sydänkäyrä käsien välissä

Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma päättyi viime vuoden lopussa. Ohjelmassa on kehitetty vuosina 2020–2023 perustason sosiaali- ja terveyspalveluja.
Ohjelman tavoitteena oli parantaa palveluiden saatavuutta ja siirtää toiminnan painotusta ennalta ehkäisevään työhön. Ohjelma toteutettiin hyvinvointialueiden omina kehittämishankkeina, niin myös Päijät-Hämeessä.
Hankerahoituksella sote-palveluja kehitettiin läpileikkaavasti kaikilla toimialoilla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakasosallisuuteen ja yhteiskehittämiseen hyvinvointialueen henkilöstön kanssa.

Vaikuttavuutta tiedolla johtaen

Vaikuttavuutta edistettiin johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmista. Johtajien foorumeilla toimiala- ja tulosaluejohtajat muodostivat yhteistä ymmärrystä vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja järjestämisestä. Hyvinvointialueelle muotoiltiin asiakkuuksien segmentoinnin malli, joka sisällyttää hoito- ja palvelupolkuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn näkökulmat. Tiedolla johtamisen tueksi tuotettiin Power BI -raportteja ja vahvistettiin tieto-ohjausta ehkäisevän työn verkostoissa.

Asiakkaat mukana kehittämässä palveluja

Asiakasosallisuutta vahvistettiin kehittämällä koordinaatiomallia ja ammattilaisten osaamista. Kokemus-asiantuntijoiden ja järjestöjen hyödyntämistä lisättiin ja yksi kehittäjäasiakas palkattiin työkokeilun kautta työsuhteeseen. Kokemusasiantuntijan pitämää yksilövastaanottoa ja vertaisryhmiä pilotoitiin. Kehittäjä-asiakastoiminta ja asiakasosallisuuskoordinaattori jatkavat vuonna 2024 osallisuusohjelman toimeenpanossa.

Henkilöstön kanssa kehittäminen

Kehittämistyön perustana oli yhteiskehittäminen. Eri ammattilaisten kanssa toteutettiin satoja työkokouksia, workshopeja, kyselyjä ja kartoituksia, jotta ammattilaisten tietämystä saatiin hyödynnettyä mahdollisimman vaikuttavasti. Henkilöstön osallistuminen mahdollisti asiakkaiden tarpeisiin vastaavat innovaatiot palvelujen parantamiseksi. Yhä isommalla joukolla henkilöstöstä on osaamista hyödyntää erilaisia kehittämisen menetelmiä ja työkaluja.

Moniammatilliset tiimit

Sote-keskuksiin ja perhekeskukseen perustettiin moniammatilliset tiimit. Pilotissa mukana olleissa sote-keskuksissa moniammatilliseen tiimiin kuuluvat hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, suun terveydenhuollon ammattilainen, mielenterveys- ja päihdehoitaja, Case Manager, farmaseutti, sosiaaliohjaaja, geronomi ja työkykykoordinaattori. Tiimeissä toista ammattilaista konsultoidaan matalalla kynnyksellä, jotta asiakkaan asian ratkaiseminen alkaa sopivimman ammattilaisen toimesta heti ensikontaktista. Moniammatilliset tiimit jatkavat samalla kokoonpanolla vuonna 2024.
Perhekeskustiimi tarjoaa alle kouluikäisten lasten perheille segmentoinnin mallin mukaista suunnitelmallista ja monialaista tukea varhaisessa vaiheessa.

Monipalvelupolku

Monipalvelupolku muotoiltiin segmentoinnin mallin mukaista monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi. Monipalvelupolulla asiakas saa yhteyshenkilön ja suunnitelman, johon kirjataan asiakkaan voima-varojen mukaiset tavoitteet ja palvelujen kokonaisuus. Monipalvelupolusta laadittiin ammattilaisille työn tueksi ohjeita ja työkaluja. Monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden avuksi pilotoitiin avoterveydenhuollossa ja perhekeskuksessa Case Manager -toimintamallia.

Digitalisaatiosta sujuvuutta

Digitaalisten ratkaisujen käyttöä laajennettiin hyvinvointialueella. Päijät-Sote-sovellus tarjoaa asiointikanavan terveyden ja hyvinvoinnin pulmissa sekä hoidon seurannassa. Asiakkaiden oikeaan hoitoon pääsyä ja ohjautumista helpottavat myös Omaolo, chatbot ja sähköiset lomakkeet ja ajanvaraukset. Terapianavigaattorin käyttöönotto yhdenmukaistaa laatua mielenterveyshaasteiden hoidontarpeen arviossa ja hoidon valinnassa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

Mielenterveys- ja päihdepulmat ovat yleisiä ja näkyvät kaikissa palveluissa, siksi ilmiöön tartuttiin monesta eri suunnasta. Osaamista lievien ja keskivaikeiden päihdeongelmien puheeksiottoon ja hoitoon peruspalveluissa vahvistettiin. Audit-C:n ja mini-intervention käyttö laajentui. Ehkäisevän työn rakenne, työtä ohjaava tieto ja vaikuttava toiminta kuvattiin systeemiseksi kokonaisuudeksi. Ohjatun omahoidon koulutuksia järjestettiin kymmenissä yksiköissä. Valtaosa perustason mielenterveys- ja päihdehoitajista suoritti kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Lyhytterapiaa pilotoitiin korvaushoitoyksikössä. Mielenterveysasiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta laadittiin käsikirja. Mielenterveys- ja päihdeosaamisen koordinaattorin työ jatkuu vuosina 2024–25.
Alaikäisten ja perheiden palveluihin koulutettiin psykososiaalisen tuen ja hoidon menetelmiä sekä mallinnettiin interventiokoordinaattorin työnkuva. Koordinaattori jatkaa alueella myös ensi vuonna. Osa kehittämistyöstä yhdistettiin osaksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen toimenpideohjelmaa, joka käynnistettiin hankkeen tuella.
Psykofyysistä fysioterapiaa pilotoitiin sote-keskuksissa ja perhekeskuksessa. Aikuisten, lasten ja nuorten psykofyysinen fysioterapia jatkuvat hyvinvointialueella.

Laajasti perehtyneitä omatyöntekijöitä

Hankkeessa tuotettiin monipuolinen sosiaalihuollon omatyöntekijöille kohdennettu verkkokoulutuskokonaisuus, johon koottiin kattavasti toimintaohjeita, prosesseja ja asiantuntijatietoa. Koulutus on yhteinen kaikille sosiaalihuollon palvelutehtäville sekä terveydenhuollon ja tukipalvelujen ammattilaisille.

Seksuaaliterveyden edistäminen ja maksuton ehkäisy

Alle 25-vuotiaiden maksuttoman ehkäisyn kokeilussa hyvinvointialueelle muodostettiin yhtenäiset raskaudenehkäisyn ja raskaudenkeskeytyksen toimintamallit. Ammattilaisten seksuaaliterveyden osaamista vahvistettiin ja alueelle koulutettiin viisi seksuaalineuvojaa. Ehkäisyneuvontatyön tueksi perustettiin verkosto, johon on liittynyt yli sata hyvinvointialueen ammattilaista. Sosiaalisen markkinoinnin kokeilu seksuaaliterveyden edistämiseksi toteutettiin yhteistyössä Suomen Diakoniaopiston Theatrum Olgan kanssa. Maksuton ehkäisy jatkuu Päijät-Hämeessä vuonna 2024.

Lisätietoa ja materiaalia hankkeesta on koottu Innokylä-sivulle.

Tiesitkö, että haitallinen päihteiden käyttö koskettaa kaiken ikäisiä ihmisiä jokaisesta yhteiskuntaluokasta? Päijät-Hämeen hyvinvointialueella keskussairaalan selviämishoitoyksikössä voi olla potilaana samaan aikaan juuri 16 vuotta täyttänyt nuori ja 80-vuotias eläkeläinen. Lahtelainen Atso Tillgren työskentelee hoitajana selviämishoitoyksikössä ja tietää, että päätös päihteidenkäytön lopettamisesta voi tulla eteen milloin tahansa, riittävän monen pohjakosketuksen jälkeen tai sitten kun aika on oikea.

– Usein ajatellaan, että muutokseen tarvitaan pohjakosketus. Mutta sitä ei voi koskaan tietää, kuinka monta pohjakosketusta ihminen tarvitsee. Joku on voinut olla lähellä menettää henkensä päihteidenkäytön vuoksi, mutta ratkaiseva lopettamispäätös tuleekin vasta kun rahat loppuvat. Eli ei sen tarvitse välttämättä olla se kaikkein pohjin pohja. Ratkaisua ei löydy ennen kuin ihminen on itse valmis päästämään ongelmasta irti.

Puhuminen auttaa paranemisen polulle

Välillä haasteena on saada ihminen puhumaan. Jos päihdeongelmasta kärsivä alkaa puhua, on tärkeää, että vastapuoli on valmis kuuntelemaan. Oli hän sitten ammattilainen tai läheinen. Ongelmien vyyhti voi koostua päihde-, sosiaalisista, mielenterveyden, taloudellisista tai terveysongelmista.

– Jos ihminen päättää puhua, niin kyllä se selkeästi auttaa paranemisen polulla. Usein näkyy ihan päälle päin, kuinka ihminen huojentuu, kun saa puhuttua. Hartiat laskeutuvat alas ja kivi vierähtää sydämeltä. Ja kun näin käy, niin kuuntele, kuuntele, kuuntele, Atso neuvoo.

– Itsestäni pahimmalta tuntuu nuorten päihteidenkäyttö. Se voi olla tosi rankkaakin. Heidän kanssaan pitää olla tietyllä tavalla sensitiivinen, ja pitää yrittää saada nuori itse keskustelemaan aiheesta. Läsnäoloa ei voi painottaa liikaa, samoin ennakkoluulotonta kohtaamista. Ei saa holhota tai varsinkaan syyllistää. Keskustelenkin nuorten kanssa usein siitä, millaisia tavoitteita ja voimavaroja heillä on, ja yritän tuoda niitä esille. Sitten saatan kysyä, millä tavoin päihteidenkäyttö voi muodostua esteeksi näille tavoitteille. Sitä kautta hetkessä elävän nuoren voi saada ymmärtämään vaikutuksia.

Kannattaa ottaa puheeksi

Päihteidenkäyttö voi aiheuttaa häpeää, mikä taas voi pitkittää hoitoon hakeutumista ja ihminen voi eristäytyä. Toisaalta taas yksinäinen ihminen voi ajautua käyttämään päihteitä.

– Yksinäisyys ei itsessään ole riski alkoholin tai päihteiden liialliseen käyttöön, mutta jos yksinäisyydestä johtuvaa huonoa oloa lääkitsee päihteillä, niin se alkaa olla uhka. Joskus potilas hakeutuu selviämishoitoyksikköön yksinäisyyden takia, kun ei ole ketään muuta, joka kuuntelisi tai olisi läsnä.

– Sivustaseuraajan, luokkakaverin tai läheisen kannattaa ehdottomasti puuttua päihteiden käyttöön, vaikka se voi olla rankka hetki käyttäjälle. Ei kannata syyllistää, vaan kertoa huolensa toisen toiminnasta ymmärtävästi. Hyvä avaus on esimerkiksi: ”Minulla on herännyt huoli siitä, että onko sinulla kaikki hyvin.”

– Toivoisin, että ihmiset olisivat kilttejä ja kohteliaita toisilleen. Voit pelastaa toisen päivän vaikka hymyllä, tervehtimällä tai kysymällä mitä kuuluu. Jo se voi koskettaa tosi syvältä.

Joskus selviämishoitoyksikköön palaa potilas, jonka kanssa henkilökunta on tehnyt paljon työtä ja välissä on ehtinyt vierähtää muutamakin kuukausi aikaa.

– Kyllä se meistä auttajistakin tuntuu pahalta, kun tulee retkahdus. Silloin sanon ihmiselle, että voit ratketa vaikka sata kertaa, mutta me olemme täällä aina sinua vastassa. Lohdutan myös sillä, että ratkeaminen kuuluu paranemisen prosessiin, Atso pohtii.

Suomen halki sähköpotkulaudalla ja ennakkoluuloille kyytiä

Elokuussa Atso seikkailee Suomen halki, kun hän kyyditsee itsensä sähköpotkulaudalla Hangon eteläisimmästä kärjestä pohjoiseen Nuorgamiin asti. Tempauksen tarkoituksena on kerätä Irti Huumeista ry:n kanssa yhteistyössä varoja päihde- ja mielenterveystyölle, erityisesti päihderiippuvuutta sairastavien ihmisten läheisiä tukevaan työhön.

– Tarkoitus on myös kertoa päihderiippuvuuksista ja hälventää ennakkoluuloja aiheesta. Tarjoamme tietoa kaikista niistä hyvistä palveluista, mitä Suomessa on. Aina kannattaa hakea apua. Teen matkalta podcasteja, eli jututan pysähdyspaikkojen asiantuntijoita ja ammattilaisia, jotka tekevät päihdetyötä. Odotan esimerkiksi paljon Rovaniemen pysähdystä. Siellä nuorten päihteidenkäyttö on noussut yhä isommaksi ongelmaksi.

– Ihmiset ja yhteistyökumppanit ovat olleet maailman ihanimpia, ja meille on tarjottu sähköpotkulaudat, majoituspaikkoja, huoltoauto ja vaikka mitä! Mukaan lähtee tietysti huoltoporukka, eli muutama paras kaverini. Huoltoauto tarvitsee kuskin ja kuuden potkulaudan lataamisessakin riittää jo järjestämistä. Yhdellä latauksella pitäisi pystyä etenemään noin 70 kilometriä, Atso nauraa.

Atson ja kumppaneiden parin viikon reissu alkaa maanantaina elokuun 7. päivänä, ja sen etenemistä voi seurata sosiaalisen median eri alustoilla. Lähtöä edeltävänä perjantaina 4. elokuuta Atso Tillgren on vieraana Huomenta Suomen tv-lähetyksessä.

Seuraa näitä kanavia:

Instagram: https://www.instagram.com/skuutillasuomenhalki/?hl=fiTikTok: https://www.tiktok.com/@skuutillasuomenhalki?_t=8bJKd8K2RmV&_r=1

Facebook: https://www.facebook.com/profile.php?id=100091469333798
irtihuumeista.fi/skuutilla-suomen-halki (ohjeet myös hyväntekeväisyyslahjoituksiin)

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen keskussairaalan selviämishoitoyksikkö:

  • Päihdeongelmia kohdanneita ihmisiä auttaa 14-henkinen tiimi.
  • Aloitti toimintansa Päijät-Hämeen keskussairaalalla maaliskuussa 2023.
  • Tekee tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen muiden toimintojen kanssa, ja potilaita selviämishoitoyksikköön tulee Akuutti24 päivystyksen, sote-keskusten, ensihoidon, päihdepäivystyksen ja sosiaalityön ja Poliisin kautta. Yksikön työntekijöitä kutsutaan myös sairaalan eri osiin tekemään päihteidenkäytön hoidontarpeen arvioita.