Matti Hietanen, 74, on oppinut elämässään, ettei koskaan kannata antaa periksi. Vakavistakin sairastumisista voi selviytyä oikealla asenteella ja ammattiavulla. Päijät-Hämeen liikuntaneuvonnasta Hietasella on omien sanojensa mukaan vain hyviä kokemuksia. Monipuolinen neuvonta tarjoaa sujuvan polun kohti parempaa hyvinvointia.

– Kuntoni on parantunut viime kuukausina selvästi. Säännöllinen liikunta vaikuttaa myös henkisellä tasolla. Liikuntaneuvojani Sohvi on todennut, että näytän nykyisin paljon pirteämmältä ja aurinkoisemmalta, Hietanen kertoo hymyssä suin.”

Lue Matin tarina Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n verkkosivuilta, Teksti: PHLU/Jarmo Mäkeläinen

Liikuntaneuvontaa Päijät-Hämeessä toteuttavat kunnat yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa, ja palvelusta saa tukea eritysesti liikkumisen aloittamiseen. Hoitohenkilökunta tyypillisesti tekee lähetteen liikuntaneuvontaan, kun tunnistaa terveyden kannalta liian vähän liikkuvan henkilön terveydenhuollossa. Maksuttomaan palveluun voi kuitenkin hakeutua myös omatoimisesti.

Liikkumattomuus on riski sekä yksilön toimintakyvyn heikkenemisen ja sairastumisen kannalta että taloudellisina vaikutuksina, kun raskaampien palveluiden tarve lisääntyy. Liikuntaneuvonta on osa Liikkuva Päijät-Häme 2030 -ohjelmaa, jonka tavoitteena on, että kaiken ikäisten päijäthämäläisten paikallaanolo vähenee ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaa toteuttamassa on monia tahoja, esimerkiksi kunnat, hyvinvointialue, seurat, järjestöt, koulut, oppilaitokset, yritykset ja työpaikat. Myös jokaisella päijäthämäläisellä on vastuu ja valinnanmahdollisuus oman hyvinvointinsa eteen.

– Haluamme toimijoiden välisellä yhteistyöllä kehittää sellaista toimintaa, joka mahdollistaa päijäthämäläisille hyviä valintoja. Liikkumisen pienenkin lisäämisen terveysvaikutukset tiedämme jo ja näyttö on vahva myös mielen hyvinvointiin. Tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan joukkovoimaa, ja siksi on tärkeää, että mukana on iso toimijajoukko pohtimassa ratkaisuja, painottaa asiantuntijalääkäri Risto Kuronen Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta teemalla Mielenterveys on jokaisen oikeus. Liikunta vahvistaa mielenterveyttä ja sen avulla muun muassa stressinhallinta parantuu, vireystaso ja energisyys nousevat, nukahtaminen helpottuu ja unen laatu kohenee. Liikunta vahvistaa kaikenikäisten hyvinvointia. Liikunta voi vähentää myös ahdistusta, jännitystiloja ja masennusta.

Lue lisää vinkkejä mielen hyvinvoinnin edistämiseen Mieli ry:n sivuilta: Vahvista mielenterveyttä – MIELI ry

Ruuhkavuodet eivät ole tuulesta temmattu termi. Liikuntahetkille voi olla arjen tuoksinassa vaikea löytää sopivia koloja, mutta päijäthämäläisillä liikuntaneuvojilla piisaa neuvokkaita vinkkejä siihen, miten pienillä teoilla voi edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä.

Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat tukea liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen.

– Liikuntaneuvontaa on kehitetty ja tehty Päijät-Hämeessä yhteistyössä sosiaali- ja terveyspuolen, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ja kuntien kanssa jo yli 10 vuotta. Olemme verkostona varmasti valtakunnan ensimmäisiä, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntijalääkäri Risto Kuronen taustoittaa.

Kunnissa tapahtuvaan neuvontaan voivat hakeutua kaikenikäiset.

Kokosimme yhdessä PHLU:n varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntijan Heidi Mälkösen kanssa tärppejä arjen helpoiksi ja edullisiksi liikuntahetkiksi.

1. Ulkoile – päivittäin!

Useat tutkimukset osoittavat ulkoilemisen raittiissa ilmassa lisäävän sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.

­– Ruuhkavuosissa lähtisin lisäämään liikettä sen ympärille, mitä arjessa jo tehdään. Jos esimerkiksi vie lapsen päiväkotiin, kannattaa miettiä, voisiko kävellä matkan tai vaihtoehtoisesti ajaa autolla lähikaupan pihaan ja kävellä siitä. Tai jos vastaavalla tavalla kävelee hakemaan lapsen, tulee siinä samalla vaihdettua päivän kuulumiset, saatua raitista ilmaa ja itsekin nollattua työpäiväänsä. Pienillä arjen jutuilla on yllättävän paljon merkitystä. Kun lisää vaikkapa päiväkotimatkoihin tuon muutaman sata metriä kävelyä, vuoden aikana se kertautuu moniin kilometreihin.

2. Hypi sohvilla

Joskus parasta liikuntaa on sellainen, joka tekee mieli kieltää heti alkuunsa.

– Se, minkä vanhemmat yleensä aina kieltävät lapsilta – vaikka ei kannattaisi – on sohvilla hyppiminen. Ehdottomasti pitäisi pomppia sohvilla! Se on parasta liikettä, fyysisesti rasittavaa touhua, jota lapsi tekee ex tempore ja innoissaan. Se liike, mikä lapsessa on, pitäisi nähdä rikkautena. On tutkittua tietoa, että jo kaksi minuuttia fyysistä rasitusta aktivoi lapsen aivoja, jonka jälkeen lapsi jaksaa keskittyä 15 minuuttia esimerkiksi syömiseen tai läksyihin. Jos lapsi ei pääse rasittamaan kehoaan fyysisesti, aivot eivät jaksa paneutua tehtäviin, ja se voi kertautua ja oppiminen kärsiä. Lisäksi motoriset perustaidot kehittyvät hyppiessä, ne ovat perusta lajitaidoille. Ja aikuinen voi aina jumpata mukana ja vaalia samalla omaa terveyttään.

3. Kannusta koti- ja pihatöihin

Tutkimukset osoittavat, että kaikenlainen liike tekee keholle hyvää. Hyötyliikunta auttaa koko perhettä muun muassa alentamaan verenpainetta sekä kohentamaan unenlaatua ja yleisvointia.

– Varhaiskasvatuksessa on aivan ”kuumaa kamaa”, että lapsi saa auttaa siistijää luuttuamisessa tai työntää siivouskärrejä. Kesäleireillä lapset ovat innoissaan keittiövuoroista. Heidät on hyvä ottaa mukaan arkiaskareisiin pienestä saakka ja pikkuhiljaa antaa mahdollisuuksia tehdä itse. Hyötyliikunta kehittää motorisia ja liikunnallisia perustaitoja, yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta. Perhe on oma joukkueensa, jota yhteinen tekeminen sitoo yhteen. Ja jos aikuinen tai nuori leikkaa tunnin pari nurmikkoa, onhan sekin jo kova liikuntasuoritus!

4. Päästä luovuus valloilleen

Liikuntaa voi harrastaa hauskalla tavalla ihan ilmaiseksi, kun käyttää luovuuttaan.

– Liidulla piirretty polkupyörärata on lasten mielestä iso hitti. Katuliitu vain käteen ja omaan pihaan tai muuhun turvalliseen paikkaan piirros ajettavasta alueesta, muutama laudanpätkä ja rinkiä kiertämään. Pienet voivat ajaa siinä aika kauan ja aikuiset hölkätä mukana.

Kannattaa myös käyttää hyväkseen jo olemassa olevia, ulkoiluun ja liikkumiseen rakennettuja paikkoja. Monissa kunnissa on pumptrack-ratoja, jotka keräävät liikkumaan niin nuoret kuin lapsetkin, aikuisia unohtamatta.

Usein myös kysytään, saako päiväkotien ja koulujen pihoille mennä ulkoilemaan. Kyllä se on sallittua aina silloin, kun niissä ei ole toimintaa. Esimerkiksi kuntien päiväkotien pihat keinuineen ovat kuntalaisten vapaassa käytössä. Kun perheet touhuavat niissä yhdessä, se on parasta hyötykäyttöä pihoille.

Tästä linkistä videoklippiin pyöräradasta

5. Tarkista kotikuntasi tarjonta ja osallistu

Lipas-tietokanta tarjoaa ajantasaisen tiedon Suomen julkisista liikuntapaikoista ja virkistyskohteista, kuten lähiliikuntapuistoista ja uimarannoista. Tietokantaan pääset tästä linkistä.

– Monissa kunnissa järjestetään myös harrastemessuja ja -tapahtumia, joissa kunnat, yhdistykset ja seurat esittelevät tarjontaansa. Olemme Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa mukana useissa tapahtumissa viemässä liikunnan sanomaa eteenpäin ja kannustamassa menemään koko perheellä vaikkapa ilmaisiin lähiliikuntapaikkoihin.

– Vinkkinä myös, että Lahdessa Launeen perhepuisto skeittiramppeineen on mahtava paikka koko perheen vierailuun. Monista kunnista löytyy paljon ilmaisia mahdollisuuksia liikkua, ja oman kunnan liikuntaneuvojat auttavat mielellään.

Liikuntaneuvojien yhteystiedot löydät tästä linkistä

Poika ottaa loikan ilmassa