Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (hyte) ensimmäiset lakisääteiset neuvottelut järjestettiin Päijät-Hämeessä 17. elokuuta. Jatkossa vuosittain järjestettävät hyte-neuvottelut ovat osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja keskustelua. Neuvotteluiden tarkoituksena oli valmistella kunnille, hyvinvointialueen toimialoille sekä muille toimijoille yhteinen ymmärrys vuoden 2024 hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön keskeisimmistä asioista.
Keskeisille toimijoille yhteinen ymmärrys
− Vuosineuvottelujen tavoitteena on tiivistää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä ensi vuonna on tärkeää tehdä. Yleisenä toiveena on ollut systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisääminen, kun toimijoita on paljon ja ala on monimuotoinen, kertoo Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintatyön ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Minna Veistilä.
Hyte-neuvotteluiden suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta sekä yhdyspintaneuvottelukunta.
Neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen aluehallituksen, aluevaltuuston, asiakas- ja osallisuuslautakunnan sekä varautumisen ja turvallisuuden lautakunnan puheenjohtajisto. Lisäksi neuvotteluihin osallistuivat hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta, hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunnan kuntien ja järjestöjen edustajat sekä edustajat hyvinvointialueen nuorisovaltuustosta, vanhus- ja vammaisneuvostoista, maakuntaliitosta, Hämeen poliisista, Kelasta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Hämeen ELY-keskuksesta ja Päijät-Hämeen yrittäjistä.
Lasten ja nuorten tilanne sekä osallisuuden vahvistaminen yhteisen työskentelyn kohteina
Hyte-neuvotteluihin osallistuneet tahot tutustuivat ennakkomateriaaliin ja vastasivat sähköiseen kyselyyn ennen neuvotteluja. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteistä ja tavoitteista. Yhteenveto esiteltiin neuvotteluissa, ja sitä käytettiin yhteisen työskentelyn pohjana.
Ennakkomateriaaliin oli nostettu hyte-kärkiä: mielen hyvinvointi, päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat, arjen turvallisuus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys. Vastauksissa korostuivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteiden ratkaiseminen, liikkumisen edistäminen sekä hyte-yhteistyön prosessit ja rakenteet.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen oli kuntajohtajien yhteinen toive. Nuorten aikuisten päihteiden käytön vähentäminen koettiin myös keskeiseksi. Kuntajohtajat esittivät osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyväksi tavoitteeksi kohentaa perheiden kokonaisvaltaista tilannetta.
− Terveellisiin elämäntapoihin liittyen liikkumista pyritään lisäämään. Päijät-Hämeessä on käynnistetty Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelma, jossa hyvinvointialueemme on mukana. Yksi terveysliikuntaa edistävistä toimenpiteistä on Terveysmetsä, jonka Lahden kaupunki avaa keskussairaalan lähialueelle, Veistilä kertoo.
Osallisuuden vahvistamisessa kuntajohtajat korostivat työllisyyttä tukevia toimenpiteitä. Työllisyyden tiedetään vaikuttavan moniin eri hyvinvoinnin ja terveyden osa-alueisiin. Konkreettisia toimenpiteitä työllisyyden tukemiseksi ovat esimerkiksi työttömien työkykyarviointi ja terveydenhuoltopalvelut.
Neuvottelujen lopputuloksena linjaus ensi vuodelle
Neuvottelujen tuloksia käsitellään hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, yhdyspintaneuvottelukunnassa sekä aluehallituksessa. Lopputuloksena laaditaan linjaus, joka ohjaa Päijät-Hämeen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ensi vuonna. Aluehallitus hyväksyy asiakirjan.
Vammaispalvelulainsäädännön tuleva uudistus, palvelujen kysynnän kasvu ja henkilöstön saatavuuden haasteet lisäävät tarvetta Päijät-Hämeen vammaispalvelujen uudistamiselle. Alueen asukkaita ja sidosryhmiä kutsutaan nyt mukaan kehittämiseen. Kyselyyn vastaamalla sidosryhmät, asiakkaat, heidän läheisensä ja omaisensa voivat vaikuttaa ja antaa arvokasta tietoa palvelujen uudistamiseen.
Päijät-Hämeen vammaispalveluja on kehitetty jo useamman vuoden ajan, ja palvelujen asukaskohtaiset kustannukset ovat hyvinvointialueiden vertailussa maltilliset. Kustannus- ja asiakasmäärät ovat kuitenkin kasvussa, mikä lisää tarvetta uudistaa toimintaa.
Kyselyn pohjana kehittämissuunnitelma
Vammaispalvelut on tänä keväänä laatinut kehittämissuunnitelman. Se sisältää viisi teemaa, joiden pohjalta toimintaa uudistetaan kustannustehokkaasti yksilöllisiä tarpeita ja osallisuutta tukien viiden vuoden aikana.
Keskeistä suunnitelman laatimisessa on se, että yksittäisten palveluiden kehittämisestä siirrytään palveluiden kokonaisuuden suunnitteluun. Vammaispalvelujen kehittäminen jatkuu kesän ja syksyn aikana konkreettisten toimenpiteiden suunnittelulla.
Kehittämissuunnitelman teemat ovat:
1) Kotiin vietäviä palveluita kehitetään yksilöllisestä ja asiakaslähtöisestä näkökulmasta
2) Henkilöstön pysyvyys ja saatavuus turvataan panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja riittävään osaamisen kehittämiseen
3) Palvelu- ja tuotantorakenteita uudistetaan siten, että ne vastaavat niin asiakkaiden kuin uudistuvan lainsäädännön tarpeisiin
4) Vammaispalvelujen kustannus- ja investointipainetta hallitaan paremmin eri palvelukokonaisuuksien tarpeet huomioiden
5) Toimialat ylittävän ja aluetasoisen yhteistyön suunnitelmallisella kehittämisellä mahdollistetaan kokonaistaloudelliset ja asiakkaiden erityistarpeisiin vastaavat palvelut
Lisätietoa kehittämissuunnitelmasta saat diaesityksestä sekä tallenteesta, joissa käydään läpi tarkemmin kehittämissuunnitelman sisältöä.
Kysely on verkkosivuilla ja vastaamisaikaa on 15.8.2023 asti
Kehittämissuunnitelmaa esittelevä tallenne (siirryt YouTubeen)
Tutustu kehittämissuunnitelmaa esittelevään diasarjaan: Päijät-Häme – Vammaispalvelujen kehittämissuunnitelma materiaali sidosryhmille. (pdf-tiedosto)
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto tiivistävät yhteistyötään ja selkeyttävät työnjakoaan. Yhteisenä päämääränä on edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, alueen kunnat ja Päijät-Hämeen liitto allekirjoittivat yhteistyöpöytäkirjan, jossa sovitaan yhteistyön tavoitteista ja pelisäännöistä sekä periaatteista. Aluehallitus hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan kokouksessaan 15. toukokuuta.
Yhteistyön pohjana ovat voimassa oleva lainsäädäntö sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan strategiat. Strateginen kumppanuus rakentuu vahvaan luottamukseen ja sitoutumiseen yhdessä tekemiseen.
Tavoitteena on turvata hyvä arki maakunnan asukkaille, edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja varmistaa valmiuden ja varautumisen toimivuus. Vastuunjakoa osapuolten välillä halutaan selkeyttää ja yhteensovittaa elinvoiman kehittymistä koskevia toimenpiteitä.
Pelisääntöihin on kirjattu tasavertaisuus, maakunnan edun ajaminen, tiedon jakaminen, kuntien itsehallinnon ja hyvinvointialueen toimivallan kunnioittaminen, yhdessä toimiminen, ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ja yhteisen tilannekuvan ylläpitäminen.
Työtä monella eri tasolla
Yhteistyötä tehdään neljällä toisiaan täydentävällä tasolla: strategisen tason foorumilla, puheenjohtajafoorumilla, taktisen tason foorumeilla sekä operatiivisen tason foorumeilla.
Hyvinvointialueen, kuntien ja Päijät-Hämeen liiton edustajat muodostavat valtuustojen, hallitusten ja virkamiesjohdon yhteisen strategisen tason foorumin, joka kokoontuu kerran valtuustokaudessa. Sen tehtävänä on varmistaa strategisen tason yhteistyön toimivuus, muodostaa yhteinen tilannekuva ja rakentaa yhteistä luottamusta sekä linjata osapuolten välistä verkostoyhteistyötä.
Puheenjohtajafoorumi varmistaa, että strategisen ja operatiivisen tason yhteistyö on samansuuntaista, pitkäjänteistä ja hallittua. Puheenjohtajafoorumilla on vuosittainen
seurantavastuu siitä, että valtuustokaudelle asetetut linjaukset ja tavoitteet toteutuvat ja
alueen hyvinvoinnin tilannekuva todetaan yhteisesti.
Taktisen tason foorumeita ovat kuntajohtajakokous, yhdyspintaneuvottelukunta ja järjestöneuvottelukunta.
Operatiivisella tasolla toimivat mm. turvallisuus- ja valmiustoimikunta PHTURVA sekä hyvinvointialueen alueellinen yhteistyöryhmä.
Yksi hyvinvointialueen järjestöavustuskohteista on kaikille päijäthämäläisille päihderiippuvuudesta kuntoutuville avoin Homebase-kohtaamispaikka.
Homebase tarkoittaa suomeksi kotipesää, ja kotoinen tunnelma sulkee heti syleilyynsä, kun hyvinvointialueen projektisuunnittelija Emmi Fjällström ja erityisasiantuntija Tuula Carroll astuvat sisään päihderiippuvaisille suunnattuun Homebase-kohtaamispaikkaan Aleksanterinkadulla Lahdessa.
– Valoisaan katutason tilaan on helppo tulla, päitä kääntyy ja tervehdykseen vastaa moni paikalla oleva, Fjällström kuvailee visiitin alkua.
Keittiöstä vastaan leijailee kahvin tuoksu, kun ohjaajat Crista ja Timo toivottavat tulijat peremmälle.
Vaikka ilmapiiriä voikin juuri tällä nimenomaisella hetkellä kuvata helkkyvästi, parinkymmenen läsnäolijan tarinat eivät ole helpoimmasta päästä. Taustalla on päihdeongelmia, osattomuutta, työttömyyttä ja rankkoja kokemuksia.
Homebase on avattu todelliseen tarpeeseen vuonna 2019. Avoin kohtaamispaikka käynnistyi päihderiippuvuudesta toipuvien nuorten omasta aloitteesta. Sen kaikki toiminta on kävijöille vapaaehtoista ja maksutonta, ja se on suunnattu päihderiippuvaisille kaikissa toipumisen vaiheissa.
– Homebase tarjoaa arjenhallintaa tukevaa toimintaa yhteisöllisen vertaistuen avulla, toiminnanjohtaja Marika Lius kiteyttää.
Osallisuuden kokemus vaikuttaa hyvinvointiin
Juuri osallisuus ja sen merkitys ovat aiheita, jotka ovat saaneet Osallisuuden versoja -hanketta luotsaavat Carrollin ja Fjällströmin liikkeelle.
Hanke selvittää tänä vuonna yhdessä avointen kohtaamispaikkojen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien kanssa, miten toiminta vaikuttaa kävijöidensä osallisuuden tunteeseen ja miten osallisuuden kokemukset syntyvät.
Osallisuuden kokemus on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia, siksi sitä kannattaa tutkia ja mitata.
Osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan palvelevia valintoja, osaton ihminen taas näkee edessään enemmän riskejä ja kielteisiä asioita.
Matala osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Osallisuutta edistämällä on siis mahdollista vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen.
Homebasen asiakkaat kokevat voimaannuttavaksi sen, että kävijäkunta on niin monimuotoista eikä toiminnassa kohtaa syrjintää. Kävijät ja ohjaajat ovat samanarvoisia, ja kaikkien yhteisenä tavoitteena on kuntoutuminen päihderiippuvuudesta. Kaikki tämä vahvistaa osallisuuden tunnetta.
Kävijöiden näköinen yhdistys
Osallisuutta synnyttävät myös yhteiset kokoukset ja päätöksenteko sekä yhteinen tekeminen, joka voi tuoda myös ystäviä toiminnan ulkopuolelta.
– Haluamme meidän kävijöitämme mukaan yhdistyksen hallitukseen, jolloin toiminta pysyy heidän näköisenään. Olemme panostaneet erityisesti tulevaan vuosikokoukseen järjestämällä eräänlaiset etkot, joissa kävimme läpi, mitä vuosikokouksessa tapahtuu ja miten voi asettua ehdolle, Marika Lius kertoo.
Homebasen seinillä on myös julisteita, joissa kerrotaan toiminnasta: tarjolla on päihteetön leiri Luomaniemessä, sählyä, taidepajoja ja bänditoimintaa.
– Toimintatilaan voi tulla ilman, että tarvitsee tehdä yhtään mitään. Voi istahtaa sohvalle ja katsella vaan, ottaa teetä tai kahvia, Lius täsmentää.
– Teemme päivisin ruokaa, ja aika paljon pelaamme lautapelejä ja juttelemme. Jos tulija tarvitsee yksilöohjausta esimerkiksi Kelan tai muiden asioiden hoitoon, tarjoamme apua, että asiat tulisi hoidettua.
Laajaa kiinnostusta ympäri Suomea
Kuka sitten tähän kotipesään voi tulla?
– Linjaus on, että selvänä saa tulla. Esimerkiksi eilen tuli eräältä henkilöltä viesti, olemmeko auki ja voiko tulla, jos on edellispäivänä lopettanut aineiden käyttämisen ja haluaa kuiville. Hän tuli käymään. Me kyllä ohjaamme myös muiden päihdepalveluiden tukeen, jos sellaiselle on tarvetta, Lius sanoo.
Toiminnalla ei ole ikärajoja, ainoana edellytyksenä ovat päihteettömänä paikalla oleminen ja halu kuntoutua.
Homebasen toiminnasta on oltu kiinnostuneita eri puolilla Suomea.
Rauhallista mutta toiveikasta puheensorinaa kuunnellessa tajuaa, että juuri tällaisia kohtaamispaikkoja, Cristoja, Timoja ja Marikoita tarvitaan olkapääksi kaikkialla.
Ilmiöbudjetointi on uudenlainen tapa täydentää perinteistä talousarviota. Parhaimmillaan se parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja vastaa eri toimialojen laajalla yhteistyöllä ilmiön synnyttämiin haasteisiin.
– Ilmiöbudjetoinnissa on kyse siitä, että tunnistamme toiminnasta sellaisen kokonaisuuden tai aiheen, joka läpäisee kaikkien meidän toimialojemme palvelutuotannon. Esimerkkinä voisi mainita kestävän kehityksen. Silloin, kun asia tunnistetaan ilmiöksi, toimialalla suunnitellaan sille toimenpiteitä, osoitetaan siihen määrärahaa ja asetetaan mittarit tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi. Ilmiöbudjetointi siis tehdään toimialoilla osana operatiivisen toiminnan suunnittelua, talousjohtaja Antti Niemi taustoittaa.
Myös demokratiaelimet voivat esittää ilmiöitä huomioitavaksi talousarvion valmistelussa.
Lapset, nuoret ja osallisuus lautakuntien ehdotuksina
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta käsitteli ilmiöbudjetointia kokouksessaan 9. maaliskuuta ja päätti esittää aluehallitukselle ilmiöpohjaisen ja osallistuvan budjetoinnin ilmiöksi lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämistä.
Asiakas- ja osallisuuslautakunta puolestaan päätti kokouksessaan tiistaina 7. maaliskuuta esittää aluehallitukselle, että tarkasteltavaksi ilmiöksi otettaisiin asiakkaiden ja asukkaiden osallistuminen hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Perusteluna lautakunta totesi, että ilmiö kattaa kaikki toimialat, osallisuus koskee kaikkia ja sitä voidaan edistää yhteistyössä myös kuntien kanssa.
Demokratia näkyy talousarviossa
– Ilmiöbudjetoinnin myötä demokraattinen päätöksenteko näkyy entistä paremmin talousarviossa. Budjetointiin tulee sen mukana näkökulmaa myös arvovalinnoista eli asioista, joihin halutaan kiinnittää erityistä huomiota, Antti Niemi sanoo.
– Totta kai lakisääteiset palvelut ja toimet täytyy hoitaa, mutta ilmiöbudjetissa voidaan asettaa erillisiä tavoitteita, jotka pitkällä tähtäimellä hyödyttävät koko hyvinvointialueen toimintaa ja maakunnan asukkaita. Ilmiöitä ei tietenkään voi olla kovin monta ja kaikille ei voi luvata kaikkea, mutta on hyvä nyt kokeilla ensin jollain pienellä kokonaisuudella ja katsoa, mitä sillä saavutetaan.
Uutta koko Suomessa
Ilmiöbudjetointi on uutta koko Suomessa. Sen avulla pyritään vastaamaan entistä kokonaisvaltaisemmin sellaisiin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai ilmiöihin, jotka eivät ratkea minkään yksittäisen hallinnonalan omin toimin tai voimin. Tällaisia ovat muun muassa hyvinvointi, sosiaalinen epätasa-arvo tai ilmastonmuutos. Ilmiöbudjetointi voi tehostaa myös käytettävissä olevien varojen käyttöä.
Hyvinvointialueen talousarviotavoitteet käsitellään aluehallituksen huhtikuun kokouksessa.
Päijät-Häme on sote-palvelujen digitalisaatiossa edellä moniin muihin hyvinvointialueisiin nähden. Tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa yhä paremmin asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaavia sähköisiä palveluja. Suuntaa tulevalle kehitykselle haetaan parhaillaan käynnissä olevalla kyselyllä.
– Haluamme saada päijäthämäläisiä mukaan palvelujen kehittämiseen. Kyselyllä selvitämme, millaisia toiveita heillä on sähköisistä palveluista viestimiselle ja palvelujen käyttämiselle. Samalla kysymme, millaisia palveluja päijäthämäläiset toivoisivat jatkossa saataville sähköisesti, kertovat ict-asiantuntija Rosa Hemming ja palvelumuotoilija Juha Johansson.
Kokemuksia ja kehitysehdotuksia kysytään esimerkiksi asukkaiden suosimista viestintäkanavista, digihoitopoluista, etävastaanotosta sekä Omaolon oirearvioista ja hoitoonohjauksesta. Vastauksista saadaan kuvaa myös sähköisten palvelujen tunnettuudesta ja hyödyllisyydestä.
Vastauksia toivotaan lisää erityisesti päijäthämäläisiltä miehiltä, alle 30-vuotiailta, arjessaan tukea tarvitsevilta sekä pienituloisilta.
Vastausaikaa kyselyssä on 11.2. saakka.
Suora linkki ”Millaisia sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluja haluaisit?” –kyselyyn
Lisätietoja:
ict-asiantuntija Rosa Hemming, rosa.hemming@paijatha.fi
palvelumuotoilija Juha Johansson, 044 349 0660, juha.johansson@paijatha.fi
Syksyn vaihtuessa talveen olemme kiertäneet kymmenen kuntaa ja kohdanneet hyvinvointialueen kuntakierroksella 405 asukasta. Kierroksen osallisuuspöydissä olemme kysyneet asukkailta, miten he haluavat ja ovat valmiita vaikuttamaan hyvinvointialueen päätöksentekoon ja arkensa tärkeisiin palveluihin. Vastaukseksi olemme saaneet aidon osallistamisen.
Mitä aito osallistaminen tarkoittaa? Onko se vastakohta näennäisosallistamiselle? Näennäisosallistamisessa osallistujat kutsutaan kertomaan ajatuksiaan, ideoimaan uutta tai ratkaisemaan yhteistä haastetta – mutta jostain syystä osallistujille jää tyhjän olon ja hukkaan heitetyn ajan tunne keskustelun vaikutuksista.
Jatketaan mieluummin asukkaiden äänen kuuntelemista. Etsitään ymmärrystä osallisuuspöydän tehtävien vastauksista. Erivärisille Post it -lapuille on kirjoitettu paljon ajatuksia. Luetaan ne oikeasti huolella ja mietitään niiden merkityksiä. Mistä aito osallistuminen rakentuu?
Mielipiteen ilmaisulle tarvitaan turvallinen ilmapiiri
Ensin ajatusten joukosta löytyy teksti: ”Luodaan ilmapiiri ja luottamus – jotta asukas uskaltaa sanoa mielipiteensä”. Luottamus on yksi hyvinvointialueemme arvoista ja osallisuusohjelmassa kerromme, että ”luottamuksen rakentamisessa on keskeistä, että ilmapiiri on turvallinen ja koottua tietoa hyödynnetään sovitulla tavalla”.
Seuraavaksi eteen osuvat ajatukset, jotka kuvaavat millaisista tekijöistä aidon osallistamisen kokemus muodostuu:
”Otetaan palveluiden käyttäjät aidosti mukaan palveluiden kehittämiseen jo valmisteluvaiheessa: asukastilaisuudet ja kyselyt”.
”Jokaisen ikäryhmän osallisuus huomioitava, neuvostojen mielipiteiden ja julkaisujen kuuleminen ihan oikeasti, ei vain näennäisesti.”
”Mielipiteet kuunnellaan ja huomioidaan”.
Olemme saaneet osallisuuspöytiin osallistuneilta paljon arvokkaita ajatuksia aidon osallisuuden rakentamiseen. Rakentaminen edellyttää jatkuvaa viestintää ja vuorovaikutusta. Sitä myös asukkaat toivovat ja edellyttävät heille itselleen parhaiten sopivissa viestintäkanavissa.
Vuorovaikutus ja viestintä vahvistaa osallistumista
Asukkaat kertoivat osallisuuspöydässä näkemyksiään viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Erityisesti toivottiin lisää tietoa osallistumisen mahdollisuuksista ja paikkakuntakohtaista viestintää osallistumisen tuloksista. Myös kuntakierrokselle toivottiin jatkoa.
”Toivon, että aloitteet käsitellään ja niihin vastataan”
”Kiitos mahdollisuudesta osallistua. Tosi kiva, kun selitetään selkeästi.”
”Tällainen tilaisuus ja keskustelu herättää luottamusta.”
Asukkaiden mielipiteet, toiveet ja odotukset avaavat uusia näkökulmia, ajatuksia ja mahdollisuuksia osallisuustyöhön. Ennen kaikkea vahvistaa osallisuuden tekemistä yhdessä. Kierroksen osallisuuspöydästä, keskusteluista ja palautelomakkeilta kerättyä ja analysoitua tietoa on hyödynnetty hyvinvointialueen osallisuusohjelman ja viestintäohjelman tekemisessä.
Tiedon hyödyntäminen jatkuu vuoden 2023 alusta osallisuussuunnitelmien teossa, Osallistu ja vaikuta –verkkosivujen sisältöjen kehittämisessä ja osallisuustyön verkostoissa.
Lämmin kiitos kaikille kuntakierroksen osallisuustehtäviin osallistuneille. Nuorimmat kierrokselle osallistujat olivat alle 18-vuotiaita ja vanhimmat yli 84-vuotiiaita.
Heidi Snellman
asukasosallisuuskoordinaattori
Hyvinvointialuelain mukaan alueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Tätä oikeutta tukemaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on laadittu osallisuusohjelma, jonka aluehallitus hyväksyi tänään kokouksessaan.
Osallisuusohjelman päämääränä on luoda hyvinvointialueelle toimintakulttuuri, jossa osallisuus toteutuu sekä päätöksenteossa että palveluissa ja niiden kehittämisessä.
Päämäärää kohti pääsemiseksi asetettiin kolme päätavoitetta:
- Asukkaat saavat tietoa ja voivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.
- Asiakkaiden itsemääräämisoikeus, palvelujen turvallisuus ja laatu vahvistuvat.
- Eri tahojen osallisuus vahvistaa järjestelmällistä palvelujen kehittämistä.
Osallisuusohjelma on osa hyvinvointialueen strategiakokonaisuutta, ja sitä täydennetään konkreettisilla osallisuussuunnitelmilla vuonna 2023.
Viestintä vahvistaa luottamusta ja tukee asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia
Hyvinvointialueen viestintä tukee alueen perustehtävää huolehtia ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, helpottaa asiointia ja palveluihin hakeutumista sekä vahvistaa asukkaiden omaa kykyä toimia terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi.
Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös viestintäohjelman ohjaamaan hyvinvointialueen viestintää ja vuorovaikutusta tulevina vuosina. Ohjelma pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan.
Myös viestintäohjelmaan kirjattiin kolme päätavoitetta:
- Asukkaat tuntevat hyvinvointialueen palvelut ja saavat tietoa hyvinvointinsa, turvallisuutensa ja terveytensä edistämiseen sekä haluavat osallistua ja vaikuttaa alueen toimintaan
- Henkilöstö kokee hyvinvointialueen omakseen, osaamista arvostetaan ja vuorovaikutus on avointa.
- Hyvinvointialue vaikuttaa yhdessä kumppanien kanssa ja vahvistaa Päijät-Hämeen vetovoimaa
Aluehallitus hyväksyi viestintäohjelman ja kirjasi lisäksi, että viestintäohjelman tavoitteiden edistymisestä raportoidaan aluehallitukselle vuosittain.
Esitys asiakasmaksuista aluevaltuustolle
Aluehallitus hyväksyi aluevaltuustolle esitettäväksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiakasmaksut tammikuun 2023 alusta alkaen. Asiakasmaksujen perusteet päätettiin jo aiemmin aluevaltuustossa – päätöksen mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perittään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kulloinkin voimassa olevat valtioneuvoston vahvistamat enimmäismaksut.
Asiakasmaksulaki määrittelee maksuttomiksi osan palveluista, kuten perusterveydenhuollon hoitajavastaanotot tai raskaana olevien tutkimuksen, hoidon ja seurannan. Niiden lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella poikkeuksia enimmäismaksuista ovat esimerkiksi maksuttomat ikääntyneiden ravitsemusterapiakäynnit sekä lapsiperheiden lyhytaikainen ja säännöllinen kotipalvelu.
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäisiksi Päijät-Hämeessä
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen liittyvissä organisaatioissa on ollut erilaisia omaishoidon myöntämisperusteita, ja ne on nyt yhtenäistetty yhteistyössä Päijät-Soten, Heinolan ja Sysmän sekä Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n edustajan kanssa. Aiemmin Heinolassa maksuluokkia on ollut neljä, Sysmässä ja Päijät-Sotessa puolestaan kolme. Heinolassa on siis tähän asti voinut saada alinta tukea muuta Päijät-Hämettä toimintakykyisimmille henkilöille.
Hyvinvointialueelle maksuluokkia tulee kolme. Muutoksen myötä Heinolan alinta tukea saavien omaishoidettavien tilanne selvitetään palvelutarpeen arvioinnilla vuoden 2023 aikana ja tehdään tarvittaessa uudet päätökset.
Aluehallitus hyväksyi yksimielisesti myös muut esityslistan päätösesitykset: Esityslista (tweb.fi)
Maksuttoman ehkäisyn yhteiskunnallinen merkityksellisyys ulottuu kauas. Kyse ei ole vain rahasta, siis abortteihin käytetyistä verorahoista tai taloudellisesti vielä vanhemmistaan riippuvaisen tytön viikkorahojen säästämisestä ehkäisypillereihin.
Kyse on laajan seksuaalikasvatuksen tarjoamisesta, yhdenvertaisuudesta, nuorista huolehtimisesta sekä turvallisen tilan olemassaolon varmistamisesta. Siitä, että olisi jossakin aina joku, jolle voi kertoa.
Maksuton ehkäisy on kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, ilman alaikärajaa. Ryhmään kuuluvat myös he, jotka eivät käy koulussa, ole kirjoilla oppilaitoksessa, ovat työttömiä, jotka tekevät 0-tuntisopimuksella töitä, eivätkä kuulu työterveyden piiriin. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta taloudellisesti riippuvaiset nuoret saavat oikeuden olla vastuussa itse omasta seksuaaliterveydestä. Maksuttoman ehkäisyn avulla vastaanotoille voidaan saada niin nuoria nuoria, ettei heillä ole mahdollisuutta omakustanteisesti käyttää ehkäisyä. Maksuttoman ehkäisyn ansiosta päätöksen voi nuori tehdä itse, terveydenhuollon ammattilaisen neuvontaa saaden, ei vanhempien mielipiteeseen perustuen.
Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa on raskauden ehkäisyn lisäksi paljon potentiaalia kokonaisvaltaisen seksuaaliterveyden edistämiseen. Ehkäisyn aloituksen vastaanottokäynnillä voidaan pituuden, painon ja veritulppariskin kartoittamisen lisäksi kysyä nuorelta hänen hyvinvoinnistaan. Miten parisuhteessa menee? Kokeeko nuori olonsa ympäristössään turvalliseksi? Tietääkö nuori mitkä omat rajat ovat, – ja osaako hän sanoittaa ne muille? Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tunnistetaan sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuus. Vastaanotolle on tervetullut, vaikkei nuorella olisi vielä valmiita vastauksia oman identiteetin kannalta tärkeisiin kysymyksiin.
Maksuttoman ehkäisyn kokonaisuudessa osallisuus perustuu siihen, että sen sijaan, että minä tai terveydenhoidon ammattilainen sanoo mitkä kysymykset ja teemat ovat tärkeitä ja olennaisia, sen tekevät he, joille palvelu on suunnattu ja joita asia eniten koskettaa. Osallistamalla on samalla tarkoitus löytää palvelusta aukkoja, jotka järjestelmässä ja toimintamalleissa tulee täyttää.
Asiakasosallisuus on tässä kokeilussa käsitteenä hämäävä, sillä se viittaa asiakkaaseen, joka raskauden ehkäisyvälinettä käyttää. Raskauden ehkäisystä puhuttaessa olisi tärkeää muistaa, että ehkäisyvalmisteen käytön kohteena on aina myös seksuaalisen kanssakäymisen toinen osapuoli. Vaikka yleensä taakka ja vastuu ehkäisyvalmisteen käytöstä on kondomin käyttöä lukuun ottamatta sillä, joka voi tulla raskaaksi, olisi merkityksellistä luoda kulttuuria, jossa raskauden ehkäisy on aina yhteinen asia – oli kyse yksittäisistä kerroista tai parisuhteesta.
Siispä osallisuus ulottuu kaikkiin nuoriin sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Eli heihin, jotka voivat hyötyä seksikumppanin ehkäisyvalmisteen käytöstä, vaikkei itse sen käyttäjä esimerkiksi biologisten ominaisuuksien puolesta olekaan.
Osallistamisen tarkoitus on tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät muuten osallistuisi. Osallistaminen tarkoittaa siis sitä, että ihmiset ikään kuin ongitaan mukaan ja luodaan heille kanava tulla kuulluksi. Siitä on kyse nytkin.
Mitä vähemmän jotain ihmistä kiinnostaa, sitä tärkeämpää sanottavaa hänellä luultavasti olisi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta.
Osallistaminen on lisäksi huikea mahdollisuus opettaa nuoria terveydenhuollon ammattilaisen johdolla. Osallistaminen nivoo yhteen ammattilaisen näkemyksen, luotettavan tiedon sekä nuoren, jolla on usein arvokkaita kokemuksia ja mielipiteitä, – sellaisia, joita asian kanssa päivittäin työskentelevä ammattilainen ei ole osannut edes ajatella.
Jayla Tammiharju, kehittäjäasiakas, alle 25-vuotiaiden nuorten maksuttoman ehkäisyn kokeilu
Blogissa Katariina Valkosen kertomus omasta elämänpolustaan kehittäjäasiakkaaksi.
Olen 47-vuotias, kahden maailman rakkaimman alakouluikäisen lapsen äiti. Lapset ja perheen eläimet pitävät jalat maassa ja antavat voimaa minulle. Persoonana olen toimeen tarttuva, heittäytyvä ja monessa mukana. Valokuvaus ja liikunta ovat minulle voimaannuttavia ja merkityksellisiä asioita.
Koulutukseltani olen mielenterveys- ja päihdehoitaja. Olen työskennellyt aiemmin osastonhoitajana ikäihmisten parissa. Elämänkokemukseni ja arvoni ovat ohjanneet työuraani hoiva-alalle. Hankkeeseen päädyin kehittäjäasiakkaaksi asiakasraadin avulla. Aloitin Miete ry:llä työkokeilussa ohjaajana mielenterveyskuntoutujille vuonna 2018. Työkokeilun jälkeen osallistuin Finfamin järjestämään asiakasraatiin. Asiakasraadissa tapasin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa työskentelevän palvelumuotoilijan Eili Ikosen, joka näki minussa potentiaalia kehittäjäasiakkaana.
Siitä se sitten lähti. Aloitin hankkeessa työkokeilun kehittäjäasiakkaana elokuussa 2021. Kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat voivat toimia erilaisissa tehtävissä esimerkiksi jäseninä työryhmissä, palveluiden arvioinnissa ja suunnittelussa sekä palveluiden kehittämistyössä. Tavoitteena on palvelujen yhteiskehittäminen ja asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Usein ammattilaiset ja asiakkaat katsovat asioita eri näkökulmista ja rikkaus on niiden yhdistäminen. Kehittäjäasiakkaana voin vaikuttaa merkittävästi kehitettäviin asioihin tuomalla mielipiteeni ja näkemykseni rohkeasti esiin. Kehittäjäasiakkaat voivat osallistua työskentelyyn monipuolisesti mm. asiakasraadeissa, työpajatyöskentelyssä tai asiakaskokemuksen kehittämisen parissa. Vain taivas on rajana. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tavoitteena on mallintaa ja kuvata kokemusasiantuntijan, kehittäjäasiakkaan sekä muun asiakasosallisuustoiminnan mahdollisuuksia kehittämistyössä.
Työkokeilun aikana olen tutustunut hankkeessa kehitettäviin toimenpidekokonaisuuksiin ja osallistunut kehittämistyöhön esimerkiksi palvelupolkujen muotoilussa sekä työpajatyöskentelyssä. Olen osallistunut Arkeen voimaa -ryhmään, suorittanut toipumisorientaatiokurssin sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen yhteistyössä Klubitalon kanssa. Koulutuksen sekä työkokeilun avulla olen verkostoitunut sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa ja päässyt kertomaan omaa tarinaani kokemusasiantuntijana ja toimimaan kehittäjäasiakkaana. Työni on erittäin mielenkiintoista, mielekästä ja koen pystyneeni vaikuttamaan asioihin. Kohtaan työssäni paljon uusia ihmisiä ja koen verkostoituneeni valtavasti. Minun ei tarvitse työskennellä yksin, vaan minulla on yleensä aina alan ammattilainen työparinani. Toivon, että tulevaisuudessa on itsestään selvää, että kokemusasiantuntijat ja kehittäjäasiakkaat ovat mukana kehittämistoiminnassa.
Minulla on toistuvia hypomania- ja masennusjaksoja, joiden en aiemmin ymmärtänyt kytkeytyvän toisiinsa.
Somaattisten haasteiden vuoksi jouduin jättäytymään päivätyöstäni. Hakeuduin vuonna 2017 kovien selkäkipujen vuoksi Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa minut kirjattiin osastolle. Henkinen jaksamiseni oli vaakalaudalla ja minulle tarjottiin psykiatrian hoitokontaktia. Tavatessaan minut, psykiatrian lääkäri suositteli minulle osastohoitoa, mutta en suostunut siihen. Olinhan sentään ammatiltani hoitaja ja pelkäsin työkavereiden saavan tietää asiasta. Osallistuin kuitenkin säännöllisesti hoitajien ja lääkärien tapaamisiin sekä ryhmäterapiaan. Lääketasapainon löytäminen oli vaikeaa ja minulle kokeiltiin erinäisiä masennuslääkkeitä, tuloksetta. Havaitsin mielialojeni vaihtelevan radikaalisti laidasta laitaan. Ajoittain olin täynnä energiaa ja toisinaan istuin hiljaa tai itkin lakkaamatta. Toin huomioni esiin psykologilleni ja hoitajalleni. Testien ja haastattelujen jälkeen diagnoosini oli selvä: tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Diagnoosin jälkeen kamppailin tunteiden kanssa, etten kuulu mihinkään, en kelpaa kenellekään ja työurani loppuu tähän. Kaipasin kovasti muiden kokemuksia siitä, miten he ovat oppineet elämään sairauden kanssa. Koin jääväni täysin yksin sairauteni kanssa enkä halua kenenkään muun kokevan vastaavaa. Etsin vertaistukiryhmää aktiivisesti, mutta ainoa vertaistuki jota löysin, oli Facebookin vertaisryhmät. Kerroin ensimmäisen kerran sairaudestani työkokeilussa Miete ry:ssä. Ensimmäisen ajatukseni oli, että työkokeiluni loppuu tähän heidän kuulleessaan diagnoosistani. Olin väärässä.
Kehittäjäasiakas aloittaa oman vertaistukiryhmän
Päijät-Hämeen alueella ei ole vertaistukiryhmää kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa kamppaileville. Oman kokemukseni vuoksi haluan tukea muita vastaavassa tilanteessa olevia. Uusi vertaistukiryhmä aloittaa toimintansa 30.6. kello 17 Miete ry:n tiloissa osoitteessa Pataljoonankatu 8, Lahti. Ryhmä on kaikille diagnoosin omaaville avoin ja ikärajaton, eikä osallistuminen vaadi ennakkoilmoittautumista. Vertaistukiryhmä ei sovellu kuitenkaan hoitomuodoksi, vaan ryhmän ajatuksena on voimaannuttaa ja osallistaa yhdessä tekemiseen. Yhdessä tekemisen voima tuottaa vertaistukea eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin. Ryhmän sisältö suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa ja se sisältää teemat: liikunta, ravinto, uni, rentoutus, keskustelu ja kehopositiivisuus.
Katariina Valkonen
kehittäjäasiakas Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
Sini Pulkkinen
asiakasosallisuuskoordinaattori, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke