Maanantaina 5. kesäkuuta yli 20 lastensuojelun perheterapeuttia eri puolilta Suomea verkostoituu Lahdessa Nikkilän toimintayksikössä. Perhekuntoutusohjaajat Eija Kastarinen lastensuojelun toimintayksiköstä Salpakankaalta ja Sari Karttunen-Shilman Nikkilän yksiköstä esittelevät vierailijoille, miten systeemistä työmuotoa hyödynnetään lastensuojelussa Päijät-Hämeessä.
Kastarinen ja Karttunen-Shilman vastaavat vanhemmuustyöskentelystä omissa lastensuojelulaitoksissaan sekä osallistuvat sosiaalityön systeemisiin tiimeihin perheterapeutteina. Lisäksi Kastarinen toimii systeemisen työotteen kouluttajana Päijät-Hämeen alueella.
Mitä on systeeminen työ ja miten sitä hyödynnetään lastensuojelussa?
Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Eri palveluissa toimivat työntekijät ovat myös osa perheen systeemiä, ja heidän valintojensa vaikutukset lapseen ja perheeseen huomioidaan.
Työskentelyssä panostetaan luottamuksen rakentamiseen asiakassuhteessa. Yhdessä lapsi, perhe, sosiaalityöntekijät ja muut ammattilaiset tai läheiset etsivät perheen tilanteen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja pohtivat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.
– Käytännön työssä olemme huomanneet, että asiakkaiden sekä työntekijöiden ymmärrys asiakasperheiden omasta tilanteesta on lisääntynyt. Tämä lisää myös mahdollisuuksia muutokseen, sanoo perhekuntoutusohjaaja Eija Kastarinen.
Verkostoitumisen kimmokkeena alkujaan Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke
Päijät-Hämeessä systeemistä työmuotoa lähdettiin kehittämään ja jalkauttamaan lastensuojelun tiimeihin Tulevaisuuden lastensuojelu –hankkeen puitteissa vuosina 2020–2022.
Työmuotoa kehitetään edelleen alueellamme. Myös kesäkuussa kokoontuvaa perheterapeuttien verkostoa aloiteltiin hankkeen aikana, ja hankkeen loppuessa vuonna 2022 verkosto laajeni käsittämään kaikki hyvinvointialueet. Verkosto tarjoaa vertaistukea sekä ideoita ja oppia omaan työhön perheterapeuttina toimiessa.
Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään tänään 21. maaliskuuta. Päivän innoittamana Sosiaalityön innostuneet kehittäjät -ryhmä kokosi työntekijöiden kokemuksia työn parhaista puolista. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat eri yksiköistä vastasivat kysymykseen, mikä on parasta oman yksikön sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa. Vastaukseksi saatiin kaikkiaan seitsemän sivun verran positiivisia asioita. 😊
Aito positiivisuus, kiitollisuus ja työyhteisöstä nauttiminen loistavat vastauksissa. Todella monessa vastauksessa työkaverit saavat kiitosta. Ohessa pieni kooste vastauksista. Koosteessa on mukana lapsiperhepalvelujen, lastensuojelun, opiskeluhuollon, työikäisten sosiaalityön, työikäisten palvelutuotannon, vammaispalvelujen, terveyssosiaalityön, gerontologisen sosiaalityön, sosiaaliasiamiesten ja sosiaalityön kehittämistehtävien vastauksia.
1. Parasta työssä on työkaverit, tiimi ja työilmapiiri
Kaikista eniten vastauksia on tässä kategoriassa, yli 30 mainintaa. Erityisen usein vastauksissa nimetään työkavereiden ammattitaito, huumori, hyvä yhteishenki sekä työkavereilta saatu tuki ja apu asioiksi, jotka ovat parasta omassa työssä.
2. Asiakkaat
Asiakkaat, asiakkaiden auttaminen ja asiakkailta saatu palaute mainitaan vastauksissa lähes 30 kertaa. Tässä luokassa kuvataan asiakkaiden elämäntarinoiden, luottamuksellisen asiakassuhteen ja asiakkaiden auttamisesta koituvan onnistumisen kokemuksen olevan omassa työssä parasta.
3. Työn monipuolisuus
Mielenkiintoiset, monipuoliset työtehtävät ja vaihtelevat työpäivät mainitaan vastauksissa parikymmentä kertaa. Tässä kategoriassa on useita mainintoja myös siitä, miten monipuoliset tehtävät mahdollistavat uuden oppimisen ja ammatillisen kehittymisen.
4. Työsuhde-edut
Tähän kategoriaan on laskettu mukaan maininnat mm. etätyöstä, liukuvasta työajasta, palkasta ja kouluttautumismahdollisuuksista, jotka mainitaan vastauksissa yhteensä lähes kahdessakymmenessä vastauksessa. Työsuhde-eduiksi on laskettu tässä mukaan myös maininnat omasta työhuoneesta, ergonomiasta ja työhyvinvointiin panostamisesta.
5. Työn itsenäisyys
Työn itsenäisyyden mainitaan olevan parasta työssä yli kymmenessä vastauksessa. Itsenäisyyttä kuvataan esimerkiksi mahdollisuutena suunnitella itse oma kalenteri ja työtapa.
Verkostot, työyhteisön arvot, esimies ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen
Verkostot mainitaan vastauksissa kahdeksan kertaa ja hyvä esimies neljästi. Lisäksi työyhteisön arvot mainitaan useampaan kertaan, samoin se, että saa tehdä työtä, jolla on oikeasti merkitystä.
“Parasta sosiaalityössä on se, kun saan rakentaa ja ylläpitää toivoa heille, jotka eivät koe olevansa muutoksen arvoisia”
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lapsiperhepalvelujen tulosalueelle perustetaan kuusi sosiaalityöntekijän virkaa perhesosiaalityöhön. Uusien virkojen myötä tavoitteena on parantaa lastensuojelun lakisääteisten määräaikojen toteutumista. Parannettavaa on erityisesti palvelutarpeen arvioinnin kestossa.
– Tilanne vaatii korjaustoimenpiteitä, sillä emme ole pystyneet toimimaan lakisääteisissä määräajoissa. Lisäresursseilla edistetään palveluihin pääsyä ja varhaisen tuen toteutumista, toimialajohtaja Mika Forsberg kertoo.
Viime vuonna hyvinvointikuntayhtymässä palvelutarpeen arvioinnin ratkaisut tehtiin seitsemän arkipäivän kuluessa 93,7 prosentissa lastensuojelutapauksista. Palvelutarpeen arvioinneista 80,4 prosenttia valmistui kolmen kuukauden määräajassa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi hyvinvointikuntayhtymälle marraskuussa huomautuksen lastensuojelulain mukaisten määräaikojen laiminlyönnistä. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja valmistuttava kolmen kuukauden määräajassa.
Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi viime vuoden aikana kuusi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2022 tehtiin 6 429 ilmoitusta. Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu on jatkunut vuonna 2023. Nyt tammikuussa ilmoituksia tehtiin 642. Kasvua oli 54 prosenttia verrattuna tammikuuhun 2022, jolloin ilmoituksia tehtiin 416. Lastensuojeluilmoituksista nousseiden havaintojen perusteella perheiden tilanteet ovat myös vaikeutuneet.
Uusien sosiaalityöntekijöiden rekrytoimisen kustannukset ovat tänä vuonna noin 230 000 euroa palkkakulujen osalta. Rekrytoinnit edellyttävät toimitilojen lisäämistä.
– Tärkeintä on tietysti saada ihmiset mahdollisimman nopeasti avun ja tuen piiriin. Kustannukset vähenevät sitten jatkossa korjaavista palveluista. Ei ehkä heti huomenna tai ylihuomenna, mutta jossain kohti, Mika Forsberg sanoo.
Aluehallitus hyväksyi sosiaalityöntekijöiden virkojen perustamisen kokouksessaan 20. helmikuuta. Samassa kokouksessa se hyväksyi lisää tukea omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisen turvaamiseksi.
Omaishoidon tukeen kuuluu lakisääteisesti vapaapäivien järjestäminen omaishoitajan jaksamisen tueksi. Vapaapäiviä tulee järjestää kolme kuukaudessa. Vapaapäiviin käytettävän palvelusetelin arvoa korotetaan siten, että palveluntuottajan kokonaiskorvaus on 190 euroa vuorokaudessa. Setelin arvo on 178,40 euroa ja edelleen palveluntuottaja veloittaa asiakkaan osuuden 11,60 euroa. Tälle vuodelle kokonaiskorvausta ehdittiin korottaa jo kertaalleen 180 euroon.
Omaishoidettavien vapaat järjestetään tällä hetkellä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palvelusetelillä, kotihoidon sijaishoidon avulla palvelusetelillä, tekemällä toimeksiantosopimus hoidosta läheisen kanssa tai perhehoidossa, joko perhehoitajan kotona tai omaishoidettavan kotona kiertävää perhehoitajaa käyttäen.
Hyvinvointialueelle siirryttäessä usea ympärivuorokautista palveluasumista tarjonnut yksikkö lopetti omaishoidon vapaan tuottamisen palvelusetelillä. Suurin yksittäinen syy on ikääntyneiden palveluissa 1.4.2023 voimaan tuleva henkilöstömitoituksen korotus, joka aiheuttaa sekä henkilöstöpulaa että kustannusten kasvua.