituksen teko on mahdollista.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos tarkastaa ilotulitteiden myyntipaikkojen turvallisuuden myynnin alettua. Ilotulitemyyntilupaa ovat hakeneet kaksi Lahdessa ja yksi Sysmässä toimivaa yritystä.

Katso ohjeet turvalliseen ilotulittamiseen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Tarkista Ilmatieteen laitoksen varoitukset

Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen toimialasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on tämän vuoden toukokuussa perustettu palliatiivinen keskus. Keskukseen kuuluu palliatiivinen poliklinikka, palliatiivisen ja saattohoidon osasto J12 ja palliatiivinen kotisairaala. Hyvinvointialueen palliatiivisessa keskuksessa on FinPall-hankerahoituksella kesän alusta alkaen työskennellyt psykologi Meeri Keurulainen.

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa kokonaisvaltaista hoitoa.

Keskuksen psykologi tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä

Palliatiivinen keskus perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman FinPall-hankkeen myötä. Hankkeen tarkoituksena on kehittää tarvelähtöistä ja tasa-arvoista palliatiiviseen hoitoon pääsyä sekä psykososiaalisen tuen saatavuutta palliatiivisessa hoidossa. Yhtenä tavoitteena on, että keskuksessa on psykologisen tuen palvelut ja ne vakiintuisivat osaksi toimintaa.

Psykologi on tavattavissa palliatiivisella poliklinikalla ja osastolla. Lisäksi hän tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Tuki on tarkoitettu potilaalle ja hänen lähiomaisilleen.

– Psykologi liikkuu kaikissa palliatiivisen keskuksen yksiköissä. Potilaiden ja omaisten lisäksi olen opastamassa myös muuta palliatiivisen keskuksen henkilökuntaa psykososiaalisen tuen huomioimisessa, Keurulainen kertoo.

Sairastumisen herättämät reaktiot voivat hämmentää

Keurulaisen mukaan potilaat ja omaiset ovat kokeneet tuen tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Apua toivotaan sairastumista seuraavan toimintakyvyn hiipumisen sekä lähestyvän kuoleman herättämiin tuntemuksiin.

– Nämä ovat niitä hetkiä, kun elämä perustavalla tavalla muuttuu. Se voi herättää pohtimaan oman elämän mielekkyyttä, valintoja, sekä miten jatkaa elämässä jäljellä olevan ajan. Sairauden herättämät tuntemukset voivat olla hyvinkin rajuja ja hämmentäviä muutenkin raskaassa tilanteessa, Keurulainen kuvaa.

Psykologin tehtävänä on auttaa ymmärtämään psyykkisiä reaktioita ja tunteita, vähentää hämmennystä ja lisätä sallivuutta.

Läsnäolo ja kohtaaminen ovat keskeisiä

Psykososiaalisen tuen tavoitteena ei ole poistaa sairauteen liittyviä tunteita.

– Ammattilaisen apu pohjaa tietoon psyyken reaktioista vaikeissa tilanteissa, mutta pääroolissa on useimmiten yhdessä vaikean tilanteen äärellä pysähtyminen ja läsnäolo. Ollaan yhdessä surun, pelon, epävarmuuden ja ahdistuksen äärellä, mitä tilanne tuo tullessaan. Niitä ei ole tarkoitus hälventää tai suorittaa pois, vaan ottaa vastaan yhdessä. Usein tämän jälkeen on helpompi jäsentää sairastumisen merkitystä itselle sekä läheisille ja pohtia miten tämä vaikuttaa omaan elämään jatkossa. Läsnäolo ja tuen antaminen eivät edellytä psykologin tai terveydenhuollon ammattilaisen pätevyyttä. Jokaisella meistä on valmiudet auttaa ja tukea toisiamme, Keurulainen muistuttaa.

– Tunteiden kohtaaminen mahdollistaa oman toimijuuden löytämisen uudelleen niin sairastuneelle itselle kuin läheisille. Sitä kautta voi pohtia, miten elää jäljellä oleva elämä ja käyttää yhteinen aika omien arvojen mukaisesti.

Linnut ovat monelle meistä olennainen osa luontokokemusta. Lintuja on yleensä kaikkialla, joten niiden tarkkailu on helppoa. Niiden avulla voi nähdä luonnossa tapahtuvat muutokset ja ne ovat erinomaisia ympäristön tilan indikaattoreita.

Pihanurmikolla räkättänyt harakka ei ole enää jokapäiväinen riesa. Ravintopyramidin harjalla pyrähtelevän frakkipukuisen kanta on enää puolet kymmenen vuoden takaisesta. Kasvien ja pieneliöiden asuttamien pohjakerrosten muutosten moninkertaisuutta voi vain kuvitella.

Suomessa pesivistä lintulajeista 35 prosenttia on uhanalaisia. Lintukantojen taantuminen kertoo luontokadosta. Uhanalaisuudella ei tarkoiteta ainoastaan ikimetsissä piileskeleviä harvinaisuuksia. Erityisen huolestuttava uhanalaisuuden ilmiö on aiemmin kaikkialla esiintyneen lajin äkillinen romahtaminen. Se kertoo laajemmasta ekosysteemin muutoksesta.

Kanarialintuja käytettiin aikoinaan hiilikaivoksissa kelvottoman ilmanlaadun viestijänä. Kun lintu lakkasi laulamasta, oli kiire nousta maan pinnalle. Lintujen vähentymisen ajatellaan perustellusti osoittavan maa-pallon muuttuneen myös ihmiselle aiempaa elinkelvottomammaksi. Lajikadon seurauksena ihmislaji on haavoittuvampi ja suojavallit ilmastonmuutokselle hauraammat.

Luontokatoa on kuvattu mutteri mutterilta hajoavaksi lentokoneeksi – jokainen irtoava osa voi olla se, joka rysäyttää koneen ja sen matkustajat lopulliseen tuhoon.

Zoonoosit otsikoissa Päijät-Hämeessäkin

Juuri, kun pääsimme hengähtämään nuorallatanssista koronapandemian kanssa, on lintuinfluenssa rantautunut päijäthämäläisten arkeen. Zoonooseilla on pysyvä paikka uutisotsikoissa. Ihmisiä sairastuttavista patogeeneistä 70 prosenttia on peräisin muista eläinlajeista.

Yhteys luontoympäristöjen kaventumiseen ja puskurilajien vähentymiseen on todennäköinen. Oman mausteensa uhkapeliin tuo eläinperäinen tehotuotanto, joka tekee luontojalanjäljestämme raskaan, mutta toimii myös patogeenilaboratoriona.

Vesijärven kuolleissa lokeissa todetun viruksen ihmiseen kohdistama riski on vielä tätä kirjoittaessa pieni. Tulevaisuus tuntuu kuitenkin kadonneen toivottoman sankkaan sumuun. Mutta se, mitä teen tänään työssäni, vaikuttaa huomiseen. Oikea-aikainen ja perusteltu diagnostiikka, vaikuttavat hoidot ja järkevät lääkemääräykset – niihin perustuu myös ympäristöystävällisempi terveydenhuolto.

Joskus neurologin kannattaa muistaa kymmenennen päänsärkylääkekokeilun sijasta mainiot ammattilaiset liikunta-, ravitsemus- ja elintapaneuvonnassa. Terveyden edistäminen ei ole yksin puurtamista, vaan perustuu joukkovoimaan.

Ihminen ei pysty korvaamaan luontokadon menetettyjä muttereita. Jotain sentään voi paikata väliaikaisesti vahvalla erkkarilla.

Luonto lopulta korjaa ja maailma kulkee eteenpäin. Toivottavasti ihminen kuuluu siihen lajirikkaaseen matkustajajoukkoon, jolla on menolippu yhteiseen terveyteen.

Hanna Haveri
Kirjoittaja on neurologian erikoislääkäri, joka on erikoistunut planetaariseen terveyteen.

Päijät-Sote-sovelluksella saa jo useita hyvinvointialueen terveydenhoidon palveluja sähköisesti. Moniin oireisiin löytyy apu ilman ajanvarausta ja ilman vastaanotolla käyntiä ja fyysistä tutkimusta. Jos sovellus on vielä vieras, sen kanssa pääsee sinuiksi osallistumalla sovellusta esittelevän kiertueen tapahtumiin.

Ensi viikosta alkaen hyvinvointialue järjestää matalan kynnyksen pop up –tapahtumia, joissa saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa Päijät-Sote-sovelluksen käyttöön ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Esittelytilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuuksia järjestetään pitkin syksyä eri puolilla Päijät-Hämettä. Ensimmäisten kuukausien aikana sovellusesittelyjä on Lahdessa, Hollolassa ja Heinolassa.

Digitaaliset palvelut tutuksi kaikenikäisille

Päijäthämäläisistä heinäkuun alkuun mennessä jo lähes 21 000 oli ottanut maksuttoman sovelluksen käyttöönsä. Käyttäjien keski-ikä on noin 40 vuotta, joten varsinkin iäkkäämpien innostaminen sovelluksen pariin nähdään hyvinvointialueella tärkeänä. Digitaaliset palvelut tulevat jatkossa lisääntymään, joten niiden omaksumisessa halutaan ojentaa auttava käsi tukemaan uuden oppimista.

– Jalkautumalla sinne, missä asiakkaat muutoinkin arjessaan liikkuvat, tavoitamme asiakasryhmiä, joille sähköisten palveluiden käyttö on uutta. Tavoitteenamme on herättää kiinnostus ja rohkeus käyttää sähköisiä palveluita yhä enemmän. Saamamme palautteen perusteella moni on yllättynyt sovelluksen kätevyydestä, kunhan ensin rohkaistuu kokeilemaan sitä, kertoo tulosaluejohtaja Pertti Sopanen.

Elo-syyskuun sovelluskiertueen ajat ja -paikat löytyvät alta. Seuraavien kuukausien tapahtumien aikataulusta kerrotaan alkusyksystä.

Päijät-Sote-sovelluksen esittelykiertueen elo-syyskuun aikataulu:

14.8. Päijät-Hämeen keskussairaala OLKA-piste klo 9–13
15.8. Prisma Syke Lahti klo 10–18
17.8. Päijät-Hämeen keskussairaala, OLKA-piste klo 9–13
21.8. Päijät-Hämeen keskussairaala, OLKA-piste klo 9–13
22.8. Prisma Laune Lahti klo 10–18
29.8. WPK Heinola, Ikäihmisten terveyden päivä klo 10–14
5.9. Prisma Hollola klo 10–18
6.9. Muistikahvila Lahti, Trio Palvelutori klo 11–12
11.9. Muistikahvila Heinola, Siltakodin asukastupa klo 12–13
12.9. Prisma Holma Lahti klo 10–18
18.9. Lahden palvelutori TRIO klo 10–14
19.9. Lahden palvelutori TRIO klo 10–14

Ajantasaiset tiedot sovellusesittelykiertueen aikataulusta voi tarkistaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nettisivuilta ja some-kanavista.

Palvelua joka päivä

Uudistettu Päijät-Sote-sovellus otettiin käyttöön huhtikuussa. Heinäkuun alkuun mennessä sovellukseen oli rekisteröitynyt liki 21 000 käyttäjää. Tavoitteena on, että joka kolmas päijäthämäläinen ottaa uuden sovelluksen oman terveydenhoitonsa ja hyvinvointinsa tueksi vuoden loppuun mennessä.

Päijät-Sote-sovelluksen avulla saa joustavasti ja nopeasti yhteyden digiklinikan hoitotiimiin ja hoidon tarpeen arviointiin. Kätevästi sovelluksella hoituvia terveyspulmia ovat esimerkiksi flunssa- ja vatsaoireet, iho-oireet ja silmätulehdus. Niille yhteistä on se, että ne eivät vaadi aina fyysistä tutkimusta. Oireiden hoitamiseen ja reseptin saamiseen ei siis aina tarvita ajanvarausta tai asiointia sote-keskuksessa.

Sovelluksessa on mahdollista asioida myös lapsen puolesta, kun lisää hänet omaan perheprofiiliinsa.

Digiklinikalla asioimisen lisäksi sovelluksessa voi muun muassa:

tarkistaa sekä perua omia ajanvarauksiaan
uusia reseptejään

lähettää kiireettömän viestin terveydenhuollon ammattilaiselle
osallistua videovastaanotolle

Tietoturvasyistä Päijät-Sote-sovelluksen käyttämisen edellytyksenä on vahva tunnistautuminen, jota varten tarvitaan pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Sovellusta voi käyttää myös selaimella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) testaa uutta mallia, jossa ruoka-aputoiminnan järjestämiseen tarkoitettu avustus kohdennetaan kunnan, maakunnan tai hyvinvointialueen kautta paikallisille ruoka-aputoimijoille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen johtoryhmä ja yhdyspintaneuvottelukunta ovat sopineet, että hyvinvointialue toimii ruoka-aputoiminnan järjestämisen valtionavustuksen hakijana. Kesäkuussa Päijät-Hämeessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kuultiin myös kuntien ja ruokajakoa toteuttavien toimijoiden mielipiteitä valtionhausta.

Koko Suomen ruoka-aputoiminnan järjestämiseen on valtion talousarviossa varattu jaettavaksi 1 831 000 euroa vuoden 2023 osalta. Päijät-Hämeen laskennallinen minimiosuus on 67 639 euroa, jos kaikki maakunnat hakevat avustusta. Avustusten käyttöaika päättyy 31.12.2024.

Aiemmin ruoka-aputoimintaan on haettu avustusta valtakunnallisten keskusjärjestöjen kautta. Testattavalla mallilla pyritään tiivistämään ruoka-aputoiminnan paikallista yhteistyötä ja maksimoimaan hävikkiruoan hyödyntäminen. Tarkastelussa ovat palvelujen järjestämisvastuiden selkeyttäminen ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä rahoituksen turvaaminen yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Ruoka-aputoiminnan valtakunnallinen järjestökoordinaatio siirtyy Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittamaksi toiminnaksi (SPR, Kirkkopalvelut ja Koa ry), eikä rahaa koordinaatioon tai kehittämistoimintaan tarvita nyt haettavasta valtionavustuskokonaisuudesta.

Keille avustus on tarkoitettu?

Valtionavustus on tarkoitettu ensisijaisesti vapaaehtoisten toteuttaman ruoka-aputoiminnan järjestämiseen.

Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat ruoka-aputoiminnan järjestämisestä aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kulut, esimerkiksi vuokrat, sähkö- ja polttoainekustannukset, jotka liittyvät kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun, ruoan valmistuskustannukset ja kylmäkuljetuskalusteiden ja jakeluautojen käyttökustannukset.

Avustusta ei ole tarkoitettu esimerkiksi ruuan ostamiseen, uskonnolliseen ja poliittiseen toimintaan ja muiden kuin hankehallinnoijan palkkakustannuksiin.

Tiedotus Ruoka-apu.fissä

Avustusta saavien ruoka-aputoimijoiden tulee olla oikeustoimikelpoisia, yleishyödyllisiä, rekisteröityjä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka ovat vakinaisesti mukana ruoka-aputoiminnassa. Avustusta voidaan kohdentaa vain sellaisille ruoka-aputoimijoille, jotka tiedottavat toiminnastaan valtakunnallisessa ruoka-aputapahtumia ja yhteisöllistä ruokailua järjestävien toimijoiden Ruoka-apu.fi-verkkopalvelussa.

Kirkkopalvelut ylläpitää verkostoa ruoka-aputoimijoille ja neuvoo palveluun rekisteröitymisessä info(@)ruoka-apu.fi.

Hankesuunnitelman teko edellyttää yhteistyötä ja sopimista alueen kuntien ja järjestötoimijoiden kesken. Ruoka-aputoimijoiden on sitouduttava yhteistyöhön osatoteuttajan sopimuksella. Hyvinvointialueelta ollaan yhteydessä alueen ruoka-aputoimijoihin.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tavoitteena ovat yhä kestävämmät ja ympäristöystävällisemmät toimintatavat. Tavoitetta edistetään monella eri osa-alueella kuten rakentamisessa, hankinnoissa, materiaalien käytössä ja ruokahävikin vähentämisessä. Käytännön esimerkki logistiikan ja liikkumisen hiilikuorman vähentämisestä ovat hiljattain kotisairaalan käyttöön hankitut hybridiautot.

Kotisairaalalla on nyt seitsemän uutta ranskalaista hybridiautoa. Kesän ja alkusyksyn aikana saapunee vielä kolme lisää.

– Autot ovat mahtava lisä kotisairaalan toimintaan ja ympäristöratkaisuna nykypäivää. Ensimmäiset autot saimme käyttöön huhti-toukokuun vaihteessa. Koko henkilöstöltä saadun palautteen perusteella ne ovat yllättäneet mieluisesti niin ajettavuudeltaan, käyttäjäystävällisyydeltään kuin ominaisuuksiltaan, kertoo ensihoitaja Teemu Rekola.

Autot ovat ympäristöystävällisempiä, sillä kaupunkiajo sujuu pelkällä sähkömoottorilla. Autot ladataan autohallissa kotisairaalan toimiston yhteydessä Linjakadulla. Muita latauspisteitä ei ole tarvinnut käyttää, sillä kulkupelit keräävät energiaa ajon aikana. Lisänä on mahdollisuus käyttää tehokasta, joskin pienikulutuksellista bensamoottoria.

– Meillä on autohallissa riittävästi käytössä kiinteitä latausasemia, joilla akun saa täyteen neljässä tunnissa. Suurin osa autoista ei ole ajossa yöllä, joten aikaa latautumiselle on silloin hyvin.

Hyötyjä potilaille ja henkilöstölle

Farmarimalliset autot ovat vanhoja tilavampia, mikä mahdollistaa potilaan edun huomioimisen varustelussa. Suurempi hoitotarvike- ja lääkevalikoima vähentää osaltaan käyntejä ja ajokilometrejä ja mahdollistaa mukautuvamman hoidon potilaalle.

– Henkilökunnan kannalta autot ovat ergonomisempia liikkuvan takalavetin ja kiinteän kuljetuslaatikon ansiosta. Myös työturvallisuus on parempi, kun kaikki hoitovälineet sekä laitteet ovat kiinnitettyinä auton rakenteisiin.

Rekola kertoo, että ympäristöratkaisut ja -päätökset ovat hänelle tärkeitä töissä ja omassa arjessa.

– On hienoa, että myös suurena toimijana hyvinvointialue on halunnut panostaa oman osansa ympäristöystävällisempään toimintaan, kuitenkaan toimintavarmuudesta tinkimättä. Koen, että valtaosa kollegoistani kokee asian myös samalla tavalla. Voisi siis sanoa, että potilaita ajatellaan myös tuottamalla palvelua ympäristöystävällisemmin.

– Ympäristön huomioiminen meillä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana hurjasti. Ympäristöratkaisuja tuetaan esimerkiksi mahdollisuudella työmatkapyörän hankkimiseen sekä niiden turvalliseen säilyttämiseen. Lisäksi meillä Linjakadulla on mielestäni kohtuullisen hyvä mahdollisuus jätteiden lajitteluun. Linjakadun toimitiloissa työskenteleville on myös muutama yhteiskäyttöpyörä liikkumista varten. Tämä osaltaan kannustaa jättämään auton kotiin ja käyttämään esimerkiksi polkupyörää, Rekola mainitsee.

Hyvinvointialue turvaa päijäthämäläisten kiireellisen psykiatrisen osastohoidon keskittymällä akuuttihoitoon elokuun alusta lähtien. Kiireellistä psykiatrista apua tarvitessaan päijäthämäläiset hakeutuvat hoitoon aivan kuten tähänkin asti.

Elokuun alusta lähtien psykiatrista vuodeosastohoitoa antaa neljä 12-paikkaista akuuttiosastoa. Käytännössä akuuttihoitoon keskittyminen tarkoittaa sitä, että potilaan osastohoito voidaan aina aloittaa lähellä, omassa keskussairaalassa. Kun hoito on jo edennyt pidemmälle, kuntouttava osastohoito järjestyy tarvittaessa toisella hyvinvointialueella.

Psykiatrisen osastohoidon muutoksen taustalla on valtakunnallinen vaje psykiatrian erikoislääkäreistä. Päijät-Hämeessä vaikeutuvaa tilannetta ennakoitiin jo varhain keväällä. Näköpiirissä oli jo tuolloin, että virkasuhteisia lääkäreitä ei elokuusta alkaen ole riittävästi varmistamaan laadukasta ja turvallista osastohoitoa nykyiselle potilasmäärälle. Osastopaikkojen vähentäminen ja jäljelle jäävien keskittyminen akuuttihoitoon valikoitui parhaaksi vaihtoehdoksi.

Jos mökillä tai lomamatkalla vatsavaivat tai flunssaoireet yllättävät, Päijät-Sote–sovelluksella saa nopeasti yhteyden digiklinikalle terveydenhoidon tiimiin ja tarvittaessa reseptin missä ikinä liikkuukin. Lomasuunnitelmia ei siis tarvitse laittaa kokonaan uusiksi sairastumisen vuoksi.

Sovelluksella saa apua ja neuvoja julkisesta terveydenhoidosta moniin oireisiin ilman ajanvarausta ja ilman fyysistä tutkimusta. Nopeasti ja kätevästi sovelluksella hoituvia lomailijan tyypillisiä terveyspulmia ovat flunssa- ja allergiaoireet, vatsavaivat, hyönteisten pistot, iho-oireet ja silmätulehdus.

Asiat hoituvat sovelluksella usein huomattavasti nopeammin kuin asioimalla sote-keskuksessa. Samalla hoitohenkilökunnan aikaa säästyy asiakkaille, joiden oireet vaativat vastaanotolla tapahtuvaa tutkimusta tai hoitoa.

Sovelluksella voi asioida myös lapsen puolesta, mikä helpottaa erityisesti perheellisten lomailua.

Sovelluksesta löytyy myös muita käteviä toimintoja. Sovelluksesta voi tarkistaa varatut ajat ja aikoja voi myös perua suoraan sovelluksella. Lisäksi sovelluksesta näkee laboratoriotulokset ja omat hoitokertomukset.

Palvelua joka päivä

Sovelluksella voi asioida silloin kuin itselle parhaiten sopii, sillä digitaalinen hoitotiimi palvelee vuoden jokaisena päivänä. Esimerkiksi kiireettömiä viestejä voi lähettää hoitotiimille milloin tahansa. Päijät-Hämeessä vakituisesti asuva voi olla huoletta tien päällä ja palvelu kulkee mukana.

Maksuttoman sovelluksen voi ladata puhelimeensa omasta sovelluskaupasta. Palvelua voi käyttää myös tietokoneella osoitteessa paijatsote.suomisote.fi.

Lisää tietoa sovelluksesta ja sen käyttöönotosta saa sivuiltamme paijat-sote.fi/paijat-sote-sovellus/

Kolme hyvää syytä sovelluksen käyttöön

1. Helppo pääsy terveyspalveluihin: Sovellus mahdollistaa helpon ja nopean yhteyden terveydenhuollon ammattilaisiin. Lomalaisena voit hyödyntää sovellusta saadaksesi arvioita terveysongelmista, reseptejä lääkkeille tai asiantuntijan neuvoja.

2. Joustavuus ja ajan säästö: Sovellus tarjoaa joustavuutta, koska voit saada apua ja neuvontaa milloin tahansa ja mistä tahansa. Säästät aikaa, koska sinun ei tarvitse odottaa lääkäriaikoja tai matkustaa vastaanotolle. Voit hoitaa terveysasioita kätevästi omalta kotisohvaltasi tai missä tahansa oletkin lomalla.

3. Mahdollisuus etädiagnoosiin: Sovelluksen avulla voit usein saada diagnoosin, jos sinulla on jokin terveysongelma. Terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida tilannettasi verkkokyselyn, kuvien tai videoiden avulla ja antaa sinulle diagnoosin ja hoito-ohjeet.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen puhelinvaihde siirtyy osaksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vaihdetta maanantaista 3.7.2023 alkaen. Puhelinvaihteen uusi numero on 03 819 11 ja se on suunnattu etenkin asiakkaille.

Hyvinvointialueen puhelinvaihde palvelee arkisin 8–18 ja viikonloppuisin ja arkipyhinä 9–18.

Muut pelastuslaitoksen yhteystiedot pysyvät ennallaan ja löytyvät intrasta sekä www.phpela.fi