Tammikuussa alkaneessa GoGreenNext-hankkeessa syvennytään kaupunkisuunnittelun ja hyvinvoinnin yhtymäkohtiin sekä hyvinvoinnin lisäämiseen ihmisten osallisuuden ja osallistamisen keinoin. Vaikutusta ihmisten hyvinvointiin luodaan niin kaupunkien tekemillä päätöksillä kuin yksilöiden esimerkin voimin. 

Kannustimiin perustuva lähestymistapa virittää muutokseen

Kaupunkien rooli ja merkitys kestävyydessä ja hyvinvoinnissa on noussut jo jonkin aikaa. Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professorin Sirkku Juholan mukaan tämä ei ole sattumaa. Hänen mukaansa kehityssuunta johtuu kaupunkien ketteryydestä sekä kaupunkien tekemien päätösten vaikuttavuudesta. 

Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola.

“Jokaisella kaupungin tekemällä päätöksellä voidaan vaikuttaa nopeastikin maan- ja resurssien käyttöön. Näiden kautta kaupungit vaikuttavat globaalisti sekä paikallisesti”, Juhola toteaa. 

Kaupungit ovat Juholan mukaan hyviä alustoja myös ketterille kokeiluille. Juhola kertoo kaupunkien myös voivan ohjata muita toimijoita erilaisilla tavoilla. 

“Kaupunkien luomat kannustimet ja esimerkit ovat erittäin tärkeitä. Yleensä esimerkiksi kaupunkien oman toiminnan ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet verrattuna mitä kaupungin alueelta tulee laajemmin. Muita toimijoita voidaan kannustaa erilaisin keinoin esimerkiksi tiedon, yhteistyön tai taloudellisten kannustimien kautta.”

Vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti hyvinvointiin

Vihreän siirtymän tarkoituksena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sirkku Juhola muistuttaa, että kaupunkivihreällä on todistetusti hyötyjä ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Juholan mukaan olemassa olevan kaupunkivihreän säilyttäminen ja uuden suunnittelu tutkitusti lisäävät ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. 

“Jos esimerkiksi pyöräilyä voidaan lisätä parantamalla sen mahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa, vaikuttaa tämä positiivisesti ihmisten fyysiseen terveyteen. Lisäksi voimme vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.” 

Juhola muistuttaa, että suunnittelua tehtäessä on otettava huomioon esimerkiksi uusien kevyenliikenteen väylien vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen. Ratkaisuja ei saisi tehdä niin, että kavennetaan lajien elinolosuhteita. 

“On tärkeää siis löytää aina tasapaino eri tavoitteiden välillä”, Juhola summaa. 

Juhola kertoo uskovansa, että tulevaisuudessa kaupungit yhä tarkemmin tarkastelevat eri politiikka-aiheiden välisiä ristiriitoja sekä niiden synergiaetuja. Tämä tarkoittaisi, että yhdellä toimella voidaan vaikuttaa useaan asiaan ja risteävien vaikutusten tunnistaminen on Juholan mukaan enenevissä määrin tärkeää. Tästä yhteistyöstä ja synergiaeduista on esimerkkinä Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden yliopistokampuksen yhteinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma.

“Yhtäältä tämä asettaa haasteita, sillä kaupungin suunnittelijoiden ja virkahenkilöiden tulee pystyä laajemmin puhumaan toisilleen ja ottamaan eri tulokulmia huomioon. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuksia strategisempaan kaupunki- ja aluekehittämiseen”, Juhola sanoo. 

Juhola on mukana tammikuussa 2024 alkaneessa GoGreenNext -hankkeessa, jossa pyritään syventymään kaupunkisuunnittelun sekä terveyden ja hyvinvoinnin kytköksiin ja leikkauspintoihin sekä siihen, miten ekosysteemien ja ihmisten terveys liittyvät toisiinsa. 

GoGreenNext yhdistää eri maiden kaupunkeja sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, ja hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten kaupunkien asukkaiden terveyttä voidaan rikastaa kaupunkisuunnittelun ja osallistamisen keinoin. Hankkeessa katsotaan niin kulttuurisia tekijöitä kuin poliittisia päätöksiä sekä kykyä muutokseen. 

GoGreenNext -hankkeen johtaja tohtori Tadhg MacIntyre.

Merkityksen ja esimerkin kautta muutosta

GoGreenNext -hankkeen johtaja, tohtori Tadhg MacIntyre Maynoothin yliopistosta Irlannista on tullut Lahteen konferenssiin, mutta konferenssiosallistuminen ei ole ainut syy matkustaa Suomeen.

“Hankkeessamme teemme johtoryhmästä vastuullisuuden ja kestävyyden esimerkin. Yhtään matkaa ei tehdä vain yhdestä syystä, vaan siihen on pystyttävä liittämään kaksi muutakin syytä matkustaa, esimerkiksi kokous, koulutus tai tutkimus.”

Johtoryhmä on myös sopinut osallistuvansa tutkimukseen omalla kannustimiin perustuvalla toiminnallaan, jonka tavoitteena on henkilökohtainen kasvu ja hyvinvointi. Hankkeen päättyessä kesäkuun lopussa 2028 on muun kertyneen tiedon lisäksi saatu johtoryhmän kokemuksista dataa ja MacIntyren arvelujen mukaan myös hyvä esimerkki tavasta toimia hankkeissa kestävämmin. 

Esimerkkien ja roolimallien luoman muutoksen lisäksi hankkeen tavoitteena on kahtiajaon minimointi. Tätä tehdään esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksilla. MacIntyre kertoo jatkuvan keskustelun olevan avainasemassa muutoksen ja merkityksen luomisessa.

“Pyrimme esimerkiksi vähentämään keskustelunaiheiden polarisaatiota. Emme esimerkiksi ohjaa keskustelemaan terveydestä vaan tulevaisuuden terveydestä. Kun luodaan katse ennemmin tulevaisuuteen kuin nykyhetken ongelmiin, muovataan keskusteluympäristöä pehmeämmäksi ja vastaanottavaisemmaksi.”

Tulevaisuuden terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen

Kaupunkitasolla roolimalliajattelu on MacIntyren mukaan esimerkiksi jaettujen kokemusten tuomista esille – ei siis pelkästään hyvien käytänteiden läpikäymistä, vaan merkityksellisten oppien jakamista juuri keskustelun keinoin. 

“Kansalaisen tasolla sillä on suurempi painoarvo”, MacIntyre sanoo. “Jos asia on aidosti merkityksellinen, se herättää kiinnostusta ja siitä puhutaan eteenpäin. Jos se taas on pelkkää kahvipöytäkeskustelua, sen unohtaa helpommin.”

MacIntyren mukaan vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa, vaan samankaltaisuudet. Hän kertoo haasteiden olevan niin monimutkaisia, että kaikkien tulisi olla planetaarisen terveyden asiantuntijoita, eräänlaisia tulevaisuuden terveyslähettiläitä. Nämä terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen jakamalla kokemuksiaan ja viemällä viestiä eteenpäin. Roolimallien tuomien esimerkkien avulla planetaarisesta terveydestä tulee yhä useammille kansalaistaito. 

Muutos ei kuitenkaan tapahdu laajalla alueella nopeasti. Hankkeen tavoitteena on osallistaa mahdollisimman monia ja sen tavoitteen saavuttamiseksi on osattava myös hidastaa vauhtia, jotta muutokseen ehditään mukaan. MacIntyre lainaa hankkeen ohjausryhmän edustajaa Ciarán Cuffea todetessaan, että joskus on otettava jalka pois kaasulta saadaksemme lisää ihmisiä kyytiin. 

Kaupunkien ja hyvinvointialueiden hallinnon demokratisoituminen osallistumisen ja osallistamisen kautta on samalla taitojen demokratisoitumista. Tässä merkittävä rooli on niillä, jotka pystyvät omaksumaan vaikuttavia asioita nopeasti ja ennen kaikkea tuomaan näitä oppeja muille.  

Teksti ja haastateltavien kuvat: Aino Pokela
Vinkkikuva: Lassi Häkkinen, Lahden kaupunki