Kuva: Riikka Puhakka
Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Pandemian jälkeen tarvitaan uusia keinoja hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Nuorten luontoyhteyden säilyminen on tärkeää myös globaalin kestävyyskriisin ratkaisemisen näkökulmasta.

Luonnon monipuolisista vaikutuksista ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on yhä enemmän tutkittua tietoa. Myönteisten luontokokemusten on myös todettu olevan yhteydessä ympäristövastuullisuuteen. Samalla on pohdittu, ovatko nuoremmat sukupolvet vieraantumassa luonnosta. Erityisen tärkeää luontoyhteyden tukeminen on nuoruusvuosina, jolloin monen kiinnostus luontoa kohtaan heikkenee.

Yhteyttä luontoon voidaan tukea esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmin. Lahdessa on tutkittu, miten luontovaelluksille osallistuminen vaikuttaa 9-luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin ja luontoyhteyteen.

Luonnossa voi laskea suojakuoren

Just se [rentoutti], et pääs näkee asioita ja tekee asioita eri tavalla ja sit luonnos tulee se sellai rauha, ja just kun oli se ilmapiiri sellanen, et pääs juttelee erilaisista asioista ja toisten kokemuksista myös.

Näin kuvaili 9-luokkalainen nuori tuntemuksiaan kolmen päivän Repoveden vaelluksen jälkeen. Luontovaellukset vaikuttivat myönteisesti erityisesti nuorten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Eräs nuori kuvaili, miten luonnossa voi laskea suojakuorensa ja olla oma itsensä. Arjen roolien ja odotusten rikkoutuminen auttoi nuoria tutustumaan paremmin luokkakavereihin.

Nuoret pääsivät retkillä nauttimaan kauniista maisemista, luonnon äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Luonnossa voi rauhoittua ja unohtaa arjen huolet, kun huomio kiinnittyy käsillä olevaan hetkeen ja suoriin aistikokemuksiin.

Toisaalta fyysinen rasitus, alkeelliset olosuhteet ja vaihtelevat säät aiheuttivat retkillä haasteita. Nuoret pääsivät koettelemaan fyysisiä ja henkisiä rajojaan. Haasteista selviytyminen tuotti onnistumisen elämyksiä, ja monella lisääntyi pystyvyyden tunne ja rohkeus kohdata uusia asioita myös arkielämässä. Auringonlaskun ihailu kalliolta elävän musiikin säestyksellä tai vastatuuleen melonta sateessa ovat syvälle mieleenpainuvia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään.

Nuoret oppivat vaelluksilla uusia retkeilytaitoja, ja useimmat olivat innokkaita lähtemään uudelleen retkeilemään. Kiinnostus viettää aikaa luonnossa jokapäiväisessä arjessa lisääntyi. Parhaillaan tutkitaan, vaikuttiko vaellukselle osallistuminen myös nuorten elimistön mikrobistoon. Aiempien tutkimusten perusteella kontaktit luonnon monimuotoiseen mikrobistoon voivat suojata immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.

Vastuuta ja osallisuutta nuorille

Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa voidaan tukea lasten ja nuorten tasavertaisuutta luontokokemusten ja luonnosta saatavien hyvinvointihyötyjen suhteen. Seikkailukasvatuksen menetelmiä voidaan käyttää ryhmäytymisen välineenä sekä työkaluna kehittää nuoren itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa omat voimavaransa.

Luontoon lähtiessä on hyvä kerrata perustaidot, sillä nuotion sytytys, retkikeittimen käyttö ja teltan pystytys ovat paitsi tärkeitä retkeilytaitoja myös erinomaisia ryhmäyttäviä harjoitteita. Keskeinen osa seikkailua on nuorten mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Ammattitaitoisen ohjaajan opastuksessa nuoret laativat retki- ja ruokasuunnitelmat, joiden tavoitteena on onnistuneen retken lisäksi luoda mahdollisuus itsetuntemusta ja -luottamusta kohottaviin kokemuksiin. Luonnossa vastuuta ja osallisuutta lisäämällä jokainen nuori voi tehdä retkestä juuri itsensä näköisen – merkityksellisen.

Lähde retkelle yksin, yhdessä tai ryhmän kanssa – tulevana kesänä sytytetään kipinä! Mitä enemmän vietetään aikaa luonnossa, sitä paremmin siellä opitaan toimimaan ja havaitsemaan myös hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia.

Lähde: Puhakka, Riikka (2023): Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836.

Kirjoittajat:

Riikka Puhakka, dosentti, akatemiatutkija, FT; Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Lahden yliopistokampus. Puhakan vetämässä NATUREWELL-hankkeessa (Suomen Akatemia, 2019–2024) tutkitaan, miten luonto vaikuttaa kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Paavo Heinonen, luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettaja; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki. Heinonen opettaa luontoliikunnan ohjaamista seikkailukasvatuksellisella otteella, tavoitteenaan sytyttää kipinä niin luontoa kuin oppimista kohtaan.