Padasjoen ensihoitoyksikön asemapaikka siirtyy väliaikaistiloihin Asikkalaan. Padasjoella olevista tiloista joudutaan siirtymään pois sisäilmaongelmien vuoksi.

Padasjoen ensihoitoyksikkö muuttaa väliaikaistiloihin Asikkalan pelastusaseman yhteyteen 25.3.

Hyvinvointialueen tavoitteena on remontoida mahdollisimman pian ensihoitoyksikölle tilat Padasjoelle pelastusaseman yhteyteen. Remontin aloitus odottaa valtiovarainministeriön rahoituspäätöstä.

Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusyksikkö hälytettiin apuun viime vuonna yhteensä 4403 kertaa. Yli puolet pelastustehtävistä (2208 kpl) sijoittui Lahteen, 578 Heinolaan, 416 Hollolaan, 315 Orimattilaan, 219 Asikkalaan, 197 Iittiin, 161 Padasjoelle, 117 Sysmään, 101 Kärkölään ja 91 Hartolaan.

Välittömästä vaarasta pelastettiin 41 henkilöä, ja 23 henkilöä evakuoitiin. Onnettomuuksissa oli osallisena yhteensä 1886 henkilöä. Lahdessa tapahtui viime vuoden marraskuussa yksi palokuolema, kun henkilö menehtyi kerrostalohuoneiston tulipalossa.

Tehtävämäärät yli kymmenen vuoden keskiarvon

Viime vuonna pelastustoimen tehtävien määrä oli 2,6 prosenttia suurempi kuin edellisten kymmenen vuoden tehtävien keskiarvo. Vuosien 2013–2022 keskiarvo on ollut 4291 tehtävää vuodessa. Pelastuslaitos hälytettiin 196 rakennuspaloon tai rakennuspalovaaraan. Rakennuspaloissa pelastetun omaisuuden arvoksi on laskettu n. 111,3 miljoonaa euroa.

Vahingontorjuntatehtävien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden, ja ylitti edellisen kymmenen vuoden keskiarvon. Viime vuonna hoidettiin 468 vahingontorjuntatehtävää. Tehtävien määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi myrskyt ja muut poikkeavat sääolosuhteet.

Paloautoilla lähes 900 ensivastetehtävää

Pelastusyksiköt huolehtivat viime vuonna 877:sta ensivastetehtävästä. Ensivastetehtäviä voivat olla esimerkiksi äkilliset henkeä uhkaavat tilanteet, kuten sydänkohtaus. Ensivastetehtävässä lähin pelastusyksikkö aloittaa tehostetun ensiavun ja auttaa ylläpitämään potilaan elintoimintoja, kunnes varsinainen ensihoitoyksikkö saapuu kohteeseen.

Valvontatoiminnan asiakaspalautteen tulos erittäin korkea

Onnettomuuksien ehkäisyn osastolla oli viime vuonna noin 10 200 valvontatehtävä- ja asiantuntijapalvelun suoritetta. Yleisötapahtumien määrä kasvoi, ja pelastuslaitos ohjasi, neuvoi ja valvoi osaltaan tapahtumien turvallisuutta. Myös riskiasunnoista tehtävien ilmoitusten määrä pysyi korkeana.

Valvonnasta saadun palautteen mukaan yritysten ja laitosten turvallisuushenkilöstö ja -johto olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun.

– Laadukas palvelu saa asiakkaat suhtautumaan turvallisuusasioihin positiivisesti. Se parantaa yhteistyötä asiakkaan ja pelastuslaitoksen välillä muissakin tilanteissa, kertoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen.

Valvontamäärät kasvoivat etenkin asuinrakennuksissa. Päijät-Hämeen pelastuslaitos valvoo alueensa asuinrakennusten paloturvallisuuden kymmenen vuoden välein.

Pelastustoimen turvallisuusviestintä tavoitti koulutuksissa ja tapahtumissa noin viidenneksen alueen asukkaista. Osallistumisia oli noin 320 erilaiseen tilaisuuteen. Pelastuslaitos teki aktiivista turvallisuusaiheista viestintää myös sosiaalisen median kautta. Asukkaiden väestönsuojelun ja varautumisen kiinnostukseen pyrittiin vastaamaan järjestämällä aiheesta koulutuksia sekä jakamalla tietoa.

Joulupukki ja hyvinvointialuejohtaja tapaavat joulumarkkinoilla.

Hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen on vieraillut asukkaiden parissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnissa marras- ja joulukuun aikana. Tapahtumina ovat olleet erilaiset joulunavaukset, joulumarkkinat, perhekahvilat ja omaishoitajien tilaisuudet.

– Kierros on sujunut mukavissa merkeissä. On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon on tullut hyvää palautetta meidän palveluistamme. Moni on tullut asiakseen sanomaan, että koska niin paljon puhutaan pahaa, he haluavat kertoa olevansa tyytyväisiä. Se on tuntunut hyvältä, Petri Virolainen toteaa.

Toki joukkoon mahtuu kriittisiäkin puheenvuoroja, joita hyvinvointialuejohtaja on kuunnellut herkällä korvalla.

– Viranomaiselle kerrotaan myös aika avoimesti ja mielellään omista sairauksista. Sekin on positiivinen asia. Sitä tekevät kaikenlaiset ihmiset lapsiperheistä iäkkäämpiin henkilöihin, avoimuus ei rajoitu mihinkään ikäryhmään. Ehkä terveydenhuollon palvelut korostuvat puheissa sosiaalihuollon palveluja enemmän, hän miettii.

Virolainen on tavannut tapahtumissa myös hyvinvointialueen henkilöstöä, jolle paikkakunnan terveiset on voinut välittää tuoreeltaan.

– Olen vienyt palautetta ja kiitoksia hyvästä työstä eteenpäin henkilöstölle myös johtoryhmien kautta.

– Tärkeä viesti on se, että jokaisesta kunnasta nousee esiin huoli palveluiden säilymisestä. Täytyy muistaa, että meidän tehtävämme on järjestää kaikille palvelut järkevällä tavalla. Palveluiden käyttäjien mielipide pitää kuulla ja huomioida. Loppujen lopuksi asukkaiden toiveet ja odotukset ovat kohtuullisia.

Hyvinvointialuejohtajan asukaskierros käynnistyi marraskuun lopussa Asikkalasta ja Heinolasta. Keskiviikkona 13. joulukuuta hän vierailee Hollolassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämässä perhekahvilassa. Kierros päättyy Iitin joulumarkkinoille 16. joulukuuta.

Virolainen tapasi joulupukin kotikunnassaan Sysmässä, jossa järjestettiin perinteinen joulupolku. – Toivoin häneltä joululahjaksi lisää työntekijöitä hyvinvointialueelle, hän paljastaa.

Seksuaalineuvonnan vastaanottojen pilotointi alkaa Hollolan ja Orimattilan sote-keskuksissa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle koulutetaan parhaillaan uusia seksuaalineuvojia ja he tekevät vastaanottoja seksuaalineuvonnan opiskelijoina osana opintojaan. Vastaanotoille voivat varata ajan Asikkalan, Hollolan, Orimattilan ja Padasjoen sote-keskusten asiakkaat.

Seksuaalineuvontaa on tarjolla vakiintuneena toimintana hyvinvointialueella jo Hartolan, Iitin, Kärkölän ja Lahden asukkaille. Heinolassa seksuaalineuvojaopiskelija tekee harjoittelua osana ehkäisyneuvolapalveluita.

Seksuaalineuvonta kuuluu kaikille sukupuolille iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Seksuaalineuvontaa saadakseen ei siis tarvitse olla seksuaalisesti aktiivinen tai elää pari- tai monisuhteessa.

Seksuaalineuvonnassa voi käsitellä ammattilaisen kanssa eri elämäntilanteisiin liittyviä seksuaalielämän haasteita, joita esimerkiksi pienen lasten vanhemmuus tai ikääntyminen voivat tuoda mukanaan. Vastaanotoilla on mahdollista pohtia myös tunteiden ilmaisun, vuorovaikutuksen tai läheisyyden ongelmia, seksuaalista haluttomuutta, kehonkuvan ja seksuaalisen itsetunnon pulmia ja seksuaaliseen suuntautumiseen sekä sukupuolen moninaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Seksuaalineuvonnassa keskustellaan lisäksi sairauksien, lääkityksen ja vammautumisen vaikutuksesta seksuaalisuuteen.

Seksuaalineuvonta voidaan toteuttaa yksilö-, pari- ja ryhmämuotoisina tapaamisina lähi- tai etävastaanotolla.

Uusien seksuaalineuvojien koulutus, vastaanottotoiminnan pilotointi ja seksuaalineuvonnan toimintamallin muotoilu toteutetaan osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta vuoden 2023 aikana.

Ajanvarausohjeet löytyvät verkkosivuiltamme