Perusterveydenhuollon ammattilaisella on jatkossa vahvempi rooli lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tukemisessa, oikean palvelun selvittämisessä ja sen pariin ohjaamisessa. Lokakuun 1. päivästä lähtien lapsi tai nuori saa neuvontaa ja tukea mielenterveyden asioissa perusterveydenhuollon ammattihenkilön kautta. Ammattilainen tekee arvion ja ohjaa tarvittaessa asiakkaan alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluihin.
Kun ammattilainen arvioi erilaisten palvelujen tarvetta oikea-aikaisesti, palveluun pääsemisestä tulee aiempaa selkeämpää nuorelle tai lapselle ja hänen läheiselleen.
Ensisijaisesti neuvontaa, tukea ja ohjausta alaikäisten mielen hyvinvoinnin haasteisiin tulee hakea hyvinvointialueen perustason palveluista:
– Ammattilaiset ovat entistä valveutuneempia tarttumaan mielenterveyden haasteisiin, joihin vaikuttaviin menetelmiin he ovat saaneet koulutusta. Tarpeen mukaan moniammatillinen tiimi tai terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata asiakkaan eteenpäin lääkärin lähetteellä myös erikoissairaanhoitoon, tulosyksikköpäällikkö Niina Viholainen kertoo.
Perhe voi edelleen hakea kasvatus– ja perheneuvontaa muun muassa lapsen hyvinvointiin, perhesuhteisiin ja perheasiansovitteluun liittyen sähköisen palvelupyynnön kautta. Neuvontaa ja ohjausta voi saada myös puhelimitse kasvatus– ja perheneuvonnan puhelinajalla.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kehittää lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hoidon ja tuen porrastusta sekä mielenterveyden hoitoon ohjautumista. Palvelujen kehittämisen tarkoituksena on tarjota yhdenvertaisia palveluja oikea-aikaisesti sekä vahvistaa perustason palveluja. Muutoksella tavoitellaan lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntymistä sekä turvallista arkea.
Lasten ja nuorten kokema pahoinvointi sekä fyysinen ja psyykkinen oireilu on lisääntynyt koronaepidemian aikana ja sen jälkeen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa todettiin tarve ja mahdollisuus auttaa nuoria psykofyysisen fysioterapian keinoin. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on elokuusta lähtien vastannut tähän tarpeeseen kokeilulla, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden arkea.
Kuntoutusmuodossa lähtökohtana on lapsen tai nuoren kuunteleva kohtaaminen ja hänen tilanteensa ymmärtäminen kokonaisuutena. Nuori tulee vastaanotolle yleensä, kun päänsärky, selkäkipu tai nivelkipu on vaivannut pitkään. Käynneillä voidaan tavoitella esimerkiksi lihaskireyksien helpottamista rentoutumisen keinoin, itsetuntemuksen parantumista tai vireystilan säätelykeinojen karttumista.
– Kokeilussa psykofyysiseen fysioterapiaan on ohjautunut asiakkaiksi 12–15-vuotiaita nuoria. Kohderyhmänä ovat nuoret, joilla on pitkittynyttä kipua ja siihen liittyvää päiväväsymystä tai ahdistusta. Eniten palveluun on ohjautunut 15-vuotiaita tyttöjä. Terapian onnistuminen vaatii nuoren oman motivaation, kertoo asiantuntijana kokeilun parissa työskentelevä fysioterapeutti Anne Laurila.
Perinteisten fysioterapiamenetelmien, terapeuttisen harjoittelun ja ohjauksen lisäksi psykofyysisessä fysioterapiassa voidaan tehdä muun muassa jännitys-rentousharjoituksia ja vireydensäätelyharjoituksia. Moniin ongelmiin pureudutaan kehonkuva-, kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksin tai ahdistuksenhallintakeinoja hyödyntäen. Työskentelyssä huomioidaan tunteiden, ajatusten ja kokemusten merkitys nuorelle, ja usein toiminta- ja liikuntakyky paranevat harjoittelun avulla. Käyntikertoja nuorelle kertyy noin 5–10 terapiajakson aikana.
Hyvinvointialueen kokeilussa ovat mukana Kivimaan ja Heinsuon koulujen sekä Vääksyn yhteiskoulun kouluterveydenhuolto.
– Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää. Nuorten omat itsehoitokeinot ovat karttuneet, ja monella nuorella toimintakyky on parantunut tai oireet ovat lievittyneet, Laurila iloitsee.
– Varhainen tukeminen on tärkeää nuoren hyvinvoinnin ja elämän rakentumisen kannalta, palveluesihenkilö Pia Ahtola lasten- ja nuorten kuntoutuksesta jatkaa.
Kokeilu jatkuu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuoden 2023 loppuun, ja se on osa Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kehittämistä. Kokeilulle on esitetty jatkoa ensi vuodelle.