Jopa noin kolme neljästä työikäisestä Suomessa ei liiku terveytensä kannalta riittävästi ja elämäntapamuutokselle voi olla vaikea löytää tilaa kiireisessä arjessa. Nopeatempoisesta arjesta huolimatta vietämme suurimman osan valveillaoloajastamme liikkumatta istuen työpaikoilla tai passiivisesti kotona. Liikkuminen tarkoittaakin monelle vapaa-ajalla liikuntasuoritusta, jonka toteutuminen riippuu muista arjen velvollisuuksista. Liike monissa muodoissaan on kuitenkin osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Liike työmatkalla ja töissä tukee hyvinvointia ja palautumista

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun (PHLU) liikkumisen edistämisen Buusti365-koordinaattori Reda Oulmane korostaa, että hyvä olo arjessa alkaa omasta liikkumisesta. Hän rohkaisee tarkastelemaan omaa motivaatiota ja muutoksen tekemisen prosessia.

• Onko sinulla aiempi kokemus onnistuneesta muutoksesta? Jos on, minkä seikkojen vuoksi muutoksen teko onnistui?
• Mikä on aiemmin kannustanut sinua liikkumaan? Minkälaiset muutokset nykyisessä arjessasi voisivat saada sinut liikkeelle entistä enemmän?
• Peilaa nykytilannettasi aiempiin onnistumisiin. Pohdinnan tukena voit hyödyntää esimerkiksi UKK-instituutin liikkumisen aloittamisen vinkkejä.

Liikkuminen ja liike antaa energiaa, lisää keskittymiskykyä ja auttaa palautumaan, ja myös työpäivän aikana on hyvä tauottaa työskentelyä liikkumisella. Hyvinvoinnin edistämisen kannalta liikkumisen ei tarvitse olla yhtäjaksoista, vaan terveyshyötyjä tulee lyhyestä kävelystä, venyttelystä ja pyöräilystä.

Oulmane kannustaa huomioimaan oman työn luonteen taukoliikunnassa. Esimerkiksi fyysisesti vaativammassa hoitotyössä potilaan ulkoilutuksen yhteydessä voisi tehdä palauttavaa venyttelyä. Päätetyöskentelyä voisi puolestaan tauottaa aktiivisemmilla harjoitteilla vireystilan ja jaksamisen parantamiseksi.

Oulmane tähdentää, että työmatka on erinomainen mahdollisuus lisätä päivään liikunnan tuomaa energiaa ja hyvinvointia. Päijät-Hämeessä valtaosa matkoista tehdään yksityisautolla. Lihasvoimin tapahtuva työmatkaliikkumisen voi kuitenkin ajatella tehokkaana aikainvestointina, kun arjessa muutenkin kuljetut matkat liikutaan aktiivisempia kulkumuotoja käyttäen.

• Jos kotiovelta työpaikalle kuluu aikaa autolla 20 minuuttia ja saman matkan pyöräilee 30 minuutissa, työmatka autolla helposti näyttäytyy tapana kerryttää aikasäästöä. Tosiasiassa valitsemalla pyörän auton sijaan, vain 10 minuutin aikapanoksella saa yhteensä 30 minuuttia hyötyliikuntaa.

Hyötyliikunta voi vapauttaa vapaa-aikaasi muuhun tärkeään, sillä liikuntasuositusten mukainen viikkoliikuntamäärä voi tulla lähes kokonaan täyteen pelkästä työmatkaliikkumisesta. Hyötyliikuntaa on hyvä täydentää lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla.

Turvallisesti liikenteessä pyörällä ja skuutilla

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesällä 2020. Laki on esimerkiksi tuonut katujen ja teiden varsille uusia liikennemerkkejä ja muutoksia väistämissääntöihin. Liikennesäännöt eivät sido pelkästään autoilijoita, vaan myös pyöräilijän ja sähköavusteisella potkulaudalla kulkijan tulee noudattaa liikennesääntöjä.

Sähköavusteiset potkulaudat eli skuutit ovat rinnastettavissa polkupyörään, ja niihin pätevät samat liikennesäännöt. Skuutit ovat kätevä ja turvallinen kulkupeli liikennesääntöjen mukaisesti käytettynä. Kuten pyöräillessä, myös skuutilla kulkiessa kannattaa käyttää kypärää. Skuutti on tarkoitettu kerrallaan yhden henkilön käyttöön, eikä skuutilla tule ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Työnantajan rooli työhyvinvoinnin edistämisessä

Työnantajalla on roolinsa henkilöstön työhyvinvoinnin sekä liikenneturvallisuuden edistämisessä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työhyvinvointia edistetään henkilöstöohjelman kautta osana varhaista työkyvyn tukea, jonka tarkoituksena on edistää työkykyä ja ennalta ehkäistä työkykyriskien syntymistä.

Koko Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstölle on järjestetty hyvinvointiaiheisia webinaareja ja palautumisen viikkoja keväisin ja syksyisin. Henkilöstön käytössä on taukoliikuntasovellus, jonka muistuttaa taukoliikunnasta työpäivän aikana. Toimistopyörät toimipisteissä mahdollistavat päivän aikana tehtyjen matkojen kulkemisen aktiivisesti, joka edistää työpäivän aikaista palautumista.

Liikkuminen monin tavoin toimii kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukena.

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on osallistunut omalla joukkueella valtakunnalliseen pyöräilyn kilometrikisaan useana vuotena. Hyvinvointialue tarjoaa henkilöstölleen polkupyöräedun hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi. Polkupyöräedun pyörää voi käyttää työmatkoilla ja vapaa-ajan pyöräilyssä.

Pyöräetu ei pelkästään kannusta henkilöstöä liikkeelle, vaan myös edistää osaltaan liikenneturvallisuutta. Työsuhdepyöräpakettiin voi sisällyttää turvallisuutta lisääviä lisävarusteita, kuten etu- ja takavalon, lukon, nastarenkaat, soittokellon ja kypärän. Palveluntarjoajan hyväksymä ja vakuutusehtojen täyttämä laadukas lukko puolestaan vähentää merkittävästi pyörän varastamisen riskiä. Huollettu pyörä on turvallinen liikenneväline. Pyörähuollot voi sopimuskautena sisällyttää osaksi pyöräetua, jolloin pyörän ja varusteiden lisäksi maksaa edullisemman hinnan myös huolloista.

Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Lehtiojan palvelukeskuksen henkilöstö Lahden Kilpiäisissä kutsuttiin kuulemaan hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden edistämisestä arjen liikkumisvalinnoilla syksyllä 2024. Tilaisuudet järjestettiin osana kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanketta. PHLU:n Buusti365-koordinaattori Reda Oulmane ja Liikenneturvan edustaja Vesa Okkola olivat asiantuntijoina paikalla.

Sycla-hankkeessa edistetään kestävää työmatkaliikkumista lahtelaisissa organisaatioissa. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Projekti on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta verkkosivuilta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä on polkupyöräetu henkilöstön hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen vahvistamiseksi henkilöstöohjelman mukaisesti.

Polkupyöräedulla työntekijä saa lunastaa vapaavalintaisen polkupyörän tai sähköpyörän kustannuksissa samalla säästäen. Työsuhdepyörää saa käyttää vapaasti vapaa-ajan kulkemisessa ja työmatkoilla.

Polkupyöräetu on ollut hyvinvointialueella työntekijöiden käytössä vuoden 2023 kesäkuusta. Vajaassa vuodessa pyöräetua käyttää yli 530 työntekijää, joka vastaa seitsemää prosenttia hyvinvointialueen koko henkilöstöstä.

Pyöräedun käyttäjät pyöräilevät ja liikkuvat aiempaa enemmän

Hyvinvointialueen alkuvuoden 2024 pyöräedun käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat, että pyöräetu on kannustanut henkilöstöä pyöräilyyn selvästi aiempaa enemmän. Pyöräetu on lisäksi ollut avainasemassa pyörän hankkimiselle, sillä yli puolet edun hyödyntäneistä ei olisi hankkinut pyörää ilman pyöräetua.

Kyselyyn vastanneet kertoivat pyöräilyn lisääntyneen keskimäärin yli kolme tuntia viikossa työsuhdepyörän hankinnan jälkeen, ja neljä vastaajaa viidestä kertoi liikkuvansa enemmän edun käyttöönoton jälkeen.

Käyttäjäkyselyn tulosten mukaan pyöräetu on lisännyt pyöräilyn ja liikkumisen määrää myös vähiten liikkuvilla työntekijöillä.

Vaikka pyöräetuun ei liity vaatimusta työmatkojen kulkemista pyöräillen, pyöräetua hyödyntäneistä työntekijöistä 82 prosenttia käyttää työsuhdepyörää työmatkoihin ainakin silloin tällöin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella työmatkoja pyörällä kulkevien työntekijöiden lukumäärä on lähes tuplaantunut pyöräedun käyttöönoton myötä.

Työmatkaliikkuminen on monelle hyvä mahdollisuus lisätä arkeen hyötyliikuntaa, joka käy ilmi myös kyselyn vastauksista. Pyöräetua hyödyntäneille tärkein syy työmatkojen pyöräilyyn oli kunnon ja hyvinvoinnin parantaminen.

Pyöräetu auttaa vähentämään liikkumisen hiilijalanjälkeä

Henkilöstöohjelman lisäksi polkupyöräedulla edistetään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelman 2023–2025 tavoitetta vähähiilisestä liikkumisesta. Työmatkojen ja työpäivän aikaisten matkojen kulkeminen pyörällä auton sijasta on tehokas keino vähentää liikkumisen aiheuttavaa hiilijalanjälkeä.

Jopa 68 prosenttia pyöräedun käyttäjistä on korvannut autoilua pyöräilyllä työsuhdepyörän hankinnan jälkeen. Erityisesti työsuhdepyörällä kuljetaan lyhyitä alle 10 kilometrin arkimatkoja.

Pyöräetu päätettiin ottaa henkilöstöeduksi vuonna 2022 toteutetun kestävän liikkumisen edistämisen hankkeen myönteisten kokemusten myötä. Kesäkuussa 2023 alkaneessa kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hankkeessa jatketaan vähähiilistä ja hyvinvointia edistävää työmatkaliikkumista hyvinvointialueella ja valituissa lahtelaisissa organisaatioissa. Hyvinvointialueelta Sycla-hankkeen kohteena on mukana Lehtiojan palvelukeskus Lahden Kilpiäisissä.

Kirjoittaja:
Taru Pietilä, projektisuunnittelija, kestävän työmatkaliikkumisen Sycla-hanke

Sycla-hankkeen tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja edistää kestävää työmatkaliikkumista ja vähentää tieliikenteessä syntyviä päästöjä. Kaupunkipilotin toteuttavat yhteistyössä Lahden kaupungin johdolla LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. Hanke on osa 100 climate-neutral and smart cities by 2030 -EU-missiota. Projekti saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horisontti2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (grant agreement No 101036519).

Sycla-hanke on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koordinoimaa Luontoaskel terveyteen 2022–2032-ohjelmaa sekä toteuttaa osaltaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ympäristöohjelmaa. Lue lisää Sycla-hankkeesta hankkeen verkkosivuilta.

Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Pandemian jälkeen tarvitaan uusia keinoja hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Nuorten luontoyhteyden säilyminen on tärkeää myös globaalin kestävyyskriisin ratkaisemisen näkökulmasta.

Luonnon monipuolisista vaikutuksista ihmisen terveyteen, arkeen ja hyvinvointiin on yhä enemmän tutkittua tietoa. Myönteisten luontokokemusten on myös todettu olevan yhteydessä ympäristövastuullisuuteen. Samalla on pohdittu, ovatko nuoremmat sukupolvet vieraantumassa luonnosta. Erityisen tärkeää luontoyhteyden tukeminen on nuoruusvuosina, jolloin monen kiinnostus luontoa kohtaan heikkenee.

Yhteyttä luontoon voidaan tukea esimerkiksi seikkailukasvatuksen menetelmin. Lahdessa on tutkittu, miten luontovaelluksille osallistuminen vaikuttaa 9-luokkalaisten sekä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden koettuun hyvinvointiin ja luontoyhteyteen.

Luonnossa voi laskea suojakuoren

Just se [rentoutti], et pääs näkee asioita ja tekee asioita eri tavalla ja sit luonnos tulee se sellai rauha, ja just kun oli se ilmapiiri sellanen, et pääs juttelee erilaisista asioista ja toisten kokemuksista myös.

Näin kuvaili 9-luokkalainen nuori tuntemuksiaan kolmen päivän Repoveden vaelluksen jälkeen. Luontovaellukset vaikuttivat myönteisesti erityisesti nuorten sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ryhmähenkeen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Eräs nuori kuvaili, miten luonnossa voi laskea suojakuorensa ja olla oma itsensä. Arjen roolien ja odotusten rikkoutuminen auttoi nuoria tutustumaan paremmin luokkakavereihin.

Nuoret pääsivät retkillä nauttimaan kauniista maisemista, luonnon äänistä, tuoksuista ja tuntemuksista. Luonnossa voi rauhoittua ja unohtaa arjen huolet, kun huomio kiinnittyy käsillä olevaan hetkeen ja suoriin aistikokemuksiin.

Toisaalta fyysinen rasitus, alkeelliset olosuhteet ja vaihtelevat säät aiheuttivat retkillä haasteita. Nuoret pääsivät koettelemaan fyysisiä ja henkisiä rajojaan. Haasteista selviytyminen tuotti onnistumisen elämyksiä, ja monella lisääntyi pystyvyyden tunne ja rohkeus kohdata uusia asioita myös arkielämässä. Auringonlaskun ihailu kalliolta elävän musiikin säestyksellä tai vastatuuleen melonta sateessa ovat syvälle mieleenpainuvia kokemuksia, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia nuorten elämään.

Nuoret oppivat vaelluksilla uusia retkeilytaitoja, ja useimmat olivat innokkaita lähtemään uudelleen retkeilemään. Kiinnostus viettää aikaa luonnossa jokapäiväisessä arjessa lisääntyi. Parhaillaan tutkitaan, vaikuttiko vaellukselle osallistuminen myös nuorten elimistön mikrobistoon. Aiempien tutkimusten perusteella kontaktit luonnon monimuotoiseen mikrobistoon voivat suojata immuunijärjestelmän häiriöiltä kuten allergioilta.

Vastuuta ja osallisuutta nuorille

Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastustoiminnassa voidaan tukea lasten ja nuorten tasavertaisuutta luontokokemusten ja luonnosta saatavien hyvinvointihyötyjen suhteen. Seikkailukasvatuksen menetelmiä voidaan käyttää ryhmäytymisen välineenä sekä työkaluna kehittää nuoren itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa omat voimavaransa.

Luontoon lähtiessä on hyvä kerrata perustaidot, sillä nuotion sytytys, retkikeittimen käyttö ja teltan pystytys ovat paitsi tärkeitä retkeilytaitoja myös erinomaisia ryhmäyttäviä harjoitteita. Keskeinen osa seikkailua on nuorten mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Ammattitaitoisen ohjaajan opastuksessa nuoret laativat retki- ja ruokasuunnitelmat, joiden tavoitteena on onnistuneen retken lisäksi luoda mahdollisuus itsetuntemusta ja -luottamusta kohottaviin kokemuksiin. Luonnossa vastuuta ja osallisuutta lisäämällä jokainen nuori voi tehdä retkestä juuri itsensä näköisen – merkityksellisen.

Lähde retkelle yksin, yhdessä tai ryhmän kanssa – tulevana kesänä sytytetään kipinä! Mitä enemmän vietetään aikaa luonnossa, sitä paremmin siellä opitaan toimimaan ja havaitsemaan myös hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia.

Lähde: Puhakka, Riikka (2023): Effects of outdoor adventures on emerging adults’ well-being and connection with nature. Journal of Adventure Education and Outdoor Learning. https://doi.org/10.1080/14729679.2023.2220836.

Kirjoittajat:

Riikka Puhakka, dosentti, akatemiatutkija, FT; Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Lahden yliopistokampus. Puhakan vetämässä NATUREWELL-hankkeessa (Suomen Akatemia, 2019–2024) tutkitaan, miten luonto vaikuttaa kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Paavo Heinonen, luontoliikunnan ja seikkailukasvatuksen opettaja; Suomen Urheiluopisto, Vierumäki. Heinonen opettaa luontoliikunnan ohjaamista seikkailukasvatuksellisella otteella, tavoitteenaan sytyttää kipinä niin luontoa kuin oppimista kohtaan.

People and Planet -konferenssissa Lahdessa jaettiin uutta tutkimustietoa planetaarisesta terveydestä. Konferenssivieraat eri puolilta maailmaa löysivät yhteisiä, mutta myös eriäviä haasteita Lahden ja muiden kaupunkien kanssa avantouintielämystä odotellessaan. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia ideoita myös juuri alkaneen GoGreenNext-ohjelman asiantuntijoille.

Avantouinnin suosio Suomessa on ollut viime vuodet kasvussa. Moni allekirjoittaa sen hyvinvointivaikutukset. Lahdessa kaupungin ylläpitämiä suosittuja avantoja löytyy Mukkulasta, Möysästä ja Mytäjäisistä.

Avantouinti voi esimerkiksi tehostaa verenkiertoa, lievittää selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuja, vähentää masentuneisuutta ja nukahtamisvaikeuksia sekä helpottaa nivelreumaa. Monet avantouimarit kokevat myös positiivia vaikutuksia stressinsietokykyynsä.

Varsinaista tutkimusnäyttöä on kuitenkin vähän eikä avantouinti ole täysin riskitöntä. Avantouintia ei suositella esimerkiksi sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville.

Sauna ja avantouinti vetivät puoleensa

Kansainvälisille tutkijoille ja hyvinvoinnin asiantuntijoille avannon hyvinvointivaikutukset olivat pikaisen avantogallupin perusteella selkeästi vieraampia kuin meille suomalaisille. Käsityksiä oli mahdollista selvittää helmikuussa Lahdessa, kun People and Planet -konferenssi toi kaupunkiin noin 200 planetaariseen terveyden asiantuntijaa eri puolilta Eurooppaa.

Sauna ja avantouinti oli konferenssin suosituin oheisohjelma, joka houkutti Teivaan satamaan muun muassa portugalilaisen Tiago Guadalupen ja espanjalaisen Sofia Aivaliotin. Guadalupe uhkui intoa ja itsevarmuutta heti paikalle saapuessaan, Aivaliotia mietitytti enemmän: miten ihmeessä jäiseen veteen pystyisi kastautumaan, kun ilman lämpötilakin on reilusti pakkasen puolella.

Sofia Aivalioti pohti yhdessä ranskalaiskollega Marlène Dussaugen kanssa omaa kylmänsietokykyään Nosturin avantopaikalla Teivaan satamassa. Alun arasteluista huolimatta Aivalioti uskaltautui illan aikana kollegan rohkaisemana lopulta avantoon jopa kolmesti.

Tutkimustietoa luentosalissa, käytäntöä terveysmetsässä

Guadalupe ja Aivalioti ovat työnsä puolesta mukana eurooppalaisessa One Health 4 Cities -verkostossa. Suomalaiskaupunkeja tässä eurooppalaisverkostossa edustavat Lahti ja Kuopio.

Vastaavanlaisia yhteistyöverkostoja ja planetaarista terveyttä edustavia tutkimushankkeita, kuten GoGreenRoutes ja sen juuri käynnistynyt jatkohanke GoGreenNext, on viime vuosina syntynyt useita. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisen lisäksi myös ihmisterveyden vaaliminen muuttuvassa ympäristössä vaatii jatkuvasti uutta tutkimustietoa.

– Luonnossa liikkuminen, ”kädet multaan” -toiminta ja muu luonnon kohtaaminen vahvistavat luontokontaktia steriilien sisätilojen sijaan. Kestävän ja monimuotoisen luonnonympäristön lisäksi asuin- ja työympäristöjäkin voidaan uudistaa, elvyttää ja elävöittää vihreyttämällä, summasi yhteen GoGreenNextin ajatuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Kestävän kehityksen päällikkö Riitta-Maija Hämäläinen.

Tästä syystä Lahdessa alkoi vuonna 2022 kymmenvuotinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma, joka yhdistää Päijät-Hämeen alueen terveys- ja ympäristötavoitteet. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaissairauksia ja niiden riskitekijöitä voidaan ehkäistä ja lievittää vahvistamalla luontoyhteyttä ja muuttamalla elintapoja.

Luontoaskel terveyteen -ohjelman teemoista oli koottu myös kolmipäiväisen People and Planet -konferenssin tieteellinen ohjelma, joka oli tarkoitettu sekä asiantuntijoille että päättäjille. Konferenssi tarjosi runsaasti uusia verkostoitumismahdollisuuksia ja toteutusideoita luontopohjaisiin ratkaisuihin myös GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoille eri Euroopan maissa.

GoGreenNext-työ jatkuu vuoteen 2028 asti

Viime kesänä avautunut Lahden terveysmetsä lähellä Päijät-Hämeen keskussairaalaa on yksi tapa nauttia arjessa luonnon terveysvaikutuksista. GoGreenNext-hankkeen osallistujat olivat vaikuttuneita konferenssin ohjelmasisältöjen lisäksi avantouintia edeltäneestä oheisohjelmasta terveysmetsässä.

GoGreenNext-hankkeen asiantuntijoita terveysmetsässä. Suomea yhteistyössä edustavat Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Helsingin yliopisto. Konsortiota johtaa Tadgh MacIntyre (kuvassa toinen vasemmalta) Maynoothin yliopistosta Irlannista.

GoGreenNext-hanke tulee tarjoamaan kattavan näyttöön perustuvan lähestymistavan ekosysteemin ja ihmisten terveyden välille. GoGreenNext käsittelee biologisen monimuotoisuuden, ilmaston ja planeetan terveyden välistä yhteyttä ja tuottaa positiivisia pilottituloksia neljällä luonnonmaantieteellisellä alueella eri puolilla Eurooppaa.

Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita.

Matilda van den Bosch, GoGreenNext-hanke

Eri puolilta Eurooppaa Lahteen saapuneet hankkeen asiantuntijat laittoivat jo lyhyen vierailunsa aikana merkille, että Lahden kaupungilla on runsaasti luontoalueita, joista asukkaat saavat helposti terveyshyötyjä. Suurissa kaupungeissa luonnosta vieraantuminen näkyy suoraan useasti toistuvina ja voimakkaasti oireilevina kroonisina sairauksina.

Lahtelaistutkija Riikka Puhakka Helsingin yliopistosta veti konferenssissa paneelikeskustelua luonnon ja biodiversiteetin arvosta ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. GoGreenNext-hankkeesta keskusteluun osallistuivat Martin Grisel (vas.), Federica Risi ja Matilda van den Bosch.

Matilda van den Bosch totesi konferenssissa, että vihreät alueet edistävät ihmisten terveyttä monin tavoin, sillä ilman luonnon monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä emme saa mitään näistä hyödyistä. Hänen mukaansa Euroopan kaupungeissa voitaisiin ennaltaehkäistä jopa 43 000 ennenaikaista kuolemaa, jos niillä olisi riittävästi viheralueita. Yli 60 prosentilla ihmisistä on riittämätön pääsy viheralueille Euroopassa.

Tiede todistaa luonnon terveysvaikutuksia

Portugalilainen Tiago Guadalupe kertoi oman kotikuntansa Loulén ja Lahden olevan hyvin erilaisia ympäristöjä, mutta molemmilla kaupungeilla on myös identtisiä ihmisten terveyteen ja vähäiseen arkiliikuntaan liittyviä haasteita. Louléssa ei ole metsiä, mutta siellä on ranta, puistoja ja muuta vihreää kaupunkiympäristöä, jota asukkaat Guadalupen mukaan voisivat käyttää nykyistä paremmin terveytensä edistämiseen.

– Konferenssissa kuulimme useista tutkimuksista, jotka tieteellisesti todistivat, että luontoyhteys parantaa ihmisterveyttä. Fyysisesti aktiivinen henkilö, joka hyödyntää oman elinympäristönsä tarjoamia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, voi sekä henkisesti että fyysisesti paremmin. Tällöin lääkkeiden käyttöäkin voidaan vähentää.

Guadalupe oli jo etukäteen päättänyt, että avanto olisi hänelle ehdoton kerran elämässä -kokemus samaan tapaan kuin laskuvarjohyppy. Loulén kunta on suosittu turistikohde hyvän sään, erinomaisten rantojen ja lämpimien vesien vuoksi, joten pakkassää ja kylmä vesi olivat miehelle jotain todella eksoottista.

– Saunassa käyn myös kotona säännöllisesti, mutta avantouinti oli täysin uutta. Järvestä pois tullessani tunsin ensin pelkkää kylmää, mutta hieman myöhemmin aloin tuntea oloni hyvin kevyeksi ja koin merkittävää lihaksien rentoutumista, urheilullinen Guadalupe totesi.

Avantouinnin hyvinvointivaikutukset tutkimusaiheeksi?

Hyvinvointivaikutukset siis tuntuivat ensikertalaisellakin konkreettisesti ja välittömästi. Tulisiko niitä ehkä tutkia myös tieteellisesti aiempaa tarkemmin? Sopisiko tutkimusaihe vaikkapa osaksi Luontoaskel terveyteen -ohjelmaa? Onhan avantouinti mitä parhain esimerkki luontoyhteydestä kaupunkimiljöössä.

Kenties tutkimustuloksia esitellään joskus tulevaisuudessa People and Planet -konferenssissa, josta on tarkoitus tehdä säännöllisesti järjestettävä lahtelainen tiedetapahtuma.

Konferenssissa esiintynyt Planetary Health Alliance -verkoston professori Pim Martens Maastrichtin yliopistosta ehti ensimmäisten joukossa tutustumaan suomalaiseen hyvinvointitrendiin.

Teksti ja kuvat: Terhi Kangas

Tammikuussa alkaneessa GoGreenNext-hankkeessa syvennytään kaupunkisuunnittelun ja hyvinvoinnin yhtymäkohtiin sekä hyvinvoinnin lisäämiseen ihmisten osallisuuden ja osallistamisen keinoin. Vaikutusta ihmisten hyvinvointiin luodaan niin kaupunkien tekemillä päätöksillä kuin yksilöiden esimerkin voimin. 

Kannustimiin perustuva lähestymistapa virittää muutokseen

Kaupunkien rooli ja merkitys kestävyydessä ja hyvinvoinnissa on noussut jo jonkin aikaa. Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professorin Sirkku Juholan mukaan tämä ei ole sattumaa. Hänen mukaansa kehityssuunta johtuu kaupunkien ketteryydestä sekä kaupunkien tekemien päätösten vaikuttavuudesta. 

Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan professori Sirkku Juhola.

“Jokaisella kaupungin tekemällä päätöksellä voidaan vaikuttaa nopeastikin maan- ja resurssien käyttöön. Näiden kautta kaupungit vaikuttavat globaalisti sekä paikallisesti”, Juhola toteaa. 

Kaupungit ovat Juholan mukaan hyviä alustoja myös ketterille kokeiluille. Juhola kertoo kaupunkien myös voivan ohjata muita toimijoita erilaisilla tavoilla. 

“Kaupunkien luomat kannustimet ja esimerkit ovat erittäin tärkeitä. Yleensä esimerkiksi kaupunkien oman toiminnan ja rakennusten kasvihuonekaasupäästöt ovat pienet verrattuna mitä kaupungin alueelta tulee laajemmin. Muita toimijoita voidaan kannustaa erilaisin keinoin esimerkiksi tiedon, yhteistyön tai taloudellisten kannustimien kautta.”

Vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti hyvinvointiin

Vihreän siirtymän tarkoituksena on vähentää luonnonvarojen kulutusta ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Sirkku Juhola muistuttaa, että kaupunkivihreällä on todistetusti hyötyjä ihmisten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Juholan mukaan olemassa olevan kaupunkivihreän säilyttäminen ja uuden suunnittelu tutkitusti lisäävät ihmisten hyvinvointia kaupungeissa. 

“Jos esimerkiksi pyöräilyä voidaan lisätä parantamalla sen mahdollisuuksia kaupungeissa ja taajamissa, vaikuttaa tämä positiivisesti ihmisten fyysiseen terveyteen. Lisäksi voimme vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.” 

Juhola muistuttaa, että suunnittelua tehtäessä on otettava huomioon esimerkiksi uusien kevyenliikenteen väylien vaikutus kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen. Ratkaisuja ei saisi tehdä niin, että kavennetaan lajien elinolosuhteita. 

“On tärkeää siis löytää aina tasapaino eri tavoitteiden välillä”, Juhola summaa. 

Juhola kertoo uskovansa, että tulevaisuudessa kaupungit yhä tarkemmin tarkastelevat eri politiikka-aiheiden välisiä ristiriitoja sekä niiden synergiaetuja. Tämä tarkoittaisi, että yhdellä toimella voidaan vaikuttaa useaan asiaan ja risteävien vaikutusten tunnistaminen on Juholan mukaan enenevissä määrin tärkeää. Tästä yhteistyöstä ja synergiaeduista on esimerkkinä Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden yliopistokampuksen yhteinen Luontoaskel terveyteen -ohjelma.

“Yhtäältä tämä asettaa haasteita, sillä kaupungin suunnittelijoiden ja virkahenkilöiden tulee pystyä laajemmin puhumaan toisilleen ja ottamaan eri tulokulmia huomioon. Toisaalta tämä avaa mahdollisuuksia strategisempaan kaupunki- ja aluekehittämiseen”, Juhola sanoo. 

Juhola on mukana tammikuussa 2024 alkaneessa GoGreenNext -hankkeessa, jossa pyritään syventymään kaupunkisuunnittelun sekä terveyden ja hyvinvoinnin kytköksiin ja leikkauspintoihin sekä siihen, miten ekosysteemien ja ihmisten terveys liittyvät toisiinsa. 

GoGreenNext yhdistää eri maiden kaupunkeja sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, ja hankkeen tarkoituksena on selvittää, miten kaupunkien asukkaiden terveyttä voidaan rikastaa kaupunkisuunnittelun ja osallistamisen keinoin. Hankkeessa katsotaan niin kulttuurisia tekijöitä kuin poliittisia päätöksiä sekä kykyä muutokseen. 

GoGreenNext -hankkeen johtaja tohtori Tadhg MacIntyre.

Merkityksen ja esimerkin kautta muutosta

GoGreenNext -hankkeen johtaja, tohtori Tadhg MacIntyre Maynoothin yliopistosta Irlannista on tullut Lahteen konferenssiin, mutta konferenssiosallistuminen ei ole ainut syy matkustaa Suomeen.

“Hankkeessamme teemme johtoryhmästä vastuullisuuden ja kestävyyden esimerkin. Yhtään matkaa ei tehdä vain yhdestä syystä, vaan siihen on pystyttävä liittämään kaksi muutakin syytä matkustaa, esimerkiksi kokous, koulutus tai tutkimus.”

Johtoryhmä on myös sopinut osallistuvansa tutkimukseen omalla kannustimiin perustuvalla toiminnallaan, jonka tavoitteena on henkilökohtainen kasvu ja hyvinvointi. Hankkeen päättyessä kesäkuun lopussa 2028 on muun kertyneen tiedon lisäksi saatu johtoryhmän kokemuksista dataa ja MacIntyren arvelujen mukaan myös hyvä esimerkki tavasta toimia hankkeissa kestävämmin. 

Esimerkkien ja roolimallien luoman muutoksen lisäksi hankkeen tavoitteena on kahtiajaon minimointi. Tätä tehdään esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksilla. MacIntyre kertoo jatkuvan keskustelun olevan avainasemassa muutoksen ja merkityksen luomisessa.

“Pyrimme esimerkiksi vähentämään keskustelunaiheiden polarisaatiota. Emme esimerkiksi ohjaa keskustelemaan terveydestä vaan tulevaisuuden terveydestä. Kun luodaan katse ennemmin tulevaisuuteen kuin nykyhetken ongelmiin, muovataan keskusteluympäristöä pehmeämmäksi ja vastaanottavaisemmaksi.”

Tulevaisuuden terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen

Kaupunkitasolla roolimalliajattelu on MacIntyren mukaan esimerkiksi jaettujen kokemusten tuomista esille – ei siis pelkästään hyvien käytänteiden läpikäymistä, vaan merkityksellisten oppien jakamista juuri keskustelun keinoin. 

“Kansalaisen tasolla sillä on suurempi painoarvo”, MacIntyre sanoo. “Jos asia on aidosti merkityksellinen, se herättää kiinnostusta ja siitä puhutaan eteenpäin. Jos se taas on pelkkää kahvipöytäkeskustelua, sen unohtaa helpommin.”

MacIntyren mukaan vastakohdat eivät vedä toisiaan puoleensa, vaan samankaltaisuudet. Hän kertoo haasteiden olevan niin monimutkaisia, että kaikkien tulisi olla planetaarisen terveyden asiantuntijoita, eräänlaisia tulevaisuuden terveyslähettiläitä. Nämä terveyslähettiläät tuovat hyvinvointia ympärilleen jakamalla kokemuksiaan ja viemällä viestiä eteenpäin. Roolimallien tuomien esimerkkien avulla planetaarisesta terveydestä tulee yhä useammille kansalaistaito. 

Muutos ei kuitenkaan tapahdu laajalla alueella nopeasti. Hankkeen tavoitteena on osallistaa mahdollisimman monia ja sen tavoitteen saavuttamiseksi on osattava myös hidastaa vauhtia, jotta muutokseen ehditään mukaan. MacIntyre lainaa hankkeen ohjausryhmän edustajaa Ciarán Cuffea todetessaan, että joskus on otettava jalka pois kaasulta saadaksemme lisää ihmisiä kyytiin. 

Kaupunkien ja hyvinvointialueiden hallinnon demokratisoituminen osallistumisen ja osallistamisen kautta on samalla taitojen demokratisoitumista. Tässä merkittävä rooli on niillä, jotka pystyvät omaksumaan vaikuttavia asioita nopeasti ja ennen kaikkea tuomaan näitä oppeja muille.  

Teksti ja haastateltavien kuvat: Aino Pokela
Vinkkikuva: Lassi Häkkinen, Lahden kaupunki

Dosentti ja ympäristöterveyden asiantuntija Matilda van den Bosch tietää, miten tärkeitä kaupunkien viheralueet ovat ihmisen terveydelle ja samalla koko ekosysteemille. Hän on taustaltaan sekä lääketieteen tohtori että maisemasuunnittelusta väitellyt tutkija, joka oli yksi pääpuhujista People and Planet -konferenssissa Lahdessa helmikuun puolivälissä.

– Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti, että puut vähentävät ilmastonmuutoksen kuormaa, ja kasvillisuus tuottaa hyödyllisiä mikrobeja ihmisten elimistölle. Myös mielenterveys hyötyy vihreydestä.

van den Bosch nosti esiin Maailman terveysjärjestön WHO:n laskelman, jonka mukaan noin 60 prosenttia Euroopan asukkaista elää ilman riittävää mahdollisuutta päästä luontoon. Jos viheralueita lisättäisiin suositusten mukaisesti, se voisi vähentää ennenaikaisia kuolemia jopa 43 prosentilla.

– Tilanne on vielä huomattavasti pahempi globaalin etelän suurkaupungeissa, joissa rakentamispaine on kova. Siellä tehdään nyt samoja virheitä kuin meillä Euroopassa ja Yhdysvalloissa aiemmin, kun luonto raivataan rakentamisen tieltä.

Kimmokkeen ympäristöajatteluun van den Bosch sai opiskellessaan lääkäriksi Ruotsin Lundissa. Hän ei viihtynyt jättimäisessä yliopistosairaalassa, koska sen urbaanissa ympäristössä ei ollut mitään kosketusta luontoon. Ympäristön ja terveyden suhde ei myöskään noussut esiin opinnoissa.

Sattumalta hän huomasi lehtijutun, jossa kerrottiin Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston projektista tutkia tuotantometsien ja luonnonmetsien merkitystä ihmisille. Yliopiston luonnonläheinen opiskeluympäristö houkutteli, joten hän päätti vaihtaa alaa.

­– Olen kotoisin maalta, jossa luonto oli lähellä. Hain opiskelemaan maisemasuunnittelua, koska halusin oppia lisää siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisten terveyteen. Uskon, että nykyisessä työssäni kaupunkiluonnon tutkijana hyödytän ihmisten terveyttä enemmän kuin olisin tehnyt pelkästään lääkärinä.

Satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin

People and Planet -konferenssissa etsittiin käytännön ratkaisuja ihmisten ja ekosysteemin terveyden edistämiseksi. van den Bosch asuu ja työskentelee pääosin Barcelonassa, jossa hän on päässyt seuramaan, kuinka puiden istuttaminen ja kävelyalueiden lisääminen ovat lisänneet viihtyvyyttä ja vähentäneet kuumuutta ja liikenteen päästöjä.

– Muutokseen tarvittiin poliittista tahtoa, mutta julkisen ja yksityisen talouden intressit kilpailevat etenkin kriisiaikoina. Me tutkijat pyrimme kuitenkin kertomaan, että satsaukset terveelliseen ympäristöön tuovat rahan moninkertaisesti takaisin.

Tutkittua tietoa on vaikea saada osaksi päätöksentekoprosesseja, joissa mielellään etsitään nopeita ja helppoja ratkaisuja, usein teknologian avulla. Eri osapuolet eivät myöskään puhu samaa kieltä. Vallalla on kriisipuhe, joka nostaa esiin ”villin luonnon” vaaroja.

– Jos korostetaan sitä, että puissa kiipeily on vaarallista tai niistä voi pudota oksia, päädytään kaatamaan puut puistoista, van den Bosch kertoo ääriesimerkin.

Vihreämmän ympäristön eduista on viime aikoina kerrottu Ecosystem Services eli ekosysteemipalvelut-käsitteen kautta. Sen suoria vaikutuksia ovat muun muassa viileämpi kaupunkiympäristö kuumina päivinä, parempi hulevesien ja myrskyjen hallinta, terveelliset mikrobit ja päästöjen hallinta.

Välilliset terveysvaikutukset syntyvät muun muassa ympäristön tarjoamista liikuntamahdollisuuksista, sosiaalisista kontakteista ja stressinhallinnasta. Kaikki ekosysteemipalvelut yhdessä vähentävät tutkitusti masennusta, sydän- ja verisuonitauteja, infarkteja, diabetesta, astmaa ja syöpiä ja niiden hoitoon käytettyjä kustannuksia. Vastavuoroisesti ne lisäävät henkistä hyvinvointia, onnellisuutta, henkistä ja muistikapasiteettia ja hyvää yöunta.

van den Bosch kiittää ratkaisuja, joissa luontoa on tuotu koulujen ja päiväkotien pihoille ja muihin paikkoihin, joissa ihmiset viettävät paljon aikaa. Toisaalta hän on huolissaan segregaatiosta eli alueellisesta eriytymisestä, jossa ihmisryhmiä taustansa perusteella kasautuu taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta paremmille ja huonommille alueille.

– Koronapandemia oli valtava ihmiskoe, jonka häviäjiä olivat ihmiset, joilla ei ollut pääsyä viheralueille. Tulevaisuuden poikkeustilanteiden varalta on tärkeää luoda mahdollisuuksia heillekin, jotka eivät voi omin avuin päästä kansallispuiston tai metsän reunaan.

Konferenssin keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millainen ympäristö parhaiten hyödyttää ihmisten terveyttä. Luonnonmetsät on useissa tutkimuksissa havaittu parhaiksi sekä koko ekosysteemin että ihmisten kannalta. Toisaalta osa ihmisistä jopa pelkää liian ”villiä” ympäristöä eikä siksi halua sinne mennä.

– Joskus on järkevää perustaa puistoon nurmikko, jos se edistää liikkumista ja ulkoilua. Jopa vihreän maiseman näkeminen ikkunasta tai kuvista edistää henkistä hyvinvointia.

Teksti: Ina Ruokolainen