Kaksi lasta opiskelee.

Opiskeluhuollon järjestämisvastuu siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle vuoden alussa. Oppilaille ja opiskelijoille tutut kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkärit jatkoivat työtään kouluissa ja oppilaitoksissa, ja tilastojen perusteella asiakastyön määrä ja laatu ovat pysyneet ennallaan.

– Hyvinvointialueen opiskeluhuolto on järjestynyt hyvin. Teimme ennusteet kunnista saamamme vertailutiedon perusteella, ja sen pohjalta näyttää, että asiakkaita on pystytty kohtaamaan tosi hyvin ja palvelujen määräajoista on saatu pidettyä kiinni, tulosyksikköpäällikkö Eija Kinnunen kertaa kuluvaa vuotta.

Eija Kinnunen uskoo muutoksen sujuneen etenkin siitä syystä, että valmisteluun käytettiin paljon aikaa ja sitä tehtiin tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja henkilöstön kanssa.

Siirtymän valmistelu käynnistyi selvitystyöllä syksyllä 2021 useiden työryhmien voimin.

– Jo alkuvaiheessa pidimme johtotähtenä lakisääteistä alueellista opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Seurasimme koko ajan lainsäädännön kehittymistä ja valtakunnallisia ohjeita, ja mietimme käytäntöjä paikallisesti. Tietysti kehittämistarpeita on vielä paljonkin, Kinnunen sanoo.

Opiskeluhuoltosuunnitelmasta selkänojaa käytännön työhön

Hyvinvointialueen opiskeluhuoltosuunnitelma on samalla osa lastensuojelulain mukaista alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

– Suunnitelma ohjaa hyvin käytännön tekemistä ja kehittämistä. Siinä korostuvat lasten ja nuorten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisen lisäksi vanhemmuuden ja perheen tukeminen. Tärkeitä ovat myös alueellisuus ja monialainen yhteistyö sekä resurssien ja osaamisen suunnittelu ja kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on vahvasti monialaista työtä, toimialajohtaja Mika Forsberg valottaa.

Suunnitelmassa on kuvattu opiskeluhuollon tavoitteet, vastuut, palvelujen sisältö ja opiskelijoiden oikeudet palveluihin. Se sisältää myös suunnitelmat hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välisestä yhteistyöstä sekä voimavarojen kohdentamisesta.

– Painopisteet ovat samat kuin muissakin hyvinvointialueen suunnitelmissa: mielen hyvinvointi, osallisuus, arjen turvallisuus ja terveet elintavat. Yhteiset tavoitteet ovat helpottaneet työtä, ja ne helpottavat yhteistyötäkin, Eija Kinnunen tietää.

Yhteistyö yhä vahvaa

Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteistyö on perinteisesti ollut vahvaa.

– Etukäteen oli hieman huolta, mitä sille yhteistyölle tapahtuu. Olemme käyneet sivistysjohtajien ohjausryhmässä aina aika ajoin keskustelemassa yhteisistä asioista, ja vaikka nyt olemme asemoituneet hieman eri tavalla, yhteistyö on säilynyt osin uusin ja osin vanhoin rakentein.

Yhdessä tekeminen on lisääntynyt Eija Kinnusen mukaan hyvinvointialueen sisällä opiskeluhuoltopalveluiden ja muiden lapsiperhepalveluiden välillä. Yhtenä selittävänä tekijänä on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisen toimenpideohjelma.

– Lisäksi olemme lisänneet henkilöstön osaamista mielen hyvinvoinnin tukemiseen. Terveydenhoitajilla on omat koulutusohjelmansa ja kuraattoreilla omansa. Myös hoitopolkutyössä selkiytämme prosesseja ja yhteistyötä muiden palveluiden kanssa. Ennaltaehkäisevä työ ja mielen hyvinvoinnin tukeminen kouluyhteisöjen arjessa on tosi tärkeää, Kinnunen toteaa.

Vastaava kuraattori Anne Pulkkinen kertoo olevansa iloinen siitä, että kuraattorityössä on alettu vahvistaa sosiaalihuollon näkökulmaa.

– Me kuraattorit olemme sosiaalihuollon ammattilaisia koulujen arjessa ja teemme työtä muun muassa sosiaalihuollon menetelmin ennaltaehkäisevästi, Pulkkinen tuumii.

Ennen hyvinvointialueelle siirtymistä joissain kunnissa saattoi aistia huolta opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden heikentymisestä ja Lahti-keskeisyydestä.

– Muutosvastarinta asennetasolla on ollut haaste, mutta uskon kuitenkin, että teemme opiskeluhuolto- ja kuraattoripalveluissa työtä hyvällä mielellä ja fiiliksellä oppilaiden, perheiden ja kouluyhteisöjen hyväksi, kuraattori Tanja Ruotsalainen kiteyttää.

Aluehallitus käsitteli opiskeluhuoltosuunnitelmaa kokouksessaan 28.11.

Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään tänään 21. maaliskuuta. Päivän innoittamana Sosiaalityön innostuneet kehittäjät -ryhmä kokosi työntekijöiden kokemuksia työn parhaista puolista. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat eri yksiköistä vastasivat kysymykseen, mikä on parasta oman yksikön sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Vastaukseksi saatiin kaikkiaan seitsemän sivun verran positiivisia asioita. 😊 

Aito positiivisuus, kiitollisuus ja työyhteisöstä nauttiminen loistavat vastauksissa. Todella monessa vastauksessa työkaverit saavat kiitosta. Ohessa pieni kooste vastauksista. Koosteessa on mukana lapsiperhepalvelujen, lastensuojelun, opiskeluhuollon, työikäisten sosiaalityön, työikäisten palvelutuotannon, vammaispalvelujen, terveyssosiaalityön, gerontologisen sosiaalityön, sosiaaliasiamiesten ja sosiaalityön kehittämistehtävien vastauksia.  

1. Parasta työssä on työkaverit, tiimi ja työilmapiiri 

Kaikista eniten vastauksia on tässä kategoriassa, yli 30 mainintaa. Erityisen usein vastauksissa nimetään työkavereiden ammattitaito, huumori, hyvä yhteishenki sekä työkavereilta saatu tuki ja apu asioiksi, jotka ovat parasta omassa työssä. 

2. Asiakkaat 

Asiakkaat, asiakkaiden auttaminen ja asiakkailta saatu palaute mainitaan vastauksissa lähes 30 kertaa. Tässä luokassa kuvataan asiakkaiden elämäntarinoiden, luottamuksellisen asiakassuhteen ja asiakkaiden auttamisesta koituvan onnistumisen kokemuksen olevan omassa työssä parasta. 

3. Työn monipuolisuus 

Mielenkiintoiset, monipuoliset työtehtävät ja vaihtelevat työpäivät mainitaan vastauksissa parikymmentä kertaa. Tässä kategoriassa on useita mainintoja myös siitä, miten monipuoliset tehtävät mahdollistavat uuden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen. 

4. Työsuhde-edut 

Tähän kategoriaan on laskettu mukaan maininnat mm. etätyöstä, liukuvasta työajasta, palkasta ja kouluttautumismahdollisuuksista, jotka mainitaan vastauksissa yhteensä lähes kahdessakymmenessä vastauksessa. Työsuhde-eduiksi on laskettu tässä mukaan myös maininnat omasta työhuoneesta, ergonomiasta ja työhyvinvointiin panostamisesta. 

5. Työn itsenäisyys 

Työn itsenäisyyden mainitaan olevan parasta työssä yli kymmenessä vastauksessa. Itsenäisyyttä kuvataan esimerkiksi mahdollisuutena suunnitella itse oma kalenteri ja työtapa. 

Verkostot, työyhteisön arvot, esimies ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen 

Verkostot mainitaan vastauksissa kahdeksan kertaa ja hyvä esimies neljästi. Lisäksi työyhteisön arvot mainitaan useampaan kertaan, samoin se, että saa tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä. 

“Parasta sosiaalityössä on se, kun saan rakentaa ja ylläpitää toivoa heille, jotka eivät koe olevansa muutoksen arvoisia” 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle muodostettavan opiskeluhuoltopalvelujen tulosyksikön päälliköksi on valittu YTM Eija Kinnunen. Kinnunen siirtyy hyvinvointialueelle Lahden kaupungin opiskeluhuollon palvelupäällikön tehtävästä.

Vuoden 2023 alusta alkaen opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ja ne kootaan uuteen yksikköön yhdessä kouluterveydenhoitajien ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajien kanssa.

Palveluiden keskittäminen samaan yksikköön edistää opiskeluhuollon kehittämistä kokonaisuutena ja vahvistaa sen palvelujen roolia ehkäisevässä työssä.

Uuden kokonaisuuden valmistelussa hyvinvointialueelle on tehty laajaa yhteistyötä opiskeluhuollon asiantuntijoiden kanssa Päijät-Hämeessä. Valmistelun keskeisenä päämääränä on ollut se, että oppilaiden ja opiskelijoiden palveluiden jatkuvuus turvataan muutosvaiheessakin.